Suojavarusteissa ehdottomana pitäisin kypärää, muut panssaroinnit ovat jokaisen henkilökohtaisen arvioinnin varassa. Muutaman kerran kun pallo tai lapa viuhaa läheltä naamaa niin kummasti haluaa läpensä suojata, vaikka mitään ei olisi käynytkään. Tiedostettu riski johtaa suojautumiseen.
Kävipä yksi Kokkolalainen näyttämässä kivestäänkin lääkärissä. Siellä oli suositeltu jopa alasuojia. Tästä ei tullut muotia, eikä kuulosta käytännölliseltäkään.
Sisäpeleissä polvi- ja kyynärsuojat tuntuvat välillä turhilta, mutta pidän niitä ihan tavan vuoksi. Suojautumisesta on tullut oma rituaalinsa. Omat spedepolkimet on jättäneet luultavasti pysyvän arven oikeaan sääreen, jonka vuoksi olen tuuminut säärisuojien hankkimista. Kuvittelisin myös vastaantulijan polkimen aiheuttavan melkoisia vekkejä jalkaan, jos kohdalle sattuu.
Suojissa piilee mahdollisuus pallon kohtuuttomaan estämiseen, joten jokin rajoitus tai tuomarin mahtikäsky / veto-oikeus olisi säännöissä oltava. Joskus vielä joku paskiainen rullaa kentällä sumoasussa.
Suomen poolojen kehitys tarvitsisi (omalla rajatulla käsityskyvylläni arvioituna) tuomaritoiminnan polkaisemista käyntiin myös aivan kotikaupungin peleihin. Näillä vähäisillä turnauksilla ei tuomarointia opi, eikä opi tuomaroituna olemistakaan. Tuomarihommista kiinnostuneet voivat pitää omaa keskusteluaan säännöistä ja tapauskohtaisista ratkaisuistaan helposti netissä. Harva kuitenkaan haluaa tätä vastuuta tai mahdollista nillittäjän leimaa.
NAH -sääntöjen kääntäminen voi olla hyväkin ajatus, mutta käännös ei kuitenkaan ole sama eikä yhtäpitävä dokumentti alkuperäisen kanssa. Kaikenlisäksi kummatkin ovat kokoelma perättäisiä sanoja, eivätkä suoraan vaikuta poolosikojen modus operandiin. Jokainen seura tai remmi nimetköön sääntöspesialistinsa, jonka tehtävä on omaksua NAHhi ja nillittää niistä muille. Jos on erimieltä sääntöjen käytäntöönpanosta, ottakoon pillin käteen tai lopettakoon ruikuttamisen. Saatana.
Lukeudun Artpown mainitsemissa pelaajajoukoissa jälkimmäiseen. Poolo-Suomi on kuitenkin vielä sen verran pieni, ettei ole mahdollista pelata neppailu-pooloa ja veri/vaahto suussa-pooloa erikseen. Harjoitusaikoina toisten huomioiminen kykyinensä ja heikkouksinensa on ihmissuhdetaito. Neppailijasta voi kuoriutua verenhimoinen pooloberserkki, kun annetaan rauhassa kypsyä. Nubujen kurmuutus ei ole kenenkään, eikä varsinkaan nousevan pooloskenen etu. Kisat sitten erikseen, siellä suurin kohteliaisuus toista kohtaan on antaa kaikkensa.
Lopetan tällä kertaa tähän.