Vakuutukset

hep hep, toi on muistaakseni sellainen keissi, että jos on ottanut jonkun paremman kotivakuutuksen. Muistelisin, että tuollaista mullekin tarjottiin, mutta laskeskelin silloin nykyisen tilanteen tulevan halvemmaksi.

Kannattaahan se tarkistaa omista vakuutusehdoista.

^ IF:n LaajaPlus-kotivakuutuksessa fillari vakuutettuna 5000e asti.

Sit noi tunne/vintage -arvot on syytä tarkistaa omasta yhtiöstä, jos on jotain erikoisvakuutuksia. Yleinen linja kuitenkin on, että fillari kaikkine osineen on käyttötavaraa ja ikävähennykset lasketaan valmistusvuodesta alkaen. NJS/NOS/NIB ei vakuutuksen kannalta merkkaa mitään. Jos vanhaan runkoon lyö uusia palikoita niin niille lasketaan sit omat ikävähennykset.

Kirjoitan seuraavassa yleisellä tasolla ja enemmänkin pohdiskelen kuin jakaen varmistettua informaatiota, joten tsekatkaa ajantasaiset käytännöt omista vakuutusyhtiöistänne.

Ensinnäkin, vakuutuspäätösten tapauskohtaisuutta korostetaan aktiivisesti vakuutusyhtiöiden taholta. Tämä tuo mieleen vakuutuksen ottajan epävarman aseman: firmat eivät halua sitoutua standardikorvauksiin vaan vaativat yksityiskohtaisia selvityksiä ja korvaavat sitten mitä korvaavat. Toisaalta tapauskohtaisuuden soisi ulottuvan myös toiseen suuntaan. Korvattava arvo on näin ollen lähtökohtaisesti tuotteen käypä arvo, joka lasketaan, niin, tapauskohtaisesti. Jos siis tapauskohtaisuus todella toteutuu, ovat mm. kulumakertoimet vain suuntaa-antavia. Tai ainakin voisi olla niin, että ne voidaan perustellusti ohittaa juuri osoittamalla tuotteen käypä, standardikertoimilla vähennettyä korkeampi arvo.

Hyvinä perusteluina standardikertoimien ohittamiselle korvaustapauksissa voisivat toimia yksityiskohtaiset kuvat, kuitit, asiantuntijalausunnot ja vastaavien tuotteiden hintatietojen osoittaminen. Esimerkiksi vintage-runkoon kasatun NOS-laatuosia pullistelevan pyörän varkaustapauksessa korvauspäätös kohdistuisi tuotteen käypään arvoon varastamishetkellä. Ja tuon käyvän arvon osoittamiseen voisi sitten käyttää mm. yllämainittuja keinoja.

Vakuutusehdoista nuo - tietyissä tapauksissa kyseenalaiset - kulumakertoimet kuitenkin löytyvät ja uskoisin yhtiöiden vetoavan niihin herkästi, varsinkin ensimmäisissä päätöksissään. Liikeyrityksinä vakuutusfirmojen toiminta noudattaa kaavaa: korvaa vain vakuutusehtojen mukainen minimi, ja jos asian käsittely jatkuu, harkitse vasta sitten tarkemmin. Todella harva vakuutuksen ottaja jaksaa pyörittää juttuja toisia ja kolmansia kierroksia varsinkin kun aikajänteet ovat usein pitkiä, joten homma toimii yhtiön näkökulmasta hyvin. Vakuutettu omaisuus kannattaa siis dokumentoida huolella ja käsittelyprosessiin panostaa.

Sit myös kannattaa muistaa, että siellä vastapuolella ihan ihminen korvauksia hakiessa. Helpoimmalla muuten pääsee, kun on nöyrä ja mukava ja toteaa haluavansa vain samanlaisen takaisin.

Ja sit osalista kehiin.

^näin, ja mieluummin aina paikan päälle juttelemaan kuin korvauskuponkisulkeisia ja postin työllistämistä + viikkojen odottelua…

Miikka - 11:26, 10.1.2011 » ^ IF:n LaajaPlus-kotivakuutuksessa fillari vakuutettuna 5000e asti.
Ah, no sit ne meneekin edelleen. Pitää varmaan kuitenkin vielä tarkistaa tilanne, kun pääsee himaan.

Tässä kuittien kyselyssä kannattaa sit olla varovainen. Esim Finnair, kun luottaa hajotetun fillareihin liittyvän tavaran arvioinnissa Suomenpolkupyörätukkuun. Onneks ne sentäs osas sanoa jopa Steamrollerin vakio kampisetistä, etteivät tiedä siitä mitn…

Itellä vanhat tapaturma, etc vakuutukset Fenniassa vanhoilla “hyvillä” ehdoilla. Mut fillareista niillä ei saa mitään. Eli ns. arvofillarit pitäs vakuuttaa muuten. Menee siis suoraan iän mukaan.

Tulipa toisaalla todettua, että ainakin IF:in tapauksessa toimistoissa ei saa mitään korvauspalvelua. Tai siis, on lomakkeet ja voi tipauttaa lomakkeen laatikkoon, mutta asiakaspalvelu keskittyy siellä ainoastaan myyntiin. Soittoa kehiin siis.

Ja kandee if:in kanssa tapellessa sit hankkia vakuutusasiaa hoitavan virkailijan yhteystiedot, että voi suoraan postittaa sille ne lappuset, nopeuttaa aika paljon.

kid_scientifik - 11:44, 10.1.2011 » Jos siis tapauskohtaisuus todella toteutuu, ovat mm. kulumakertoimet vain suuntaa-antavia. Tai ainakin voisi olla niin, että ne voidaan perustellusti ohittaa juuri osoittamalla tuotteen käypä, kertoimilla vähennettyä korkeampi arvo. Hyvinä perusteluina standardikertoimien ohittamiselle korvaustapauksissa voisivat toimia yksityiskohtaiset kuvat, kuitit, asiantuntijalausunnot ja vastaavien tuotteiden hintatietojen osoittaminen. Esimerkiksi vintage-runkoon kasatun NOS-laatuosia pullistelevan pyörän varkaustapauksessa korvauspäätös kohdistuisi tuotteen käypään arvoon varastamishetkellä.
Lyhyt versio:

Lukekaa omista vakuutusehdoistanne.

TLDR:

Vakuutusehdoissa määritellään melko yksityiskohtaisesti, minkälaiseen korvaukseen vakuutusyhtiö on velvollinen. Yleensä irtaimiston ollessa kyseessä tiettyyn prosenttiin ns. uudishinnasta, joka tarkoittaa jälleenhankinta-arvoa, eli “sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen” (Tapiola), ja esim. polkupyörän ollessa kyseessä vähennysprosentin määrittää käyttöönottovuodesta kulunut aika.

Eli jos olet ottanut käyttöön vaikkapa 50 vuotta vanhan NOS-pyörän vuosi sitten, sinulle korvataan 100% uudishinnasta, eli uuden käyttöominaisuuksiltaan vastaavan pyörän hinta. Ei todellakaan mitään uuden NOS-pyörän hintaa eBaysta. Polkupyörä on lähtökohtaisesti vakuutusehdoissa käyttöesine. Jos se on otettu käyttöön yli 13 vuotta sitten, korvaus on 0 (Tapiola). Nämä vain esimerkkejä omasta vakuutuksestani, lukekaa itse omanne.

Eri-ikäisistä osista kootun pyörän korvaaminen onkin sitten hankalampi tapaus, toivottavasti en koskaan joudu sellaista tapausta vakuutusyhtiön kanssa selvittämään. Saattaisi hyvällä tuurilla mennä niin että kokoamisvuosi olisi käyttöönottovuosi eikä osien alkuperäisiä käyttöönottovuosia alettaisi laskea.

Jos sitten on oikeasti kyse harvinaisuuksista, taide-esineistä tms., ne on sitten tulkittava niitä koskevien vakuutusehtopykälien mukaan eikä polkupyöräpykälien, ja kannattaa miettiä myös niiden vakuuttamista erikseen. Lähtökohtaisesti polkupyörä korvataan uuden käyttöominaisuuksiltaan vastaavan pyörän arvon mukaan, varmaan muillakin yhtiöillä kuin Tapiolalla.

Osaaks kukaan valottaa ku kesällä tulee sunnuntaifillariks 86 bianchi joka on ollu n. vuoden käytössä vuonna -87. Onko se sitten kylmästi 23-24v vanha? aka ei tipu penniäkään perus vakuutuksella…

Lainaus IF:n peruskotivakuutuksen ehdoista liittyen ikävähennykseen:

“Vähennys lasketaan uuden vastaavanlaisen esineen uudis- hinnasta. Esineen tai laitteen yksittäisen osan uudishinnasta tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikä- vähennysprosentti.”

Eli taitaa raa’asti mennä 24 vuoden ikävähennyksellä (aina 90% asti). Tuosta voi sitten pähkäillä myös NOS-osien kohtaloa, jos ikävähennys otetaan “koko laitekokonaisuuden perusteella”. Meneekö se sitten rungon vai minkä mukaan… Voisi soittaa ja kysyä.

konkeli - 11:53, 10.1.2011 » Sit myös kannattaa muistaa, että siellä vastapuolella ihan ihminen korvauksia hakiessa. Helpoimmalla muuten pääsee, kun on nöyrä ja mukava ja toteaa haluavansa vain samanlaisen takaisin.
Joo plus miljoona tälle. Olin töissä vakuutusyhtiön korvauspalvelussa (työtapaturmapuolella tosin) ja kyllä siellä sai kuulla sadattelua ja uhkauksia harva se päivä. Eipä se koskaan korvausasiaa auta, jos rähjää, ja mielummin on joustavampi korvausasian kanssa pehmeitä ja empaattisia asiakkaita kohtaan. Toisaalta nuo vähennykset ja rajoitukset on merkitty ehtoihin, jotka vakuutuksenottaja hyväksyy allekirjoittaessaan sopimuksen, eli korvauspäätöksen jälkeiselle muutoksenhakuasteelle mentäessä laki on aika pitkälle vakuutusyhtiön puolella. Toisaalta vakuutusyhtiöissä rajatapaukset ratkaistaan asiakkaan eduksi, koska vahinkokäsittelyn pitkittäminen ja ylimääräinen säätö ei ole kenenkään eduksi.

Kuinkas nopeasti olisi odotettavissa korvauspäätös/rahat vakuutusyhtiöltä kun pyörä on varastettu? Itsellä vakuutukset IF:ssä ja ilmoitus jätetty torstaina. Olisi jo kiire päästä speksaamaan uutta fillaria.

En oo hakenu fillarista korvausta, mut kaikki muut korvaushakemukset If:ssä on menny muutamassa arkipäivässä( lue max 4).

Pyörästä ei kokemusta mutta Tapiolassa on ilmoittaneet yleensä heti jo puhelimessa korvataanko vaiko ei. Yleensä kaikki on korvattu.

e. ei koskaan myöskään oo kyselty kuitteja tms.

Kuitin puuttumisen takia tuntuu nyt vastustavan. Kohtuu tuore pyörä eikä mikään markettihintainen mutta kaverilta ostettu käteisellä niin eipä ole mitään kuitteja toimittaa. Saa nähdä korvaavatko mitään.

Kaveris voi kirjoittaa sulle kuitin.

Edit: en tiedä miten fillareiden kanssa suhtautuvat tämmöisiin mut soitinkauppoja tehtäessä oon kyl joskus menetelly näin.

Liki 2kk vahinkoilmoituksen jättämisestä. IF:ltä ei ensimmäisen muutaman päivän kysymysten jälkeen ole kuulunut mitään. Olen parin viimeviikon aikana laittanut kerran viestiä netistä ja soittanut kaksi kertaa mutta ainoa vastaus mitä olen saanut on “Voin laittaa viestiä käsittelijälle että kaipailet päätöstä”.

Mitähän sielä nyt arvotaan? Pyörä oli toki harvinainen eikä minulla ollut kuittia tms. mutta ei sen päätöksen antaminen luulisi silti noin hankalaa olevan vai odottelevatko vaan jos sattuisi pyörä löytymään? Olin lukevinani jostain että kuukaudessa pitäisi päätös antaa mutta enpä IFin ehdoista moista löytänyt.

2kk odottelun jälkeen IF:ltä tuli korvauspäätös. Olin itse pyörän arvoksi ilmoittanut 800e. IF korvasi 1230e. Omavastuun jälkeen jäi siis 1080e. Muutamaan kertaan pitis hoputella mutta kannatti odotella.

oho. Rikollinen hämähäkkivaistoni alkoi heti surista. Onnee!

Nyt meni kyllä ohi. Mikä sen laittoi surisemaan?