Helou,
Näyttäisi siltä, että firma voisi lähitulevaisuudessa tarjota työntekijöille työsuhdefillarin. Itkeminen ja mankuminen ilmeisesti kannattanut! (Pukukaapista pitää maksaa itse, mutta firma maksaa työntekijän tallipaikan?!)
Onko jollain kokemusta vastaavanlaisista järjestelyistä? Kiinnostaisi tietää, niin voisin auttaa henkilöstöosastoa.
Bikeplanet-kaupalla on tuohon valmis konsepti. Henkilöstöosasto tykkää.
Kiinnostaisi tietää miten sait homman läpi. Meillä firma maksaa kyllä autohallipaikan (60e/kk) mutta ei pyöräilijöille ei tietenkään mitään vaan laittaa säästöt omaan taskuun.
Eli hyviä tai parempia argumentteja etsin tässä.
Ärähdin siitä, että autolla liikkuvat saavat maksuttomana etuna sen autohallipaikan (jonka hinta täällä on merkittävästi enemmän kuin mainitsemasi), kun taas fillarilla liikkuvat saavat maksaa pukukaapin omasta palkastaan. Ei ole myöskään ollut tarjolla HSL:n työsuhdematkalippuja. Nyt niitäkin on viimein tulossa.
Kuvailin tilannetta eriarvoistavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Ja kun mä olen tällainen reppana, niin ei ne halua pahoittaa mun mieltä.
Kannattaa varmaan myös vedota työmatkapyöräilyyn työkykyä ylläpitävänä ja sairauspoissaoloja vähentävänä hyötyliikuntana.
Pitäisi varmaan. Sporttipassi on kuitenkin olemassa oleva etu, joten uskoisin firman tajuavan jotain liikunnan tuomista hyödyistä.
Jotain San-Renshoo tai Yamakutsii sit vaan speksaamaan, jos menee firman piikkiin ehe.
Joo, ei tällainen nuori menestyjä muilla kuin Yamalla tai Kalalla aja.
Mun työpaikalla autoilijat eivät saa mitään. Tai no okei, kilsakorvaukset kyllä, mut ne ovatkin lakisääteisiä. Työsuhdepyörä hankitaan halukkaille. Työmatkoja sillä ei ole pakko ajaa, mutta jotain ajoa pitää harrastaa. Jos työsuhdepyörä ei liiku, seurauksena on se, että yrityksen omistaja loukkaantuu. Pyörien (myös omien) huoltamiseen on tilat ja kilukalut sekä opastusta. Toistakymmentä tyyppiä on napannut alleen Gir’s Crosserit. Mua ei napannu vaihteet ni hommasin hassun hihnafiksin.
Meillä oli vanhassa duunissa työsuhdepyörät ja aika suosittuja olivat. Kauppaan kuului pari huoltoa vuodessa, renkaanvaihdot, pienet voimansiirron uusinnat yms, jotka tosin eivät itseäni kiinnostaneet. Laskeskelin aikoinaan, että se olisi ollut aika hyvä tapa ostaa kunnon maantiepyöräkin. Rajoittavaksi tekijäksi muodostui sitten lopulta se valikoima.
Olen kuullut villejä tarinoita Pekkaniskan meiningistä. Siitä miten esim pyörällä ajettuja työmatkoja palkitaan kilometrien perusteella. Noista olisi kiva kuulla faktoja.
Edit: Jahas, tuolla ne onkin hyvin listattuna: Etusivu | Pekkaniska
Ihan hauska juttu, kunhan ei mene kyttäys-/ilmiantomeiningiksi esim. savuttomuuden kanssa. Mut joo, positiivinen idea.
Pekkaniskalla on taaki meininki!
kid_scientifik - 23:23, 22.2.2012 » http://3.bp.blogspot.com/_qyhZ9_eXCHM/S9IeW6AbnLI/AAAAAAAAE-s/AzMxu3qsI5g/s400/michel_foucault.jpgTyö on vankila.
Pikemminkin: vangit itseään vartioimassa.
Mutta Michel on jo mullissa ja työmatkapyöräily ylipäänsä ihan kiva juttu, joten jatkakaa sillä.
No ne jutut nostaa monta tonnia ja ne on miehekkäitä!
Meidän duunissa on työsuhdepyörämahdollisuus, juurikin tuo Karen mainitsema Bikeplanetin jutska. Aika moni työntekijä on etua käyttänyt, itse puntaroin vielä koska Bikeplanetin valikoima ei ole se kaikkein paras ja työsuhdepyörälle asetettu hintakatto ei anna mahdollisuutta “paremman” kaluston hankintaan. Hyvä juttuhan tuo kiistämättä on silti ja mielestäni on hienoa että työnantajat lähtevät mukaan tuohon.
Toisaalta toi on mainio tapa saada käyttöön jossain määrin toimiva talvibeateri. Siihen voi laittaa lokaritkin eikä kukaan kato pitkään.
…miksi biitteri. Paskalla pyörällä ajaminen on IHAN perseestä.
Kannattaa pitää huoli polji- ja pinnaheijastimien kunnosta ja kilikellon äänenlaadusta.
Meillä ei saanut työsuhdefillari. Työsuhdeauton saisin todennäköisesti, mutta fillaria en.
Ajauduin aiheesta riitoihinkin henkilöstöpäällikön kanssa.
Bikeplanetin hinnat on muuten aika kovia. Karkeasti sanottuna kuukausimaksut on kolminkertaiset suhteessa vastaavalla tavalla hankittuun työsuhdeautoon.