Meinasin kehuskella päivittäisten työmatka- ja kouluajojen olevan päivästä riippuen 14 - 26 kilometriä, mutta enpä taida 29er:n viestin jälkeen kehdata…
Työpaikalla pääsee suihkuun ja fillarin kumia voi paikkailla rauhassa toimistolla sulkemisajan jälkeen tarpeen niin vaatiessa. Kävelymatkan päässä sijaitsee myös luotettava fillariliike, joten tämän suhteen ei ongelmia. Helsingissä kun ollaan, niin oman haasteensa liikkumiseen aiheuttaa muu liikenne ja talvisaikaan välillä huonossa kunnossa olevat kevyen liikenteen väylät.
Suurin murhe päivittäisessä fillaroinnissa on se, että joudun kaahaamaan töistä melko hätäisellä aikataululla luennoille. Pari kilometriä matkasta on joenvartta pitkin kulkevaa hiekkatietä, joka syksyisin on muodotonta mutaista polkua kiitos työmaa-ajoneuvojen aiheuttaman instant-eroosion. Enivei matkalla kastuu hiestä, sateesta, loskasta, yms. ja koululla ei suihkuun luonnollisestikaan pääse tai ehdi. Reitin vaihtaminen auttaa hieman, mutta silti tunnilla saa istua hikinauha märkänä. Mikä olisi suositeltavin ajovarustus tällaiseen ympärivuotiseen, säässä kuin säässä poljettavaan, ajoon? Siis lokasuojien lisäksi. Jotain tuulta pitävää, hengittävää, kosteutta ulos päästävää, nopeasti kuivuvaa varmaankin. Ja kohtuuhintaistakin saisi vielä olla.
Muuten minulla ei ole kuin fillaripoliittisia toiveita työnanatajan, ay-liittojen ja valtion suuntaan työkyvyn tukemisesta esim. työaikahuojennukset jos työmatkat hoidetaan lihasvoimin, työsuhdepyörät, hyötyliikuntaan käytettävien vehkeiden arvonlisäveron alennus yms. Mutta noita nyt en jää odottamaan hengitystä pidätellen.
villa! alle ja päälle ja ylle ja väliin. huuhdo illalla hiet pois ja laita venymättä kuivumaan. päälliskerroksen ei välttämättä tarvii olla mitenään supertiivistä koska kastut joka tapauksessa yltä ja päältä, lähinnä pitäis estää ettei sisään tuule tai valu kylmää vettä. itellä on päällä fjälliksen g-1000 housut ja m-65 -takki joka tuntuu riittävän poislukien ihan rankimmat sateet joita vastaan on sitten koko hoidon päällä sadeviitta (eikä kurahousuja).
setti on toki kokeiltu vuosien saatossa lokaripyöräilyyn. selkärantukansalla on varmaan omat ratkasunsa
todellakin, työmatkapyöräilyn hyötyliikunta-aspektia ei voi korostaa liikaa jos asiaa alkaa miettimään vähän laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa tässä maassa.
jussi - 11:32, 27.1.2009 »
todellakin, työmatkapyöräilyn hyötyliikunta-aspektia ei voi korostaa liikaa jos asiaa alkaa miettimään vähän laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa tässä maassa.
Asuin 2002 5kk Englannissa ja ajoin 7km koulumatkaa päivittäin BMX:llä. Ihan huomaamattomasti paino oli tippunut tuona aikana 10kg, mut Suomeen palattua tulikin sit takaisin 15kg, kun Rovaniemellä kaikki oli niin paljon lähempänä. Onneksi myös Ounasvaaran loistavat maastopolut.
Tämä vaan esimerkkitarinana siitä, miten tuommoinen sotkeminen on vaan tosiaan hauskaa ja tekee gutaa niin keholle kuin mielellekin. Nyt vajaa kilsa toimistolle ei tunnu missään ja lenkkiajokin on varsin minimaalista.
pieni lisäys aiempaan vaatekommenttiin, tekniset kerrastot sun muut keinomateriaalit toimii myös suht ongelmitta, oikeestaan tärkein vaatetusasia on välttää puuvillaa mahollisimman pitkälle paitsi sitten ehkä ihan uloimmassa kerroksessa.
työmatkapyöräily on kansanterveydellisten hyötyjen lisäks sangen päräyttävä tapa alottaa aamu endorfiiniadrenaliinipöllyssä maailmaa voittavin fiiliksin <3 ihan subjektiivisella tasolla siis lämpimästi suositeltava asia kiertää sen verran että pääsee urheilusykkeille asti.)
mulla taas ei lokaripyöräilystä ole juurikaan kokemusta… mutta softshell-rotsit ja kuorihousut toimii. Pehmee kuoritakki (toki mallista riippuen) pitää tuulen, hengittää joten kuten, pitää lämpimänä, joustaa sopivasti, on kevyehkö eikä kastu läpi. Ja se vähä mitä pinnasta kastuu kuivuu äkkiä kehosta haihtuvan lämmön ja ilmavirran vaikutuksesta. Kuorihousut taas menee farkkujen päälle eli ei tartte raahata vaihtobyysii toimistolle. + pakkautuvat pieneen joten niitä on helppo kuljettaa mukana/jemmata pöytälaatikossa odottamassa sadekeliä.
Kalvolliset takit ei todellakaan sovellu hikiliikuntaan muuten kuin oikeella sateella.
Mä ajan talvikelit kuoriasussa ja vaihtelevan mittaisissa teknisissä kerrastoissa. Koska joka tapauksessa kastuu sisältä ja/tai ulkoa, valitsen mieluummin sen sisältäpäin kastumisen. Itse aiheutettu hiki on lämmintä ja palelu ei pääse iskemään ennen pysähtymistä. Vesisade taas, no, talvella se on penteleen kylmää.
Kuoriasun kanssa olen huomannut, että jekku on siinä, että osaa pistää riittävän vähän vaatetta sen alle. +5 C asteessa takin alle vain lyhythihainen paita ja ei mitään lahkeellisia kerrastoja. Nollassa vähän lämmikettä reisille ja takin alle pidempää hihaa. -5 C jälkeen pidempää kerrastonlahjetta ja kympin nurkilla tekninen yläosa vaihtuu merinovillaiseen.
Ei ole tullut hiki. Jotenkin noi myös hengittää…Kuorihousuissa on ainakin mulla se hyvä puoli että ne suojaa vähän farkkuja. Mulla järjestäen farkut hajoaa takaa mutta noi kuorihousut on kestänyt ok jo 4 vuotta.
Itseä ärsyttää työpaikalla ja muutenkin kaupungilla kunnollisten pyörätelineiden puute. Ei riitä, että etukiekon saa jonnekin kaarien väliin, vaan runko pitäis saada lukittua suoraan U-lukolla. Sisäsäilytys ois tietysti rautaa, jotta vielä pääsis loskat sulamaan lokareistakin päivän aikana.
Itse olen viimevuosina Tampereen keskusta-alueella esim. pankeissa tms. laitoksissa vieraillessa toistuvasti huomauttanut pyöräparkin puuttumisesta. Tai jos asia on hoidettu hyvin(esim. verovirasto), olen siitä kiittänyt virkailijaa asioinnin yhteydessä. Ja vaikka esim. vakutuusyhtiöt on hanakoita soittelemaan vakuutusturvan tarkastusneuvotteluihin, niin oon sanonu etten tuu, kun teillä ei oo pyörälle lukituspaikkaa. Lähinnä kai sillä oon keränny kylähullubonareita, mutta ehkä siitä jotain hyötyä joskus on :).
^aikoinaan paskamaisen pomon kanssa tapellessa piti turvautua tuohon. Miehen mielestä en olisi saanut kantaa fillaria toimistoon toimiston kalusteiden rikkoutumisen pelolla. Olin itse vähän toista mieltä, kun ei siellä oikein mitään hajoaa vain vaikeasti puhdistettavaa pintaa ollut. Homma oli sellainen, ettei lafkan pyörähallissa ollut mitään järkevää kiinnityspistettä, ja halliin käytännössä pääsi kuka hyvänsä. Ajoportti pysyi auki pari minsaa, ja joku vitun sankari jätti pyöräkellarin oven aina auki.
Pistin aiheesta viestiä isännöitsijälle ja firman tilojen vuokralafkalle, jotka molemmat pistivät mulle kirjallisen luvan kanniskella pyörä toimistoon. Sillä se pomo hiljeni hetkeksi, mutta vähän myöhemmin se keksi jotain uutta. Näitä riittää.
Sitten hyvät fibat, hyvää ei kannata pilata valittamalla.
Työmatka on 14km suuntaansa, se on nopeata (paitsi ihan sohjossa), virkistävää ja antaa hyvää boostin päivälle. Töissä saa pyörän sisälle, suihkukin löytyy mutta en juurikaan käytä sitä. Aamulla hissukseen töihin ja illalla kovempaa koska pääse kotona suihkuun. Reitin pyörätiet ovat pääasiassa puistoissa ja reittivaihtoehtojakin löytyy riittävästi jottei pääse kyllääntymään.
13,5 kilsaa suuntaan. Aika sopivan tuntuinen matka. Töissä pyörä jää kadulle, tosin hyvä teline ihan duunipaikan edessä. Liukuva töihintuloaika ois välillä jees, jos kumi puhkee tai muuta ylläriä tulee matkalla. Suihku mahdollisuus on mut sitä tulee harvoin käytettyä. Kun osaa pukeutua oikein eikä aja ihan täböö niin säästyy liialta hikoilulta.
Kesäisin pyörä on nopeempi ku julkiset vaikka poljen vantaalta keskustaan. Talvella sohjo hidastaa snadisti ja bussi ois kai vähän nopeempi.
Matka ei ole kuin reilut 7 kilsaa, mutta silti joka aamu tulee käytyä työmaan päässä suihkussa. Ei sitä vaan osaa ajaa hikoilematta. Onneksi on hyvä pukkari ja suihkutilat, sauna vaan puuttuu…
K-Mikko - 15:34, 27.1.2009 »
Meinasin kehuskella päivittäisten työmatka- ja kouluajojen olevan päivästä riippuen 14 - 26 kilometriä, mutta enpä taida 29er:n viestin jälkeen kehdata..
Kyllähän nuo on ihan hyvät kilometrit.Mulla tulee työrytmistä johtuen työpaiviä, kun lomat otetaan pois n.85kpl/vuosi , joten ihan joka aamu/ilta en työmatkaa aja, kun ajetaan, niin pidemmän kaavan mukaan, kuten huomenaamulla klo 06.00.
marlon - 15:57, 27.1.2009 »
Valitukset ekaks.
Useilla pyöräteillä ei ole talvikunnossapitoa mm. Koskelantiellä:
http://photos-f.ak.fbcdn.net/photos-ak-sf2p/v158/104/49/823527953/n823527953_219005_938.jpg tää on hanurista.
Toinen mikä on sieltä minne aurinko ei kuunaan paista on lumien kasaus pyöräteille:
http://photos-d.ak.fbcdn.net/photos-ak-sf2p/v160/104/49/823527953/n823527953_219003_7363.jpg
Kolmas on vain auraamatta jättäminen:
http://photos-c.ak.fbcdn.net/photos-ak-sf2p/v160/104/49/823527953/n823527953_219002_6423.jpg
Toinen mikä on hanurista on pyöräteille pysäköivät autot:
http://photos-c.ak.fbcdn.net/photos-ak-snc1/v265/104/49/823527953/n823527953_515346_1886.jpg
Asuin muutaman vuoden Viikissä ja jokapäiväinen duunimatka kulki Koskelantien kautta. Pyöräpuolta pidettiin aurattuna yllättävän hyvin ottaen huomioon "Ei talvikunnossapitoa"-liikennemerkin.
Toi Paciuksenkadun pyörätie yhdistetään talveksi siinä vieressä kulkevaan jalkakäytävään. On jopa osoitettu ihan liikennemerkillä.
Mutta joo, talviaika on yllättävän vaikeata pyöräilijöille. Jos se pyörätie jostain syystä aurataan, aurataan siihen hetken päästä ne autokaistan suolapaskat. Ja se se vaan on kurjaa.
Jep, Koskelantie on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. “Ei talvikunnossapitoa” merkillä pidätetään oikeus jättää väylä hoitamatta, vältetään urputus.
Paciuksen kadun talvivinkeet on opittu, mutta urpoa siinä on se että Munkasta tulessa aurattu alue jatkuu kunnes tulee kuvassa näkyvä umpikuja. Joka talvi siinä menee talutusspoori, muistaa sen kun itse oli samassa tilanteessa, vitutti kuin märkää kissaa.
Aurauksen voisi lopettaa siinä jalkakäytävän kohdalla jolloin taunokin tajuasi että ei kande mennä tonne. Pyöräliikenteen ohjaus toimisi silloin au naturel, nythän logiikka vaatisi tsekkaamaan “jätesäkillä käytöstä poistetun liikennemerkin” ja tekemään siitä johtopäätöksiä.
Mulla on 16km/suunta duunimatkaa, lastenhoidollisten syiden takia oon ihan iloinen kun pääsee ajamaan edes duunimatkat.
Töissä pääsen suihkuun, ja pyörän kannan sisälle näin talvisin että se sulaa, kesällä se saa nojata aitaan.
Vaatteista: mä puen aina silleen että alussa on kylmä, ja sitten kun painaa menemään niin tulee lämmin. Tänäänkin (aamulla -3´C) mulla oli päällä vain tekninen kerrasto, jalkapallosukat, shortsit ja pitkähihjainen fillaripaita (sekä buffi, hanskat ja talvikengät), silti tuli liian kuuma loppumatkasta. Koiraa aamukusettaessa tulee hiukan venyteltyä ja tarkastettua sää. Sade ei juurikaan haittaa, eihän tossa kestä kuin se ~40min, ja noi tekniset aluspaidat höystettynä parilla pyöräilypaidalla pitää kuitenkin lämpimänä. No jos sataa kaatamalla niin voin laittaa kuoritakin.
