Pohjois-Suomen suurin pyöräilytapahtuma, Syöte MTB, järjestetään kuudetta kertaa lauantaina 5.8.2017. Tervetuloa jälleen nauttimaan Syötteen kansallispuiston ja retkeilyalueen upeisita - kenties Suomen parhaista maastoista! Ilmoittautuminen avataan 1.1.2017 klo 18:00!
Kertauksena vielä yleistä infoa tapahtumasta:
Tapahtuma on suunnattu kaikille jo jonkin verran kokemusta maastopyöräilystä omaaville, ja myös kokeneemmille kuskeille. Mitään kisakokemusta ei tarvita. Reitille on pyritty saamaan mahdollisimman paljon laadukasta vaihtelevaa polkua, ja tieosuuksien määrä on pyritty minimoimaan.
* Koe kansallispuiston upea erämaaluonto maastopyörän selässä
* Tarjolla vaihtelevaa ja haastavaa polkua - ei juuri minkään vertaa tieosuuksia
* Hikisiä nousuja ja hurjia laskuja, mm. Suomen suurin loppunousu!
* Hyvät matkailualueen palvelut kisapaikan yhteydessä
* Matkat 32km / n. 60km / n. 120km
* Yhteislähdöt kolmessa erässä & sähköinen ajanotto
* Sarjat M/N 18, M/N yleinen, M40, M50, Joukkue 60km, [b]Single Speed[/b], Fat Bike
* Parhaat palkitaan, lisäksi paljon arvontapalkintoja!
* Palkintoina mm. majoituspaketteja
Ilmoittautuminen avataan 1.1.2017 klo 18.00. Olemme viimein siirtyneet verkkomaksuaikakauteen, joten tilisiirtojen aika on toivottavasti ohi. Tarjolla myös mm. t-paitoja & Buff-huiveja
Viime vuonna tapahtuma myytiin loppuun jo helmikuun alussa, joten kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin!
Hoplaa! Reittikartta vuodelle 2017 on nyt julkaistu! Muutoksia on tänä vuonna useamman kilometrin edestä, lähinnä 60 ja 120km reiteillä. 32km reitti säilyy pääosin entisellään. Reitit voivat vielä muuttua, mm. siksi, koska Metsähallitus tekee alueella reitinparannustöitä.
Muutamalla pätkällä uusilla reittiosuuksilla polku on vielä pientä, joten mitä useampi ehtii treenailemaan ja testailemaan reittiä tässä tulevina päivinä, sitä paremmaksi se ehtii muotoutua itse tapahtumaan. Joihinkin muutoskohtiin on jo tällä viikolla viety hieman sinivalkoista Shimanon nauhaa opastamaan kulkua. Joten eikun pyörän selkään ja reitille!
Helei. Tämä oli jälleen kerran juhlava tapahtuma. Keli helli ja rata rasitti.
Yksivaihdenäkövinkkelistä katsellen Syöte on kyl loppunousua lukuunottamatta paras kisailupaikka missä itse olen numerolapun kanssa ajanut. Maasto ei vaihteita kaipaa ja vaihdejulleille pystyy laittamaan ihan hyvin kampoihin, kun tasamaaosuuksia ei reitille juuri löydy. Ne muutamat tieosuudet antavat hetken rauhaa tankkailuun ja yleiseen rauhoittumiseen polkujumpan vastapainoksi.
Mutta, 1v kuskeja taisi olla hieman aiempaa vähemmän? Pariin vuoteen en itse ole paikalla ollut, joten aivan tarkka ei näkemykseni kenties ole. Silti, mukaan mahtuisi enemmänkin ja siten keskinäinen kisailu taas heräisi eloon.
Ajetaanko maassamme tällä hetkellä lainkaan epävirallisesta ss-mtb mestaruustittelistä? Sopisikos sellainen Syötteen keskimatkalle?
Kyllä SS-kuskeja on vähemmän. Moni entinen SS-mies oli nyt mukana vaihteilla. Kuten myös minä. Eihän tuolla tosiaan vaihteita tarvitse mutta kyllä ajaminen on ollut silti nautinnolisempaa vaihteilla ja jousilla, varsinkin huonokuntoisena.
Tämän vuoden reitti oli kyllä aivan huikea, kiitos siitä!
Hieno oli reitti tällä kertaa. Tietä oli viimevuotista vähemmän, sorastusta poluille lisätty mutta sen kanssa tulee toimeen. Neljä pyöräilijää oli parhaimmillaan 120km SS sarjaan ilmoittautuneita tänä vuonna, mutta yksin sai kahdelle kierrokselle startata.
Oma ajo menikin yli omien tavoitteiden koska alitettua tuli viimevuotinen aika joka tuli vaihteilla ajettua.
Aivan hyvä oli tapahtuma tälläkin kertaa.
Jos toisaalta joskus meinais (ja jaksais) ajaa hyvää aikaa, niin pitäs olla itellä röyhkeyttä mennä lähemmäs eturiviä lähdössä ja sinkuttaa tasaiset pätkät hirviällä kadenssilla eikä jäädä takajoukkoihin vaihdekuskien perään. Ylämäissä ne tasasilla ohittajat tulee sitten perse edellä vastaan kun kihnuttavat pienellä vaihteella ja sinkulakuski on ihmeissään kun pitäisi mettän kautta ohitella. Teknisillä osuuksillakin se ajaminen on toisinaan hirveetä vääntämistä kun sinkulan välitykset ei taivu edellä ajavan vaihdemiehen aivoituksiin.
Nyt itellä oli onneksi asenne, että mennään hissukseen, joten ärsytystä ei päässyt syntymään. Mutta voisin kuvitella, että jos ois joskus samalla viivalla ns. veren maku suussa, niin saattais ottaa päähän.
Hienoa oli taas, kiitos ja kumarrus Krossikommuunille.
Itellä tuli 60 km ajettua tasaisesti ja mukavasti hieman viime vuotta vauhdikkaammin. Ennen ykköshuoltoa meinasivat sormet puutua varmaankin liiallisten rengaspaineiden aiheuttaman ylimääräisen rytyytyksen johdosta, mutta onneksi käsiä ravistelemalla ja paineita pudottamalla matka jatkui lopulta ihan normaalisti. Uudet polut olivat oikein mainioita, kun tiepätkät olivat vähentyneet entisestään. Rantabulevardin jumppaa jäin kyllä ehkä hieman kaipaamaan.
Jneediä komppaan tuossa takaa lähtemisen problematiikassa, jos tosissaan lähtisi omalla mittapuulla kovaa aikaa tekemään. Tiepätkilläkin voisi tietenkin ajaa nykyistä kovempaa, mutta jotenkin mieluummin tasailee hengitystä ja keräilee paukkuja niille paikoille, joilla pitää vääntää tosissaan. Ehkä ensi vuonna sitten lähemmäs eturiviä lähdössä ja täysillä Pikku-Syötteelle.
34/20 toimi oikein hyvin, ja sisurittomalla kaksysillä oli selvästi rennompaa ajella kuin aiempina vuosina kakskutosella.
Kyrdiksen ajolle hattua päästä, kova suoritus! Ja wtpoohiin oli mukava törmätä maaliintulon jälkeen.
34/20 ja 29er tubelessina oli se voitokas resepti vuonna 2012. Lähdin melko edestä ja vispasin niin perhanan nopeasti kuin vaan osasin, jotta ei jäisi poluille hirveästi ohiteltavaa. Pikku-Syötteelle nousin omalla mittapuulla rauhassa reisiä säästääkseni, mutta siinä tuli kans ohiteltua useat vaihdepyöräilijät. Sinkulallahan se oli pakko runtata seisten alusta loppuun, joten vauhtia oli väistämättä enemmän kuin sit-n-spin-väellä. Säästelin jalkoja menemällä tangon päälle aika suorille käsille ja tein lantiosta semmosta uintipotkutyyppistä liikettä poljinten ylä- ja alakuolokohtien yli.
Näistä selvittyä tuli vielä matkan aikana jonkin verran ohiteltua väkeä, mutta ei niin paljoa että se olisi suoritusta merkittävästi haitannut. Etenkin omassa sarjassa tilanne on tasapuolinen, eli joutuu siellä muutkin sinkuloilla ohituksia tekemään. Vaihdekuskien suhtautuminen sinkulalla ohittajiin on ollut joka vuosi sekä rentoa että ihailevaa: eivät he ole siellä veren maku suussa kisaamassa muutenkaan, eikä varsinkaan sinkuloita vastaan.
Kyllä mä vielä palaan Syötteellekin ajamaan, mutta SS60-ykkösen nappaaminen uudestaan vaatisi huomattavaa treeniä.
Ylämäkien lisäksi ongelma on kanssa-ajajien ajotekninen osaamattomuus. Välillä tuli mietittyä, että suurin osa ei taida ajaa minkäänlaista teknistä pätkää. Kiroilin ensimmäisellä pumppaamolla kun madeltiin. Ennen toista pumppaamoa ohitin onneksi letkan ja kun tulin pumppaamosta ulos niin letkaa ei edes näkynyt. Eikä tavoite ollut mitenkään kilpailullinen vaan tarkotus oli nauttia ajamisesta. Kai sinkulalla ajaminen pakottaa myös ajotekniikan miettimiseen.
Pitänee vielä palata sinkulointiin jossain vaiheessa, nyt on vaihevaihe menossa. Jos kilpaa ajaisi niin II-ryhmän keulassa olisi varmaan järkevin lähtöpaikka.
Jep, moro olko ja dras myös, mukavia juttuja ja naamoja nimimerkkien takana.
32 matkallakin saa hyökätä alkuun ihan tosissaan jos ei halua jäädä jalkoihin ja jonoihin. Joku kilsa ennen ekaa huoltoa tulikin sitten 09.30 lähteneiden pyrstö vastaan. Latua tuli mukavasti, kun kohteliaasti kyseli. Meno mielestäni tosi reilu ja rento. Ja kannustusta oli ilmoilla mukavasti, kun ohitettaville selvisi läähättäjän alla olevan pyörän ominaisuudettomuudet. Maalissa tyhjä mies ja hyvä mieli.
60 reittiä en ole ajanut kertalaakista kuin silloin taannoin -12&-13, tainnut hieman nopeutua sitten niiden vuosien, ainakin sorastusten myötä. Vaikka tahmeaa se on niilläkin ajo, ainakin tuoreilla pätkillä. Kiertelin Syötteen juhannuksen aikaan ja silloin uutta sorapintaa oli tunturin takapätkillä tosi paljon. Siinä yksi syy lyhyemmän matkan valintaan kisassa. Jospa ensi vuonna innostuisi taas pidemmälle retkelle, kun sorat saaneet hiukan ässehtiä.
34/21 aika jees ja matka muutenkin ongelmaton.
Pitääkö laittaa kollektiivinen projekti ensi vuodelle, SyöteMTB sinkulalla. Itsellä on kunto laskenut reilun pari vuotta useammastakin syystä. Nyt olisi aika kohottaa kuntoa.
Hyvin siellä kyllä tietä sai kun kysyi, mutta mäissä ei meinannu vaihdemiehet tajuta sinkulakuskin ajatusmaailmaa:) Ylämäet meni grannygearien perässä vääntäen ja kun niiltä loppu veto, niin lepikon kautta putkelta runttaamalla ylös ja mäki täysiä alas
Saunan lauteilla kuulosti monella osallistujalla olleen enemmän maantietaustaa kuin maastokokemusta, joten ehkä siellä on joillakin tosiaan teknisempi ajaminen vähän hakusessa. Niin se välitys, se oli tällä kertaa 32-20 eli aivan väärä. Vuos sitten 120:llä mulla oli 34 ovaali ja 20 piikkinen. Tuolla tän vuoden lyhyellä välityksellä ei meikän jaloilla voinu mitään viittäkymppiä tasaisella kulkeville fättiksille
Itte olin vain hu0lto&kannustusjoukkoina kiitos erään autoilijan n. kuukausi sitten mutta olikohan nimimerkki dras se Inbredi-kuski, jota puhuttelin lähtöpaikalla? Meiksi se setämies paxugummin takki päällä.
Yht’äkkiä iski kuvausinto. Kuvasin sen mitä akuista lähti:
