Suuri työvoimapoliittinen keskustelu

No brakes, cant stop, dont want to either

3 Likes

Majestic hails kun tekoäly slush-pöhinä haastaa autoilun hegemonian.

Sirkiälle terveiset että ACAB ja turpa kii ku tässä rakennetaan liikennekulttuuria.

1 Like

Edelliseltä työpaikalta käsin muutama vuos sitten koettuna. Jätä autosi minuutiksikin liikaa latauspaikalle vaikka akku on jo täynnä - totaalinen vitun rage intrassa. Jätä tällainen heippalappu latauspaikalle - upeaa, mahtavaa, innovatiivista, pöhipöhi.

Deliveroo will take £35-45 of the order, while the restaurant gets £150. Shaffi gets £2.90.

3 Likes
1 Like

:cold_face:

1 Like

Viime päivinä on uutisoitu Wolt kuskin n 3000e kk ansiosta.
Onkohan kyseessä kuitenkin kyseisen yrittäjän liikevaihto?

1 Like

Tässä artikkelissa mainitaan “huippukuriirin” nettotulona 3000e/kk, mutta lienee varmaan poikkeus eikä sääntö.

1 Like

Joo, jos Wolt-lähetti tekee tosi paljon töitä, pitkää päivää ja on nopea, niin voi ansaita nettonakin suuria summia.

Se mihin tämä kysymys palautuu on, että Wolt maksaa läheteille palkkiota (ei palkkaa), josta lähetit sitten maksavat mahdolliset ALVit (jos tienaavat tarpeeksi paljon ylitääkseen ALV-kynnyksen ja laskuttavat ALVit Woltita), eläkkeensä (joita yrittäjän on maksettava), työvälineensä ja sen ylläpidon (pyörät, autot yms.) ja muun.

Ongelma uutisoinnissa on, että pitäisi koko täsmentää puhutaanko siitä mitä Wolt maksaa läheteille, mitä läheteille jää käteen kulujen jälkeen ja miten lähetti laskee kulut. Eli @Lammy kysyi juuri oikeian kysymyksen ja se pitäisi kysyä joka kerta, kun puhutaan ruokalähettien ansioista.

Yritykset toki mielellään puhuvat vain niistä summista, jotka maksavat läheteille, eivät siitä, että kuka kulut todellisuudessa kantaa. Eräässä keskustelutilaisuudessa kyselin, että kuka maksaa lähettien eläkkeet ja Woltin edustaja toisteli, että kaikki eläkkeet “maksetaan asianmukaisesti”, mutta ei suostunut vastaamaan kysymykseeni. Koska me molemmat tietenkin tiesimme, että se, että “eläkkeet maksetaan asianmukaisesti” tarkoittaa, että lähetti maksaa tuloistaan eläkkeet asianmukaisesti ja tällä tavalla Wolt siirtää tuotannon kuluja työn tekijöiden maksettavaksi. (Huom. “työn tekijä”, eli se, joka oikeasti tekee työn, eikä “työntekijä”, joka viittaa siihen, että kyseessä olisi muodollinen palkkasuhde, joka asettaa tiettyjä velvotteita työnantajalle, ja jonka velvotteista nämä firmat luistavat.)

13 Likes

Kyllä. Toivoisikin toimittajalta hiukan tarkempaa selvitystä siitä mitä tuossa tarkoitetaan tarkalleen nettotulolla ja esimerkiksi kuinka paljon “huippukuriirin” on laskutettava Woltia kuukaudessa saadakseen nettotuloksi 3000e ALV:in, eläkkeen ja kirjanpitokustannusten jälkeen. Ja tietysti kuinka monta tuntia/keikkaa päivässä se tarkoittaa. Nyt artikkelissa mainitaan lukuja kuten 9000e, 3000e ja 20 000e, mutta näiden ymmärtäminen on hiukan hankalaa tuon infon perusteella.

5 Likes

Keskimääräinen tuntiansio 25e ja odottelua, joka voi olla puoletkin ajasta, ei lasketa tähän.
Melko laaja skaala ansioissa.

2 Likes

I’m not saying it’s Julkinen Sektori, but it’s Julkinen Sektori. Aidosti kiinnostais kuulla mistä tää käytäntö periytyy ja mitä konkreettista hyötyä tällä tavoitellaan.

Yksityistä Sektoria ™ ei kukaan pakota julkistamaan avoimia paikkoja, voidaan vaan palkata ja säätää suoraan.

1 Like

näin on marjat, mutta osataan sielläkin sekoilla

Täähän se on. Yksityisellä kyllä löytyy tunkkaista hyvävelisysteemiä ihan liikaa.

1 Like

Mutkat suoriksi näkisin että tän jutun seurauksena joku voi ajatella aina ruokalähetin nähdessään että “tuo tienaa 3k kuussa käteen ajamalla potkulaudalla” ja päätellä tästä että “maahanmuuttajilla on asiat liian hyvin” tjsp. :expressionless:

Ikään kuin YLEllä olisi vedetty viime aikoina joku persuvaihde päälle, kun tulee milloin mitäkin päätelmiä tuottamaan soveltuvaa statistiikkaa, oli sitten kouluista tai asuinalueista. Kai ne pelkää rahoituksensa puolesta nykyisen hallituskokoonpanon huomioiden?

Bring back “poliittinen” to “työvoimapoliittinen” jne.

Rant over

4 Likes

Googlasin tässä kahvia ryystäessä, en nyt tän syvällisempää löytänyt. Ohan se julkisen organisaation läpinäkyvyys jos itsessään tavoittelemisen arvoista.

Julkinen hakumenettely on yksi julkisen hallinnon perusteisiin liittyvä olennainen seikka, jolla turvataan hallinnon uskottavuutta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja parhaan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon palvelukseen.

Tällainen yksittäisen henkilön virkaan valinta on myös valituskelpoinen päätös, joten kenen tahansa päätökseen tyytymättömän on helppo järjestää lisää byrokratiaa, jos joku koittaa vetää mutkia suoraksi.

Julkisen puolen tuskallisenkin hidas mutta selvitettävissä ja haastettavissa oleva päätöksenteko > Yksityisen puolen läpinäkymätön päätöksentekoprosessi, jota harvemmin selvitellään.

Hyväveliverkostoja molemmissa pilvin pimein.

2 Likes

Esim erppipuolella (toiminnanohjausjärjestelmät) löytyy näyttäviä ruumiita isommissa paikoissa, yksityinen puoli vaan voi haudata omansa hiljaa.

Julkinen puoli syyttelee tekkifirmaa kun tuli itse tilattua sössöä ja koko roska vuotaa julkisuuteen.

Lopuksi tiristetään suorittavasta porukasta tarvittava liima kun johto ei saa mietittyä/päätettyä/laitettua käytäntöön tarvittavia toimintaprosesseja. Erityisesti erilaiset asiantuntijaorganisaatiot osaa tän.

1 Like