Tiiätte kyllä kaikki ilmiön, jota foorumillamme kutsutaan speksaukseksi. Muualla sitä kutsutaan shoppailuksi, ostamiseksi ja sen semmosiksi. En ois koskaan uskonu tätä, koska oon oikeastaan aina ollu köyhä.
Joo, mulla on speksausongelma. Ostan liikaa roinaa varastoon, eikä se oikeastaan oo auttanu että oon tyhjentäny varastoa. Monilla täällä se varmaan on auttanu, mut se oikeastaan vaa pahentaa asiaa. On täällä nähty monenlaisia ratkaisuja ja avunhuutoja asiasta, V&K Turku ja Annetaan -topsut ja ties mitä, tai jopa MYYDÄÄN KAIKKI -otsakkeella varustettuja lankoja. It’s not the answer. http://www.christart.com/IMAGES-art9ab/clipart/2326/unhappy.png
Pahinta täs koko hommassa on oikeastaan tää pienten itemien speksaus - stemmejä, polkimia, sisureita, tankoja, grippejä, tankonauhaa. Sitä tulee mietittyä päässään et “hei, ei tää oo ku 30 euroa, ei tää oo paha”. Kahen viikon päästä onki menny 150 euroa ja pitäs vielä elää loppukuukausi, ja ehkä vähä matkustaaki. Tiiän että tekin tiiätte tän. Voin tunnustaa että sain tässä kuussa iha himopalkan (1000 euroa!!), siitä on kaks viikkoa aikaa, ja nyt on tilillä 60 euroa. Oon ostanu stemmejä, grippejä, polkimia, ketjuja, pesuaineita ja ties mitä. No okei, ostin yhet kengät ja lainasin tyttöystävälle rahaa. Mut silti.
Kuukaus jouluun, pitäs ostaa joululahjoi ja matkustaa ja säästää. Mites siellä?
nii ja älkää ees mainitko et veronpalautukset on tulossa - tsiisus mitä pelkotiloja seki herättää.
hanki rahaa lisää jostai mies eläkä harmittele
oon tienannu viimeset kaks kuukautta parhaiten mitä ikinä eikä raha jää talteen vaikka sitä ei pyöräkamoihin laittaiskaan, tosin nyt on ollu vanhaa velkaa tms makseltavana
mutta mulla ei oo ongelmaa niinku ei alkoholistillakaan ole
siinä mielessä oot paremmalla tolalla
säästäminen on vaarallista koska kun vihdoin pääsee tekemään ostoksen, se tuntuu niin hyvältä että koukkuun jää varmasti
Vahva taipumus tähän. Ittellä se isoin sudenkuoppa on se, kun jotain kallista mitä saattasin ehkä joskus kuvitella tarvitsevani myydään mehevällä alennuksella - kas, tonnin maantiepyörä viidelläsataa, OSTA HETI, oho, tori.fi:ssä 85mm f/1.2L II -objektiivi vaan tonni kakssataa kun uutena kaupasta se ois kakstonnia, KYLLÄ KIITOS, ai wiggleltä Mash-kompliitti melkeen samaan hintaan kun pelkkä runko yleensä - no on mulla jo yks fiksipyörä mutta SAAHAN SEN MYYTYÄ
Mutta öö, ongelman tiedostaminen on varmaan hyvä ensiaskel sen selättämiseen ja onnistuin esim. olemaan ostamatta sen normaalisti lähemmäs kolmetonnia maksavan Nikon Df:n kun se oli Rajalan tarjouksessa tonni viissataa, eli parempaan päin menossa?
GAS on oikeesti mulla ongelma.
Onko se sit kamerakamaa (onneks siitä oon vähän päässy eroon), fillariosaa, musiikkiin liittyvää tai ihan mitä vaan.
Kerran kun se saa päähän että “tätä mä tarviin” on siitä tunteesta helvetin vaikea päästä eroon. Saako ostoksilla oikeesti hyötyä harrastukseen, toiminnallisuutta tai tehokkuutta? Useasti on vastaus: ei helvetissä. Tuottaako se silti hyvän mielen? Joo.
Välillä sitä harrasteissaan miettii harrastaako shoppailua vai oikeesti sitä itseään? Ainakin musaroinassa se on enemmän ja vähemmän välineitä. Kitaroita on vehdattu ja vahvistimia kierrätetty. Viistoistakesäisenä sain ekan skeban. Osaanks mä vieläkään soittaa mitenkään kehuttavasti? En. Tai konemusajuttujen tuottaminen on ollut kymmenisen vuotta harrasteena ja mitä tuloksena? Ei yhtään valmista biisiä. Kameroissa oon onneks siirtyny melko seesteiseen tilaan kaluston kanssa, vielä kun sais itsestään aikaan motivaatiota kuvaamiseen. Mites kiipeilyroina? Joo-o. Boulderoimassa käyn sisällä, ulkona viime kesänä köyden jatkona max kymmenisen kertaa. Edellisen kesä aikalailla sama. Miks helvetissä sit löytyy kuuskytämetrii köyttä, padi, jatkoja, kahdet valjaat, kolmet kengät ja kaikkee mahdollista…
Pyörät siinä jännä et vaik spekaaminen on helvetin kivaa, on ajaminen vielä mukavampaa. Mut ei se GASiä silti poista tai vähennä.
Mulla on excel taulukko jossa on fillarihommia koskevat ostot ja myynnit. Kamoille kuten kiekot, rungot, jne jotka tulee ja menee, on ostohintasarake ja myyntihintasarake. Kamoille, joita ostan kuten sisurit, ulkokumit, työkalut yms kuluva osa on pelkkä ostohintasarake. Taulukosta näen kuluneen balanssin, sekä tarvikkeisiin kuluneen summan. Tämä auttaa hahmottamaan rahanmenoa ja järkeistämään speksausta. Toki ostan impulsiivisestikin etenkin jos halvalla saa, mutta tällöin jatkomyynti ei juuri tuota tappioita joten who cares.
Tunnistan tuon aloituksen tilanteen aivan liian hyvin. Nytkin on tulossa talvi. Tarvitseehan sitä kesäksi pyörää laittaa ja talvi on hyvä aika, uutta osaa. Uudet kiekot nyt ainakin. Ainahan niitä. Ja no, kannattimia, kyllä niitä pitää olla.
Tosin, kyllähän homma on niin, että jos rahaa ei heti käytä kun sitä saa, sitä alkaa kerääntyä. Ja se ei käy.
Ja sekin että jos ei tähän hommaan, niin johonkin muuhun turhaan se sitten menee. Aiemmin levyihin ja soittokamoihin, nykyisin tähän. Välillä käyn matkoilla; silloin jää speksaus, kun no, ei ole enää rahaa.
^^^^^ oiskohan nyt oikeemäärä hattuja ei saakeli mä putosin ton excelin takia…
Mä saan joka kuukaus kyllä “sijoitettua” rahani johonkin mukavaan. Aina sijoitukset ei kannata ja välillä saa myytyä ostohintaan eteenpäin. Tähän kategoriaan menee siis: Pyöräily- aina persnetto, Musakama- Jotain yleensä jää käteen myynnin jälkeen, Auton osat yms tuuninki - Paha persnetto, Huonekalut ja design - massikeisari aina hetken aikaa.
accro - 20:39, 25.11.2014 »
Mä oon omaksunut länsimaisen kulutuskäyttäytymisen ytimen: ahdistun, jos tilille näyttää jäävän ylimääräistä rahaa ja tuhlaan sen heti.
Yritän säästää.
Ja onnistun siinä. Mut sit pistän säästöt kiertoon kun ahdistaa raha.
Sama.
Itselle auttaa kun "jokin asia" kaihertaa jossain pyörässä jota "pitäis päivittää", että käyn ajamassa ja totean että saatans, ei siinä ollutkaan vikaa.
6 pyörän ylläpidossa on ihan tarpeeksi, että hankkisi varastoon asioita joille ei käyttöä. Yllättäen laatikot ovat täynnä kulutuskampetta ja hylkyosia, jotka vois melkein antaa pois, niinkuin tankoja ja sen sellaisia.
Feltin TK2sen kohalla viilailen grammoja, joten käytän Exceliä osien listaukseen ja siinä painojen lisäksi listasin kompontenttien hintoja ilman postikuluja niin saan hahmotettua koko fillarin arvon ja g/€-suhteen että onko joissaki hankinnoissa ollu järkeä.
Pompinon osalistassakin on hintoja, kun halusin verrata tuliko halvemmaksi kasata osista kuin 600e kompliitti. Tähän mennessä ajokuntoon saattamisessa on mennyt 585e. En kärsi turhista hankinnoista, kun päivitän osan niin vanha menee myyntiin samantien. Stemmejä tosin saa olla kaikenmittasia.
Mulla tulvii vaan dyykkayspyöristä purettua noname- tai entry level -krääsää, kun harrastelen noita DIY-projekteja. Onneksi ne käppäosat on harrastetallissa eikä kotona jaloissa pyörimässä.
Tunnustaudun insinööriksi. Jotenkin perustellumpaa toi meininki kun on selvillä rahanmenosta. Taulukko paljastaa mulla sen, mitä oon epäillytkin… Kannattaa ostaa käytettyä, niin ei tee niin paljoa tappiota.
Koivulan dynamo - 22:07, 25.11.2014 »
hankkikaa pari tuholaista, niin ei ole hoitomaksujen/toppahaalarispeksausten tms. jälkeen mitään ylimääräistä rahaa
Tämä. Kolmesta puhumattakaan. Asuntolaina. Muut lainat. Harrastukset. Vakuutukset. Elämä. Lottovoitto ois kiva.
Edit: ai niin... ei oo rahaa lotota.
ei saakeli mä putosin ton excelin takia…