single speed tt-pyörä

Viime keväänä menin ja ostin itselleni Genesis disk day onen ja olen ollut iloinen sinkuloinnin aloittamisesta. Kiitos siitä myös teille jotka jaksoivat vastailla kysymyksiini. Nyt olen tuolla cyclocrossilla ajellut työmatkaa ja maantielenkkejä (odotan innolla jo talvea) ja matkan teko on ollut huippua. Ensi kesäksi pitäisi alkaa sitten maantiehirmua kasaamaan ja ajattelinkin täältä kysyä aloitukseen taas vinkkejä.

Tahtoisin rakentaa sinkula-aika-ajopyörän. Olen aikaisemmin harrastellut triathlonia joten perus tt-pyörä tiedot on hallussa. Kuitenkin jotain varmisteluja tahtoisin noista rungoista kysyä. Mitä eroja on rata- ja tt-pyörien rungoissa? Onko ratapyörässä jotain selvästi maantiepyörästä eroavaa? Ilmeisesti matala maavara ainakin.
…vai olikos se just toisin päin…

Olin itse ajatellut ostaa jonkinlaisen aerodynaamisen hiilari tri-rungon kun niissä näyttää olevan horisontti dropit.vinkkejä runko valintaan?

Voimia!
Vertigo

http://instagram.com/towelmaster#

Planet X:llähän noita on ollut tolkunhintaisia, katso mitä sieltä löytyy?

Vapaarattaan kanssa ajaessa eli sinkulakäytössä ei maavaralla ole juuri merkitystä, tiukimissa mutkissa voi asettaa kammet niin etteivät osu maahan. Enemmän se voi olla ongelma jos ajaa fiksinä.

Monissa tt-rungoissahan on säätövaraa takadropeissa, eli et välttämättä halua/tarvitse ratarunkoa. Ratarungoista ja -keuloista puuttuu monesti myös jarrureiät joten se kannattaa huomioida kun runkoa valitsee.

Vaikuttaa siltä että nykyään monet ratarungot ovat 100% samasta muotista kuin tt-rungot, ero löytyy vain sieltä haarukanpäistä.

Eli perusratapyörä ja maantiellä ajettava aika-ajopyörä? Kuskin painon sijoittuminen nyt ainakin, ja asiaa tuntematta luulisin että sitä myötä aivan kaikki geometriaan liittyvät asiat.

Asiaa lienee helpompi lähteä tutkimaan, kun väliin laitetan verrokiksi tavallinen maantiepyörä…

d64 - 0:36, 23.9.2014 » Vaikuttaa siltä että nykyään monet ratarungot ovat 100% samasta muotista kuin tt-rungot, ero löytyy vain sieltä haarukanpäistä.
Esimerkkejä?

Jossen väärin muista, niin triathlonpyörässä paino on selkeästi edessä, jotta rasitus saadaan eri lihaksille kuin normaalissa oikeinmitoitetussa fillarissa ja tämä siksi, ettei rasitus mene samoille lihaksille kuin juoksussa ainakaan niin paljoa. En tarkkaa eroa noiden välillä osaa sanoa (tt ja tria) mutta käsittääkseni molemmissa asento edessä. Kannattaa siis miettiä käyttötarkoitusta ja jos tulossa normi lenkkeilyyn, katsoa vaikka rataraamia jarrureiällä.

Tuosta

ja tuosta

http://gearwestbike.com/merchant/746/images/site/tribikeroadbike.jpg

sekä tuosta

Eli onhan se painopiste/satulan kohta vähän eri kohdassa kuin maantiepyörässä. Osassa TT-pyöristä satulaputki on käytännössä pystysuora vrt. maantiepyörän 72-75.

Ainakin aiemmin TT vs triathlon-pyörissä toi UCI ollut määräävä tekijä, ml. satulan kärjen ja keskiön väli. Triathlon-pyörissä (ei UCIa) suht. pystyt satulaputket.

Tähän saattoi tulla jotain muutoksia joku aika sitten.

Yesh! Kiitoksia jälleen.

Vaikka tuon tri ja maantiepyörä erot olivatkin tuttuja, on vastauksienne taso mainio. Todella hyviä kuvia asiaan liittyen! Käytännön huomio ratapyörien jarrujen olemisesta tai olemattomuudesta oli mainio ja oli päässyt minulta unohtumaan.

PlaneX:n runkoja olinkin jo kerennyt katsomaan. Ilmeisesti hyviä? Uskon, että tulen ostamaan tri/TT -rungon. Näin ei tule jarrujen kanssa ongelmia.

Kun saan lähes ikuisen jahkailuni rungosta päätökseen pitää tietysti alkaa haalimaan osia. Ajattelin aluksi tehdä pyörästä sinkulan, mutta kokemuksen kasvaessa voisin testailla fiksi. Fiksiinkin kai on melkein laillista asentaa etujarru?

Onko takanavan ja ketjulinjan kanssa syytä huomioida jotain, jos vapaaratas -> fiksi muutokseen tahdon varautua? Mahtuuko “fixi kiekkoihin/napoihin” freewheel (esim. eno)?

Kaupoista tietysti saa valmiina hienoja kiekkoja joissa freehubi ja näitähän TT-pyörissä käytetään. Näistä saa conversiokitillä sinkulan, mutta fixi jää silloin haaveeksi.

Ehkäpä kysymykseni kulmioituu seuraavasti: saako hyviä ja etenkin tyyllikkäitä aika-ajo takakiekkoja sinkulaversiona? Uskoisi saavan, koska radalla niitä käytetään (vaikka en usko uskoon).

Saa myös laittaa suosituksia voimansiirtoon kokonaisuudessaan. Sporttista, tehokasta ja kulutettavaksi olen rakentamassa.

Pyörien terveisiä
Vertigo

http://instagram.com/towelmaster#

Fix-kierteisiin menee vapari ihan hyvin. 120mm napa ei noissa TT-pyörissä toimi edes speissaamalla.

Ihan mielenkiinnosta: miksi ihmeessä sinkula TT? Miksi kiduttaa itseään ns. psklla ajoasennolla sitkuttamalla yhdellä välityksellä? Ratapyörä pursuit-tangolla kun ajaisi saman asian pienemmällä panostuksella ja olisi vielä monikäyttöisempi välinta.

^samat kysymykset heräävät. Monissa ratafillareissa pystyputken kulmakin melkein riittää tollaseen tt asentoon, ja normiasentoa haetaankin paljon setback tolpilla. Ohjaintangolla saat sitten tt tyyliä. Joissain “ratafillareissa” on jarrureikä takana ja poraamalla jarrun saa myös eteen, mikäli keulassa ei ole valmiiksi reikää. Myös valikoimaa ratapuolella on. 120mm napa pitää speissata akselinvaihdon kanssa jos haluat esim 135mm perään. Fix/fix napaan meneekin sitten myös vapaaratas ja ketjulinja lähellä fiksirattaan 42mm. Muuten voimansiirto on aikalailla budjetti ja tyylikysymys, esimerkkinä nyt campan pista, sugino 75, dura-ace, stronglight track 2000, omnium jne… En tiedä timetrialista tuon taivaallista, mutta en ole sinkula tt fillaria nähnyt kyllä koskaan. Noissa pursuiteissa, jotka on aika lähellä samaa asiaa vissiinkin, millä ajetaan radalla onkin sitten kiinteä välitys, eikä jarruja.

Kukin tyylillään.

http://www.examiner.com/images/blog/EXID2490/images/cory.jpg

Sinkulat aika harvinaisia, mutta ainakin briteissä aika moni ajelee velodromin ulkopuolella tt:tä etujarrullisella fiksillä. Esim. täältä selailemalla löytyy aika paljon esimerkkejä kuten:

http://www.syntheticpawn.com/junk/bikestuff/mikihorizontal.jpg

Ja kannattaa sitä kokeilla ennenkun tyrmää. Yllättävän hauskaa puuhaa verrattuna vaihdepyörällä täysillä ajamiseen ja mukavan simppeliä kun tarvitse miettiä ns. mitään eikä ylämäissä tule vaihdettua liian pienelle vaihteelle mukavuudenhalussa.

Fixed wheel- ja medium gear-hauilla saa hyviä juttuja ja noi brittein tt-foorumit on hyviä idealähteitä.

tonno - 18:27, 23.9.2014 » Kukin tyylillään. [www.examiner.com/article/wild-and-crazy-2009-kona-ironman-championship-fixie-ride-explained](http://www.examiner.com/article/wild-and-crazy-2009-kona-ironman-championship-fixie-ride-explained)

lol

^ noilla sen mainitsemilla 46/18 -väleillä lähes huntin tuntinopeus. ukottelutopikkimatskua.

jatkakaa.

^^oho toi oliki kundi. Mikä lie ruokavarasto duunattu rintsikoista… “kukin tyylillään”, totta vie.

van - 21:57, 23.9.2014 » ^ noilla sen mainitsemilla 46/18 -väleillä lähes huntin tuntinopeus. ukottelutopikkimatskua. jatkakaa.
Pilkunviilausta, mutta hän sanoikin lähestyvänsä 300 rpm kadenssia :D.. se kuinka kauas siitä jäi ei artikkelissa mainita.

Mutta hyvä meininki ja tavotetta tuossakin

Perus ratapyörään setbäk-tolppa takaperin ja tempotanko eteen riittää.

Tosin ite lähtisin ehkä jommasta kummasta Planet X:n rungosta (tms tt-rungosta jossa on taakse aukeevat hahlot) liikkeelle ja pistäisin sinkulakitin normikiekkoon. Ei tuu ketjulinjaongelmia ja pärjäät kustannustehokkailla maantieosilla. Fiksivaihtoehto menetetään, mutta jos sitä ei oo tarkoituskaan kokeilla, niin turha hankkia itelleen harmeja 120mm perällä.