Pörssissä kurssim hinnan määrää sijoittaja ja arvoa luo firma parhaansa mukaan. Yleensä osakkeen hintaa verrataan viivan alle jäävään tulokseen P/E luvulla, joka alakohtaisesti ja firman kasvutilanteen mukaan toki vaihtelee. Mitä isompi luku, sitä kalliimpi osake suhteessa tulokseen → odotetaan kasvavaa tulosta ja kurssi ennakkoon korkealla. Mitä shorttaukseen yms tulee, niin samanlaista näkemyksen ottamista se on, kuin osakkeen ostaminenkin, odotuksey kurssikehityksestä vain ovat päinvastaiset.
En ymmärrä mikä nykytilanteessa on ongelma, ostot yleensä nostavat kurssia ja thäts it. Toki nokian arvoatus nyt esimerkkinä paisuu kuin pullataikina, mutta mitäs sitten, pääasia että itse ostaa sillä hinnalla minkä on valmis maksamaan.
Pointtini siis on, että tarvittaisiin laajempaa keskustelua siitä mikä on arvoa tuottavaa toimintaa ja mikä ei (ts. mihin tuotantoraja vedetään) ja että onko puhtaasti keinottelulla hankitut voitot arvon tuottamista vai sen kuppaamista? Tästä aiheesta hyvä teos taloustieteilijä Marian Mazzucatolta (The Value of Everything: Making and Taking in the Global Economy).
Eli kyllä: taitavilla osakekaupoilla ja osakkeiden hintoja manipuloimalla voi tehdä itselleen voittoja, se on selvää, mutta paljon vähemmän selvää on se, että luoko se talouteen lisää arvoa.
En ihmettele. Jos katsoisit asiaa laajemmin kuin umpimielisen taalauunon näkökulmasta, niin ymmärtäisit että finanssimarkkinat vaikuttavat koko maailman toimintaan ja 90-luvun lamasta lähtien kaikki taloudelliset katastrofit ovat olleet finanssimarkkinoiden keinotekoisten mekanismien aiheuttamia ja suoraan aiheuttaneet tarpeettomasti miljoonien ihmisten talouden ja elämänlaadun tuhoutumisen.
Tutamille siis kommenttina, että sijoittajanhan ei ole tarkoituskaan tuottaa arvoa, eikä osakekurssin muutos ylöspäin ole arvon luomista tai tuottamista, vaan kyse on siitä, minkälaisen arvostuksen sijoittajat sallivat kyseiselle yhtiölle. Sijoittajat siis omistavat yhtiöitä saadakseen osansa siitä arvosta, mitä yritys luo ja siitä summasta mitä yritys viivan alle saa aikaiseksi. Markkinoihin kokonaisuutena vaikuttaa esimerkiksi yleisesti korot, nyt kun ne on lähellä nollaa, halutaan rahalle jotain tuottoa → raha virtaa osakkeisiin → osakkeiden arvostukset nousevat eli osakekurssit nousevat suhteessa firman tekemää tulosta nopeammin. Esimerkiksi tällaisessa tapauksessa ei varsinaisesti luoda mitään arvoa, vaan kyseessä on vain markkinailmiö. Se, että osakkeilla tienataan johtuu yksiselitteisesti siitä, että firmat luovat arvoa, joka sitten siirtyy omistajien taskuun. Jos treidaa aktiivisemmin ja osuu valinnoissaan, saattaa tehdä henkilökohtaisesti tiliä reilusti enemmän, kuin vaikkapa indeksisijoittaja ja tuossa on sitten vain kyse omasta riskinotosta, pienempi riski tuottaa varmasti keskimääräistä tuottoa, isolla riskillä tuottopotentiaali kasvaa, mutta kasvaa myös mahdollisuus hävitä rahojaan.
En tiedä mitä varsinaisesti haet talouteen lisää arvoa - termillä, mutta mun mielestä kurssiheilunta on ennemminkin markkinatalouden ilmiö, kuin mikään talouden arvon mittari. Talouden arvoa voidaan arvioida sitten talouskasvun yms kautta.
Asbille: ymmärrän, mistä taloudelliset katastrofit kumpuavat ja ymmärrän, että regulaatiota markkinoilla tarvitaan, mutta yksityissijoittajaa on suhteellisen vaikea syyllistää tästä, vaikka sijoittaja toimisikin somen kannustamana. Myönnän, että jollekin isolle osaketta shorttaavalle taholle tollanen short squeeze on ikävä tilanne, mutta jos mietitään osakekurssia muuten, niin ei tollanen somebuusti voi loputtomiin yksityissijoittajille arvoa luoda, koska tällöin isot omistajat vain saavat paikkoja rahastaa ja lopulta osaketta on ostettu hypen seurauksena piensijoittajien toimesta aidosti ylihintaan ja kurssi kyllä hakeutuu lopulta markkinatalouden määräämänä oikealle tasolle. Hyötyjinä tällaisissa keisseissä on lähinä ne tahot, jotka eivät hypeen osallistu muuten kuin lappuja kauppaamalla ja se osa piensijoittajista, jotka osaavat myydä ennen, kuin myyntilaidat täyttyvät hypeostajien lapuista. Keskimäärin siis mukaan lähtevä piensijoittaja tulee tässä häviämään ihan oikeutetusti.
Vaikea tätä somessa tapahtuvaa ilmiötä on estääkään verrattuna miten rahotuslaitoksia valvotaan, mutta ehkä jotakin pidempiaikaisempia kaupankäynnin jäädyttämisiä voisi tulla tai rajoituksia paljonko osake voi nousta päivän aikana.
Gamestopin nousua en pysty laisinkaan ymmärtämään miten se kestää niin kauan ja premarket näyttää taas avautuvan +20%. Luulisi monen piensijoittajan haluavan jo hypätä kelkasta ja kotiuttavan voittoa. Vai vieläkö siellä short squeeze jyllää? Onhan toi sairasta, että parhaimmillaan 400m$ nettovoittoa ja nykyisin tappiota tekevä yritys on arvoltaan 20 miljardia, kun taakse jää vaikka mitä suurempia nimekkäitä oikeasti voittoa tekeviä yhtiöitä. Tai ylipäätään, että Gamestopilla käydään enemmän kauppaa kuin Applella tai Teslalla.
Samalla tavalla, kuin ylipäätään muutakin rikollisuutta. Täs on myös semmonen helpotus vielä että ei voi oikeen salassakaan tehdä, kun hommaan pitää saada kirjaimellisesti satoja tuhansia ihmisiä mukaan. Et jos olisin yks niistä pässeistä, jotka on hehkuttanu tota kotimaisilla sijoitusfoorumeilla ja kertonu ostoksistaan, niin saattaisin luoda hikoilevan katseen FiVan suuntaan ja ehkä vähän deletoida postauksiani…
avaisitko tätä tarkemmin: mikä on tässä mainittujen arvon luomisen ja markkinailmiöiden välinen suhde, tai laajemmin finanssi- ja reaalitalouden välinen suhde? mitä lopulta on lisäarvo ja luoko reaalitaloudesta irtautunut finanssikauppa lisäarvoa itsessään, siis ilman kytköstä reaalitalouteen? entä missä määrin pörssikurssit kuvaavat firmojen taloudellista todellisuutta?
Arvon luominen ja markkinailmiöt linkittyvät toisiinsa lähinä siten, että mitä enemmän firma saa tulosta viivan alle, sitä suurempi firman markkina-arvo pörssissä on.
Finanssikauppa, oli se sitten reaalitaloudesta irtautunutta tai ei ei mielestäni luo lisäarvoa yleisellä tasolla. Toki onnistuneet kaupat tekevä yksilö voi itseään vaurastuttaa, mutta systeemille se ei tuo lisäarvoa. Se mielletäänkö finanssikaupan ja reaalitalouden välille kytköstä riippuu varmaankin tulkintatavasta. Oma näkemykseni asiaan on se, että vähintään periaatteen tasolla kytkös on olemassa, mutta sen määrittely ei ole kovinkaan yksiselitteistä, koska pörssikurssi suhteessa firman tuloksentekoon vaihtelee.
Pitkällä aikavälillä voidaan kuitenkin todeta markkinoiden toimivan tehokkaasti, sillä sijoittaja etsii kuitenkin parasta tuottoa hyväksytyllä riskitasolla, jolloin nyt nähdyt anomaliat markkinoilla poistuvat vääjäämättä jollain aikavälillä. Voidaan siis arvoida, että nykytilanteessa näissä tietyissä osakkeissa voi olla ilmaa hinnoissa, joten kurssi ei välttämättä kuvaa firman taloudellista todellisuutta juuri tällä hetkellä kovinkaan optimaalisesti, mutta yleisellä tasolla kuitenkin kyse on kysynnästä ja tarjonnasta, jotka hinnan määrittävät. Jos kurssi koetaan liian kalliiksi, ei osaketta osteta, jos kurssi koetaan halvaksi, on ostaminen järkevää, koska näkemys on tällöin, että kurssi tulee nousemaan.
Osakekurssi ei vaikuta yrityksen toimintaan. Osakkeet myydään toiminnan rahoittamiseksi tms ja sen jälkeen niillä käytävä kauppa on firman toimintana riippumatonta.
Ei vittu… Nääkö tyypit päättää mihin suuntaan markkinat heilahtaa? En vittu ihmettelis jos Putinin trollit kaataa ländimaisen talousjärjestelmän ennen ku 2022 on totta.
wallstreetbetsin vihan kohde on shorttaajat. Heihin tämä kohdistuu eli ei tämä mitään kaada, joskin vipurahastot ottivat nyt pahasti turpaan shorteillaan, ja todennäköisesti mukana paloi institutionaalisten sijoittajien eli eläkekassojen ym. rahoja, mikä on raskas juttu, mutta ei aggressiivinen shorttauskaan mitään enkelien työtä ole. Nythän tilanne on se että robinhood-appi ei enää ota sijoituksia GME:stä eli vapaa markkina ei ollutkaan niin vapaa. Mikä oli tietenkin julkinen salaisuus.
No ei nyt kyllä noinkaan, kyllä yrityksen johdon pitää jotain tehdä jos osakekurssi esim. syöksyy. Samaten on usein sijoittajille ja sitä myötä yritykselle ongelma, jos osakkeidensa likviditeetti on heikko.
Toi @ech:in kysymys jäi itseänikin mietityttämään. Jostain puolivillaisesti luin, että kai yrittivät siirtyä jotenkin kivijalasta enempi nettiin ja vissiin skabaamaan Amazonin kanssa (mistä kai lähti tämä shorttauskin, kun joku arveli, ettei onnistu tjsp.). Vaikuttaako muuten osakkeen arvo esim. lainojen saamiseen tai vastaavaa?
Tämä on minusta kiinnostavaa. Itsehän en siis tiedä mitä asialle pitäisi tehdä, mutta reaalitalousukkeli minussa sanoo, että rahoitusalan irtautuminen siitä ja sen korostunut merkitys ynnä valta ovat aika isoja ongelmia. Tai siis, jos se mitä nyt laumasijoittajat tekevät on samaa kuin noi isommat rahastot ja jos se on aiheuttamassa ongelmia niin jokin tässä systeemissä on minusta vialla.
Joo, mutta noin niinkun yleisesti ottaen sijottajat hinnoittelee laput yrityksen tuloksen perusteella eikä siihen firma voi vaikuttaa kuin välillisesti.
