Jos tajusin oikein niin toi urheilu- ja kilpakäyttöpoikkeus on siirtynyt ajoneuvolaissa eri kohtaan (14§) mut on yhä voimassa. Kanssa jos ymmärsin oikein toi yksittäiskappaleiden poikkeus liittyy siihen, että testi saattaa hajottaa sen rungon, mutta jotenkin muuten pitäs osoittaa että se suunnilleen vastais tota tasoa.
Niin siis mikään EN-aikuinen ei ole direktiivi vaan standardi. Ja tässä tapauksessa oikeastaan useampi standardi. Ilmaiseksi voit lukea noita esim. SFS:n kirjastossa, Helsingissä.
3 Likes
Rungon ja vähän muidenkin materiaalien ominaisuuksista, esim. titaanipulttien varjopuolesta. Vaikka onkin moottoroitu kaksipyöräinen, niin materiaalipuoli on universaalia ja kiinnostavaa.
1 Like
kai tuo pitää vilasta kun johntube on sitä tarjonnu syötteessä jo jonkin aikaa ja nyt viä tällänen suosite
Ultimate teräsrunkosokkotesti varmaankin ollut aiemminkin täällä, mutta tässä kerran vielä:
“What do these seven Mondonicos say about bike performance and testing? Perhaps more than anything, they illustrate that the personality of a bike is determined much more by fit, frame geometry and components than by what kind of tubing lies under the paint.”
4 Likes
Artikkeli sinänsä vähän kyseenalainen kun testaajia on tasan yksi ja testausmenetelmätkin aika epätieteellisen oloisia ja nopeesti suoritettu.
Mutta oon kyllä ite aika samoilla linjoilla noin mutu-tuntumalla vanhojen kilpapyörien teräsputkista. Asiaa ois voinu testata vähän äärimmäisemmillä esimerkeillä myös, esim tekemällä jostain tosi halvasta tai sitten tosi painavasta mtb putkisetistä runkoja myös. Monet nyky allroad/gravel/touring/jnejne rungothan on käytännössä ysärin maastopyörien ylikokosta ja paksuseinämäistä terästä ja paksuilla etu- ja takahaarukan putkilla. Ja tietty ylituumasella ruodolla. Eli tekee niistä painavia ja jäykkiä. Mikä sopii joillekin ja toisille ei!
Grantti näköjää myös asia asialla kommentoimassa jälleen kerran 
Kyseisen testin lopputulos oli siis se, että kalleimpia putkia käyttämällä rungosta sai tehtyä 350 grammaa kevyemmän, mutta yhtä jäykän (ja oletettavasti yhtä kestävän) kuin halvimmasta putkesta tekemällä. Eli eikös siinä toteutunut juuri se, mihin niillä kalliimilla putkilla pyritään?
Jos spekuloidaan, että kalleimman rungon viistoputki vaihdettaisiin vaikkapa 38-milliseen Spiritiin, olisi runko edelleen kevyempi kuin Aelle-runko ja taatusti jäykempi.
Hölmö artikkeli ainakin näin 2022 luettuna.
1 Like
Jos asiaan suhtautuu vain painonsäästelyn kannalta, on helppo yhtyä näkemykseen. Vaaka ei kuvittele eikä valehtele. Ja ei 350 grammaa ihan mitätön lukema pyörän painossa ole.
Noihin erilaisiin hipoputkiin tuntuu vain liittyvän suorastaan taianomaisia ominaisuuksia ja niiden välilläkin pitäis olla eroja, jotka huomaa ajossa. Onkohan noin.
Pointtina artikkelissa olikin just kyseenalaistaa noi @Lumikko n mainitsemat taianomaiset ominaisuudet. Jotka on siis toki lähtökohtaisesti “myyttisiä” eikä mitenkään todistettuja eikä sinänsä varteenotettavia alkuunkaan, mut sanoisin kyllä että elävät edelleen ihmisten mielissä vielä v 2022
Miinuspuolena isomman halkaisijan ja ohuemman seinämän putki kyllä aina lommoutuu helpommin, vaikka ajaessa olisikin yhtä kestävä. Eli soveltuu huonommin arkikäyttöön tai muihin tilanteisiin jossa pyörä joutuu epämääräisiin tilanteisiin. Esim omassa käytössäni pehmeyden(joustavuuden) ja kestävyyden yhdistelmä on tiettyyn pisteeseen asti haluttavampi kuin kevyt ja jäykkä. Jolloin ohut ulkohalkaisija ja paksumpi seinämä on parempi. Täysin performance pyörissä toki eri homma
Pelkkiä materiaalieroja ei huomaa mitenkään, koska eri putkiteräiden välillä ei ole eroa painossa eikä jäykkyydessä.
Erot syntyy siitä, että millaisia putkia mistäkin materiaalista voi tehdä ja miten niitä putkia käytetään.
Ja eikös se vielä ole niin, että ihan sama mitä siinä putkessa lukee, jos dimensiot on samat, niin ominaisuudet on samat. Teräs on terästä.
Ei.
4 Likes
Tossa on sivulta 13 eespäin Reiskan materiaaleista jotain lätinää ja Columbuksen katalookissa on vastaavasti jotain infoa niiden putkista. Eli on siinä teräksessä eroa.
Tuo sivun 16 kaavio kertoo oleellisen: kaikki on yhtä jäykkiä ja painavia, mutta 853 on 50% vahvempaa kuin 4130 ja 953 yli 100%. Jos noista tehdään rungot samanlaisilla putkien halkaisijoilla ja seinämillä, ne painaa yhtä paljon ja ne on yhtä jäykkiä. Jäykkyyserot tehdään ensisijaisesti ulkohalkaisijoilla ja painoerot seinämävahvuuksilla.
Materiaalin vaikutus on ainoastaan siinä, että 4130 ei kestä yhtä ohuita seinämiä kuin 853. Teoriassa 853-rungon voisi tehdä kolmanneksen kevyemmäksi kuin 4130-rungon ja 953-rungon puolet kevyemmäksi niin, että ne kaikki olisi yhtä jäykkiä ja yhtä kestäviä. Käytännössä se ei onnistu, koska putkien seinämistä tulisi niin ohuita, että ne denttaantuisi liian helposti.
4 Likes
Jos ei jaksa lukea 700 viestin keskustelua eikä ymmärtää lyhyehköä artikkelia niin pitäiskö ostaa titaani- vai teräsrunko jos olis esim 2000e budjettia (runko ja haarukka) ja haussa pitkän matkan maantiepyörä.
En ole uskomattoman painava enkä ällistyttävän nopea mutta sen sijaan olen maailmanluokan laiska selvittämään mitään.
- titsku
- teräs
0 voters
Laitoin äänestyksen kun en jaksa myöskään ymmärtää mitään perusteluja.
2 Likes
Laitoin titsku koska syyt.
Tiedätkö tuleeko titskusi Kiinasta, Saudeista, Venäjältä vai Kazakstanista? Jatkot eettisyys-topis, kiitti.
1 Like
en tieda mistaan mitaan mika varmaa on tassa vaiheessa kaikille aika selvaa.
A post was merged into an existing topic: Eettiset valinnat, ympäristötietoisuus jne. pyöräilevän kuluttajan näkökulmasta
Jostain syystä interneteissä on tuntunut näkyvä suhteettoman paljon murtuneita titaanirunkoja vuosien mittaan, mutta ehkä ne vain on sattunut silmään ja ollut kovemmassa ajossa. Van Nicholaksia ynnä muita keskihintaisia tms. joissa on ollut murtumia dropeissa tai vaijerinvientien tai saumojen lähellä. Vai onks se sitten vain niin vaativa matsku että vaatis enemmän osaamista ja tarkkuutta kuin näillä merkeillä on ollut.