Runkomateriaaleista

Toi alkaa varmaan olla aika lailla sitä sormin kasaan puristettavaa “kaljatölkkimatskua”??

Edit: esimerkkitapauksena varmaankin tämä The world's lightest steel road bike | 5.42kg Yasujiro Svelte | Eurobike 2019 - BikeRadar

Mulla oli nuorena miehenä hetken aikaa 30- ja 40-lukujen taitteen Crescent Helracer. En tullut käyttäneeksi sitä puntarilla, mutta muistan, että se ei käsiteltäessä tuntunut painossa häviävän “moderneille” teräsmaantiepyörille. Jos olen oikein ymmärtänyt, se oli oman aikansa postikatalogibulkkimaantiepyörä. Kevyitä pyöriä on osattu tehdä kauan.

1 Like

Hi-Tensile!

1 Like

Täytyy kyllä yhtyä tuossa blogihommassa siihen, että noi ohuen ulkohalkaisijan putket tekee rungosta aika mukavan ajettavan. En omista muuta maantiefillaria, kuin columbuksen putkista ysärin alussa kasatun mbk:n. Saatuani sen, möin alumiinirunkoisen hiilarihaarukalla olevan maantiefillarin, koska ei tullut koskaan ajettua sillä.

1 Like

Toi on 49-senttinen runko ja oletettavasti tehty hyvin kevyelle kuskille, mutta siihen, että miksi tuollaisia tai vastaavia ei löydy kaupoista on kaksi syytä: 1. koska muotiin tuli stiffer is faster ja 2. EU-normit, jotka asettaa melko rajuja jäykkyysvaatimuksia kaupoissa myytäville rungoille.

Koko, paino ja putkisarja kiinnostaa! Oon ollut ehkäpä väärässä luulossa, että Motobecanen muuttuminen MBK:ksi merkitsi samalla tuotteiden tason laskemista? Tai sit MBK kolmikirjaimisena lyhentäänä vaan assosioituu DBS:ään :grin:

Tässä on varmaan sit sellainen ns. hi-tension viisto"putki"? :sweat_smile:

2 Likes

Voiko tästä vetäistä mutkat suoraksi, että suuri marketti-BSO-valmistajien yhteinen salaliitto on totuttanut kuluttajat patarautaan, kaasuputkeen ja 20 kg fillareihin?? Miksi meille myydään tällaista paskaa?? (“Ennen oli kaikki paremmin” jne :rofl: ) Miksi, oi miksi niin monet teräspyörät painaan niin paljon, kun kerran mahdollisuus keveyden saavuttamiseen on ollut olemassa jo noin sata vuotta :confounded: (Joo tajuan kyllä että ei oo reilua verrata aikansa kilpakäyttöön tehtyjä artesaanituotteita ja koneen hitsaamia kaukoidän bulkkituotoksia)

(Toim. huom.: kirjoittaja on juuri nyt hyvin stressaantunut ja sepittää siksi töitä vältellessään levottomia)

1 Like

Niitä on halvempi tehdä, ja suurin osa ihmisistä ei välitä. Uutta saa kaupasta kun alkaa harmittamaan.

1 Like

Siis mulla tossa runkosetissä on jotkut sellaset japanilaiset muhvit mitä on jossain 3rensho tms rungoissa nähty, missä on sellaset “evät” niissä sisänurkissa lisätyylipisteitä keräämässä. Toi on 56 kokoinen runko ja columbuksen SL:ää vai olikohan SLX:ää. Haarukkana on sellanen unicrown, josta ei voi kyllä varmuudella sanoa, onko alkuperäinen vai ei, mutta eipä tuo liikaa kiinnosta. Brittikeskiö ja muut brittiherkut.

Muhvithan on tällaset:
https://djcatnap.com/modeulo-lugs-yoshi-konnos-gothic-masterpiece/

Toi kuva on otettu 2015 ja fillari on täysin samassa setupissa vieläkin :smiley:

IMG_20150705_155413

Olis kai pitäny laittaa (sic) koska ”Hi-Tension” on se mitä valmistajan tarroissa lukee.

Oho! Tästäpä löytyi mielenkiintoisia konnotaatioita :joy:

Ainakin yks on kuitenkin Crustin melko yllättävä tavallinen polkupyörä, vannejarrut ja suunnilleen rollerin rengastilat Malocchio – Crust Bikes

Weight- 57cm Frame= 1.85kg (4lbs 1oz) Fork= 729g (1lb 10oz)

3 Likes

Koska Crusteja ei tuoda EU:iin, niiden ei tarvitse välittää direktiiveistä ja vaikka tuotaisiin, niin vannejarrullinen maantierunko (Cat.1) saanee direktiivienkin mukaan olla melko joustava. Kuluttajia sellaiset ei kuitenkaan juuri kiinnosta enää.

Muistan All Cityn jonkun blogikirjoituksen vuosien takaa. He olisivat halunneet tehdä ekan Macho Kinginsä Lifestä, mutta eivät saaneet sitä testeistä läpi sellaisena kuin olisivat halunneet, joten päättivät lopulta vaihtaa putket 853:seen.

2 Likes

Jep, mutta kiva että tollaisia kauempaa kaivelemalla löytyy nytkin ihan valmiina hyllystä.

2 Likes

Noista direktiiveistä/standardeista/laeista koskien pyörän turvallisuussäännöksiä oon itekin koittanut tässä ottaa selvää, mutta ihan mitään 100% ymmärrystä en kyllä ole saavuttanut. Jotkut runkotestit määrätään kai tuossa EN ISO 4120 standardissa ja suomen lakikin velvoittaa niitä noudattamaan. Poislukien “yksittäin valmistetut” ja “yksittäin maahantuodut” pyörät.

Mut esim noita kategoria/luokitus eroja en osaa sanoa, niistä en ole löytänyt toistaseksi tietoa. Ainakin jossain systeemeissä city/leisure luokitus on ollut vähemmän vaativa kuin racing, ja en nää mitään syytä miksei jotain pyörää voisi ilmoittaa olevan tehty “leisure” käyttöön jotta läpäistään helpompi testi… Mutta systeemi(t) on kai muuttunut EU:ssa useampaan otteeseen viimesen 10 vuoden sisällä ja tietty vaihtelee maailmanlaajuisesti…

EU:ssa myytävästä runkosetistä esimerkkinä nykytuotanto Colnago Master, runko 1600g ja haarukka 700g. En tiä onko artesaanin taikasauva saanut siitä niin hienon rakenteen että läpäisee testit vai onko joku berlusconi tyyppinen mafioso kiristänyt lainsäätäjää päästämään colnagon läpi vai mikä on syynä mutta tämmönen on olemassa! Toki Italiassa voi olla eri laki kuin Suomessa, ja esimerikiksi noiden laajamittainen maahantuonti voisi täten olla ei-sallittua? Toisaalta noita voi ostaa myös saksalaisesta nettikaupasta, ja sielläpäin on yleensä oltu aika tarkkoja näiden pyöräsäännösten kanssa.

3 Likes

Ne “luokka 1: maantie, luokka 2: gravel” on amerikan juttuja. Luokat on määritelty standardissa ASTM F2043−13. Näihin liittyvä testimetodeja on kuvattu standardissa ASTM F2711-19, ja sitten on luokkakohtaisia standardeja jotka kertoo millaisella voimalla/kuinka monta toistoa jne. kunkin luokan runkon/haarukan pitää näitä testejä läpäistä, esim. ASTM F2802-19 kertoo luokan 1 rungon testit.

EN ISO 4210-1 … 4210-9 taas ovat EU:n Tuoteturvallisuusdirektiivin perusteella laadittuja/omaksuttuja standardeja. Joskus näkee viittauksia myös standardiin EN 14764, mutta se on kumottu ja korvattu näillä.

Yleisesti ottaen tämän tyyppisiä standardeja käytetään vapaaehtoisesti, esim. mahdollisten oikeustoimien välttämiseksi. Valmistajan on helpompi osoittaa, etteivät tehneet tahallaan tai tuottamuksellisesti vaarallista tuotetta, jos valmistaja voi näyttää testanneensa tuotteensa täyttävän kansalliset tai kansainväliset standardit. EU direktiivillä tai kansallisella lainsäädännöllä tästä voidaan tehdä ei-vapaaehtoista.

Edit. Tuoteturvallisuusdirektiivin perusteella luotu EN 17406 sisältää silmämääräisesti aika vastaavat luokitukset kuin ASTM F2043−13. En jaksa nyt kaivaa onko ne keksitty uudestaan vai omaksuttu ASTM:n standardin pohjalta

1 Like

En myöskään ole onnistunut löytämään tarkkaa kuvausta direktiivin sisällöstä mistään. Maksamalla sen noin 50 € sen saisi ladattua. Ehkä Colnago Masterin tuotantomäärät on niin pieniä, että sitä ei ole tarvinnut testauttaa ja jos on testattu, niin sekin kuuluu siihen 1-kategoriaan, jonka jäykkyysvaatimukset on kevyimmät. Tosin tämän mukaan levarirasituksia testataan erikseen vain haarukoista, ei rungoista.

Se ensimmäinen direktiivi, joka oli EN-jotain tuli voimaan muistaakseni 2011. Samoihin aikoihin loppui kaljatölkkialumiinirunkojen valmistus ja Cannari, Trek yms. lopetti hiporunkojensakin valmistuksen Jenkeissä. Hiilikuidun yleistyminen on osasyy siihen myös, koska suunnilleen noista ajoista eteenpäin alumiini menetti merkityksensä kevyiden kisarunkojen materiaalina.

Artikkelissa mainitun kuluttajansuojadirektiivin kymmenen vuoden käyttöikävaatimuskaan ei keskimäärin toteutunut niiden kevyimpien, direktiivejä edeltävien aikojen alumiinrunkojen kanssa.

Teräsrunkojen kanssa ei vastaavanlaisia yleisempiä kestävyysongelmia kai ole ollut, mutta silti jäykkyysvaatimukset on säädetty samoiksi materiaalista riippumatta, joten niiden seurauksena teräsrungoista joudutaan tekemään tarpeettoman kestäviä.

Tämmönen saksalainen lafka tekee tota testausta ja tilauskaavakkeessa on käyty läpi mitä kaikkee tohon iso4210-standardiin pitää testata. Youtubesta tais vielä tarkoilla koodeilla löytyä video joka operaatiosta.

Täs on kanssa mitä trafi vaatii polkupyörältä eli:

“Istuinkorkeudeltaan 0,635 metriä tai enemmän olevan, muun kuin pelkästään urheilu- tai kil-
pakäyttöön tarkoitetun polkupyörän tulee ajoneuvolain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
vaatimusten osalta vastata standardin SFS-EN 14764 tai EN ISO 4210:2014 turvallisuuden ta-
soa.”

Eli oisko Berlusconi saanut läpi et master on pelkästään urheilukäyttöön tarkoitettu? Kuulostaa niin monitulkintaiselta ja porsaanreiältä, että varmaan vaikee saada hyväksytettyä tohon mitään mutta en kyl oikeesti tiedä.

Toi sun dokumentti on vm 2018, uusittu versio on 2021, jossa toi urheilukäyttölauseke on poistunut ja tosiaan vain “yksittäin valmistetut” on erikoisasemassa

en saanut nyt linkattua tota uudempaa versiota mutta googlessa jostain syystä toisena hakutuloksena ton vanhentuneen jälkeen

1 Like