Roskalavalta vuonna 2006 pelastettu Nishiki International, jonka parissa olen kesän mittaan värkkäillyt.
Tästä lähdettiin, Nishikini roskiskuosissaan Helsinki Pridessa, ehkä vuonna 2006? (Asettaako pyöräni minut epäilyttävään valoon?) Ilmapallo lisätty tosin myöhemmin…
Speksiä:
- satula & tankoteipit: pitihän tuollainen Brooksi sitten hommata
- mutka: kyläsaarilöytö
- stonga: tiskin alta Pelagosta
- ohjainlaakeri: Hatta, rungon mukana
- kammet & ratas: Sugino 75, rungon mukana
- etukiekko: Maillardin napa teräskehällä, löytyi hiljan roskiksesta
- polkimet: Maillard CxC, käytettinä foorumin kautta
- häkit: Campagnolo C record, foorumilta ja
- keskiö: uusi, nimetöntä kamaa
- takakiekko: nimetöntä tavaraa kivijalkaliikkeestä
- Vittoria Randonneur -kumit (voi ei, oonko nyt hipsteri?!1)
Tämä on kyllä erityisen rakas fillari. Työskentelin tuolloin itellamiehenä lehtiä jaken ja iltapäivällä aamukahvejani juodessani katselin ikkunasta kuinka naapuri kantaa siistin näköistä filoa. Seurasi siirtolavan kumea kolahdus ja minä tietty kärppänä lavalle pyörää hakemaaan. Tuohon asti olin ajellut joko kämäisillä maastureilla tai Kronanilla, laadukkaalla, mutta tonneja painavalla ruotsalaisella ihmeellä, jolla vetelin myös lehtikärryjä pitkin Malmin yötä. Nishiki sen sijaan räjäytti tajuntani: tuollahan pääsi ihan täysiä, etenkin Pihlajamäen mäkiä alas!
Missään vaiheessa en tuota kunnolla huoltanut, kun en osannut ja toimi ihan hyvin. Jotain vaihteita ja jarruja virittelin tarpeen mukaan. Oli pääasiallinen fillarini useamman vuoden ja hyvin palveli. Kuskasi minut jopa Pärnun etnografisen elokuvan festareille ilman ongelmia. Vähän iso tuo kuitenkin oli ja jarrunsa melko huonot, joten jäi sitten varastoon kun Kyläsaaresta löytyi toinen työmatkapyörä. Muutin lopulta fiksiksi vaihtamalla keskiön ja takakiekon. Avustettuna toki.
Kesällä sitten päätin purkaa osiinsa, huoltaa ja maalata. Järki käski viedä pulveroitavaksi, mutta pakko oli itse yrittää kannuttaa. Etuhaarukka oli perseelleen mennyt ensiyritys (liian märkä pohjamaali), mutta rungosta tuli kohtuullinen. Valumaahan löytyy toki parista kohtaa, mutta minkäs teet kun on tällainen sähläri asialla? Osat haalittu kokoon vähän mistä sattuu. Etukiekko oli viimeinen haussa ollut osa ja kuin tilauksesta moinen tuli vastaan taas kerran taloyhtiön roskalavalla.
On muuten ensimmäinen fillari, jonka otin osiin ja kokosin uudestaan. Vielä ei ole levinnyt tielle, mikä työvoitoksi laskettakoon.
edit:
Koska tällä pääsee niin sietämättömän täysiä kämämaastureihini verrattuna, piti jättää venttiilihatut paikoilleen tuomaan sen verran lisäpainoa, että pitää tilannenopeudet kurissa.