Itsehän polttelin melkein ketjussa 10 vuotta. Nyt tulee noin 7 vuotta täyten, kun opetin kerrasta sauhuttelun. Pari päivää kokeilin Nicorettea, mutta se pirulainen närästi niin paljon, ettei voinut pureskella…
Omalla kohdallani lopettaminen ei olisi onnistunut, ellen olisi “rukannut” arvomaailmaani kuntoon. Sen verran kiinteä osa elämää rööki oli. Oli vain pakko alkaa kyseenalaistamaan niitä tuntemuksia, että haluaako kuulua siihen koulujen ja työpaikkojen nurkilla pyörivään röökiporukkaan. Kuulostaa tietenkin aika ylimieliseltä toiminnalta, mutta kuitenkin oman terveyden vuoksi voi vähän “kusipää” ollakin.
Kiloja tuli lisää melkein samoin tein reilu viitonen, joka on vain kasvanut korkoa, vaikka kilometrejä konkelin päällä on sen jälkeen kertynyt kymmeniä tuhansia. Hapenottokyky on ikäiselleni ex-röökimiehelle todella hyvä. Ainoastaan reilulla kädellä annosteltu ruumiinrakenne vie tehoja pois. Kuntotestien mukaan tupakoinnin jälkivaikutukset ovat nyt ns. mennyttä aikaa.
Omalla kohdalla voin todeta olleen ainoastaan tuon yhden vaihtoehdon - asennemaailman muuttamisen. Ilman sitä olisin itsekin varmaan lakkoputkessa. Lopettamista ei myöskään kannata ajatella lakkona. Lakot kun loppuu aina jossain vaiheessa. Lopettaminen on nimensä mukaisesti lopullista.
Tai ainahan voi ostaa niin kalliin pyörän, ettei ole varaa polttaa.
^
Sitten ei ole varaa syödäkään. Muistan ainakin omilta opiskeluajoiltani, että röökiin oli aina rahaa. Safkan kanssa oli vähän niin ja näin.
Itse lopetin n. 7 vuoden päivttäistupakoinnin vuonna 2005 ja vuoden verran meni muistaakseni täysin savuttomasti. Sittemmin on alkanut palaa muutama pikkusikari päivässä ja tämä on ongelma, josta pitäisi nyt hankkiutua lopullisesti eroon.
Nih, ja sit jos haluu tai on pakko käyttää nikotiinituotteita, ni sikari/piippu/nuuska on musta sikäli parempia, et suu- tai kurkunpään syövästä voi parantua, mut keuhkoahtaumasta ei.
Lisäyksenä: Pussi manitou tupakkaa ei maksa paljoa esim aleksanterinkadun havannasta, joten lämpimästi suosittelen sitä jokaiselle joka haluaa lisäaineiden koukusta päästä eroon ja olla koukussa vaan nikotiiniin. Sitten myös lisäaineetonta piipputupakka myydään pajazzossa kalliossa, merkkiä en muista.
tallinnasta saa muuten ainakin puebloa ja jotain toista lisäaineetonta röökiä, joku espanjankielinen merkki ehkä… 30g pussi puebloa näyttää maksavan superalkossa 2,68
Ostin ruotsinlaivalta viimeksi Camelia joka mainosti olevansa lisäaineetonta. Myös ainakin Princeä muistan samalla reissulla nähneeni “lisäaineettomana” versiona, joko maissa tai merillä.
Itse en maistanut mutta Camelisti-kaverini kertoi olleen hyvää.
Mitä omaan tupakointiin tulee, arkipolttamisesta oli mielestäni aika helppo päästä eroon, kunhan vain motivaatio löytyi. Kännissä tekee yhä mieli ja silloin kun sitten polttaa, niin tulee poltettua täysiä.
Nyt kun on saanut tuota kännäystäkin järkevöitettyä, niin ei tule enää sellaisia tilanteita että “pitäisikö mennä kaljalle, että voisi vetää röökiä”.
edit: Niin ja siis ihan valmista askikamaa olivat nämä nähneeni “lisäaineettomat”
Natiaisena teki mieli maistaa… Faija antoi maistaa suoraan sikaria. Eipä enää ikinä tehnyt mieli. Ja faijakin meni multaan kaksi vuotta sitten keuhkosyövällä.
Lisää tervaa soppaan. Omalla kohdallani homma meni aika sujuvasti (1-1,5 askia/päivässä). Ekan kahden viikon aikana , kuulemani mukaan, nikotiini poistuu elimistöstä ja sen jälkeen alkaa se riippuvuuden laadun punnitseminen. Mitään vieroitteita en käyttänyt yllämainitusta syystä.
Nyt takana 4, 5 vuotta ilman kessua ja täytyypi sanoa, että vieläkin jonkinmoinen riippuvuus on tallella. Pari kertaa on tullut baarissa/kalassa repsahdettua, mutta tähän mennessä homma on jäänyt siihen. Kop kop.
Oikeaa keinoa lopettaa ei varmaan ole, mutta ajatus “maailman tyhmin homma = tupakointi” on ohjannut pois savusta. Yritä tsempata se 10 minuuttia juuri kun alkaa tosissaan tehdä mieli tupakkaa ja sitten se toivottavasti unohtuu. Jokainen polttamatta jätetty tupakka on etiäpäin. Tsemiä!
En ole elämässäni paljon kestävyyslajeja harrastanut. Lähinnä tupakointi/rasvainen ruoka/oluen kittaus esti urheilun ja johti mukaviin painolukemiin (125kg pahimillaan).
Sitten alkoi työmatkapyöräily, tuo portti pahempiin urheilu fiksaatioihin. Paino putosi sinne 110kg tuntumaan, röökiä vielä kului mutta pääsi mäkeä jo ylös taluttamatta. Mutta kah kun tuli luvattua että rööki ja kalja loppuu kun muksu syntyy.
Nyt taapero on 10kk ja samanverran kuukausia polttamatta/kännäämättä. Painoa 94kg ja mäet menee täysii. Ikinä en ole ennen pystynyt juoksemaan tuntia putkeen, suosittelen lopettamista lämpimästi kaikille tervakeuhkoille!
Jos siis asian oikein ymmärsin niin tonni on savuttomana mennyt 7 sekuntia nopeammin. Paljonko noiden aikojen ajamisen välillä oli aikaa? Entä oliko näitä treenattu samalla meiningillä? En siis todellakaan kysy mitenkään skeptisessä mielessä tai pilkkua nussiakseni vaan puhtaasti mielenkiinnosta, 7 sekkaa on ymmärtääkseni aika paljon noissa kehissä. En tosin ihmettele kun omakohtaisesti tiedän kuinka suuri ero savuttomana suhaamisessa on noin fiiliksessä ja jaksamisessa. Ja kiitos tiedosta!
bber - 21:54, 21.10.2010 »
16 vuoden tervakeuhkoilun kokemuksella:
En ole elämässäni paljon kestävyyslajeja harrastanut. Lähinnä tupakointi/rasvainen ruoka/oluen kittaus esti urheilun ja johti mukaviin painolukemiin (125kg pahimillaan).
Sitten alkoi työmatkapyöräily, tuo portti pahempiin urheilu fiksaatioihin. Paino putosi sinne 110kg tuntumaan, röökiä vielä kului mutta pääsi mäkeä jo ylös taluttamatta. Mutta kah kun tuli luvattua että rööki ja kalja loppuu kun muksu syntyy.
Nyt taapero on 10kk ja samanverran kuukausia polttamatta/kännäämättä. Painoa 94kg ja mäet menee täysii. Ikinä en ole ennen pystynyt juoksemaan tuntia putkeen, suosittelen lopettamista lämpimästi kaikille tervakeuhkoille!
Itse olen kuningasjuoman ja rokelämän taakseni jättänyt. Ehkäpä tämän röökin kanssa siksi onkin niin vaikeaa kun se on nykyään ainoa ja myös pisimpään harrastamani päihde. Tosin olen myös hurjien elämäntapojen aikana ollut fyysisesti hyvässä kunnossa mutta nykyään tuntuma on aivan erilainen, kroppa ei enää ole jatkuvassa rasitustilassa. Rööki edelleenkin on sotkemassa tota kuviota ja se vituttaa. Ja ehdottomasti peukutan streittailullesi!
ahti - 22:13, 21.10.2010 »
Pahoittelut nillityksestä R.R., mutta perhana että ärsyttää, kun jengi aloittaa lauseen jollakin sanan "eli" väännöksellä. Ei mulla muuta :P
Miulla meni röökin kanssa about kymmenen vuotta, josta sätkää käsin rullaillessa n.8v. Askin päivätahtia suunnilleen. Kännissä tietty saattoi mennä vaikka neljän askin verran.
Nyt ollu sitten sen n.10v polttamatta. Pelkät parit savut saa kunnon nousut päälle, mut yllipäätään rööki maistuu vaan paskalle. Suorituskyvystä tai sen muutoksesta en osaa sanoa mitään. Myöskään mitään vieroitusoireita en huomannu.
Kaljottelun kanssa onkin sit pidempiaikainen ystävyys ja vaikka olin välillä 3 vuotta juomatta, niin nyt tuntuu taas maistuvan. Toisaalta miulla päihteet on vaan sosiaalisessa käytössä. Kotona ei yksikseen huvita juoda.
Ylipäätään tunnun olevan sitä “onnellista” tyyppiä, joka ei addiktoidu kovin helposti. Toisaalta huomaan, etten myöskään kovin helpolla tunne mitään “hiphiphuraa” olotiloja.
Ehkä mulla on jonkilaiset superkeuhkot kun hapenottokyky ei tunnu olevan ongelma vaan enemmänkin se kuinka sujuvasti veri kiertää - ei siis niinkään se ettei happea saisi keuhkoihinsa vaan se ettei happi jeesaa tarpeeksi lihaksia ja sitä kautta suorituskykyä. Puhti siis loppuu huomattavasti nopeammin suorituskyvyn ylärajoilla mentäessä, ylämäet ja vastatuulet helpottuu kun ei röökaa. Ero on valtava myös palautumisen nopeudessa ja yleisessä vireystilassa.
Entisessä elämässä kankkusissa yms. laskuissa liikkuessa tuli tehot vaan pakon sanelemana pidettyä matalampina. Hirvittää nykyään minkälaista väkivaltaa tuli vaikkapa sydänterveydelle tehtyä, onneksi mitään diippiä shittiä ei koskaan kuitenkaan tapahtunut. Kävin hiljattain labrassa ottamassa kaikki mahdolliset veriarvot ja sydänfilmin, on äärimmäisen kiintoisaa saada tietää onko rokkenrolli jättänyt pysyviä jälkiä ja miten nykyiset elämäntavat vaikuttavat ( runsas liikunta, lepo ja säännöllisyys, kohtuu monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä se stanan on/off röökaaminen ).
EDIT: En ole lainkaan varma onko toi hapenottokyky -termi tossa oikea, kiitokset jos joku viisaampi korjaa.
http://www.hiihtoliitto.fi/@Bin/14861057/kuva1_suuri-23605.jpeg
Oletko käynyt jossain hapenottokykytestissä? Veikkaisin, että sulla on tilavat keuhkot, mutta keuhkorakkulat ja niitä ympäröivät verisuonet eivät ole ihan parhaassa vedossa röökistä johtuen. Noin niinkun mututuntumalta…
Joo, voi olla, rööki kuitenkin tosiaan suurentaa keuhkorakkuloita ja siis heikentää hapenottokykyä (kuin myös häkä ). Voi olla ettei lihakset saa “tarpeeksi” verta kun rööki supistaa perifeerisiä suonia ja vähentää niiden joustavuutta. Ihan vinkkinä lopettajille, kannattaa kysäistä lekurilta troppia, esim. bupropioni ja varenikliini on tutkitusti tehokkaita.
Miulla oli “rööki-aikoina” yhdessä duunissa puhallustestit. Hoitaja äimistelin “huippu-urheilijamaisia” lukemia testissä, vaikka vedin röökiä. Kyseessä siis puhalluspiikki ja siitä jatkettu puhallus, niin kauan kuin virtausta riittää. Hapenmäärää ei siis mitata. Penskana ollu vissin astmaa, joten en kuitenkaan saa isosta ilmamäärästä saatua happea hyödynnettyä. Plus-miinus nolla siis hyöty isoista keuhkoista…