Annas olla, kun ajoradalle tulee asfalttiin reikä. Kyllä löytyy tekijöitä korjaamaan.
Ajelin Leppävaarasta itään Turuntien vartta, kun törmäsin punaisiin Liven (Kiannonkatu) kohdalla. Valoissa oli yksi autoilija (vanhempi herra) odottamassa vuoroaan. Hidastin odottamaan että tämä lähtee menemään. Nanosekunnin trackstandin jälkeen auto lähti liikkeelle ja lähdin jatkamaan matkaani kun muita tulijoita risteävältä kadulta ei ollut.
Autoilija havaitsi haukan katseella liikkeellelähtöni oikeastaan heti ja poltti päreensä. Tuijotti mua naama kurtussa käännöksensä ajan ja löi töötin pohjaan. Ajoi ylöspäin mäkeä itään päin, edelleen töötti pohjassa, edelleen tuijottaen meikäläistä vasemmalle olkansa yli. Hellitti sentään töötistä ennen Mäkkylän puistotietä.
Sitä vaan mietin että idästä Leppävaaraan päin oli muutakin autoliikennettä, joka ehkä saattoi vähän hämmentyä töötin käytöstä, joten ehkä voitto liikennerikkeiden vakavuudessa meni nyt kuitenkin autoilijalle. Mun etupyörä ei vielä ollut edes ajoradalla ja vauhti ehkä 5 kilometriä tunnissa kun töötti lähti huutamaan.
Edellisen vastaavan jälkeen totesin, että seuraavalla kerralla täytyy nostaa käsi reteeseen morjestukseen ja hymyillä kohteliaasti - sehän saattaa olla joku puolituttu, joka haluaa vain tervehtiä.
Toki, jos tööttääjä ajaa suoraan takana, lienee parempi pysähtyä ja käydä varmistamassa, että kuljettajalla on kaikki kunnossa. Olisi nimittäin noloa jättää kuljettaja oman onnensa nojaan, jos käynnissä on esim. sairaskohtaus.
Siis mullehan kävi juuri näin muutama viikko takaperin. Joku tööttäili, onneksi otin sen niin absurdina että naureskelin vaan menemään ja kohta veivautuikin ikkuna auki ja vanha frendihän sieltä huuteli. Mitähän jos olisi suoraan finkuttanut vastaukseksi. Ehkä iloinen hymy on paras strategia jatkossakin
“Menkää te vaan” -autoillehuitojapapparaiset. grrrrrr
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Avainsanat: ylinopeus, ohituskielto, pysähtyminen suojatielle, liikenneturvan vaarantaminen.
hesarilla joku katuremppa nii pitää ajella ajoradalla, perään tulee raksaäiä rööki huules ja alkaa tööttäileen.
näytän finkkua ja siirryn sit pyöräkaistalle nii eiköhän tää tuu vierelle mussuttamaan ja siinä sitten huudetaan toisillemme ja valot kun vaihtuu vihreeks nii kaveri vetää kaasu pohjassa parin sentin päähän edessä olevan auton perästä no sitten pikku läpsy takapuskuriin ja kaveri lähtee jahtaamaan ympäri kallioo :DDD
oli fresh ja kiva kotimatka.
Ei tainnu saada kiinni.
Kotona mä oon mut toivottavasti se ettii vielä tuolla, taitaa olla se kalju mersukuski kaverina joka kesällä teki saman
Espoo, myötä-/vastarage.
Ylitin Lintuvaarantietä jalkaisin itään päin ja mun vierestä lähti pyöräilijä ylittämään myös. Läkkisepäntorin parkkikselta taas lähti kaks autoa aivan peräkanaa kääntymään oikeelle Lintuvaaran suuntaan. Eka pääsi pyöräilijän edestä mut toka joutu jarruttamaan ja soitti jostain syystä torvea
Olin sit ite ehtiny siihen kans ja huusin sille et sä oot väistämisvelvollinen!
Kuski näytti vaan ihan vitun pöyristyneeltä ja ajo pois.
Espoo.
Toivottavasti se pöräilijä ei luullu et huusin sille.
Haistappa vittu Audikuski, joka tööttäilit mun perässä Arabian kauppakeskuksen kohdalla ja leikit kiilaavasi mut. Toivottavasti ajat ojaan.
Siinä kohtaa ei oo oikealla puolella pyörätietä, joten pyörän paikka on ajoradalla, jos niin haluaa. Vasemman puolen pyörätie on niiltä main poikki, ja vaikka ei oliskaan, niin ei aina huvita vaihtaa kadun puolta ihan vaan voidakseen vaihtaa sen myöhemmin takas.
Samassa kohtaa on oikealla toinen kaista, jolle siirtymistä vältän, koska siinä on pian pakottava käännös oikealle.
Tää kyrpä oli ajanut mun perässä ehkä huimat 30 metriä. Taisi olla hermot vähän piukalla kenties joko lumisateen tai lapsuuden traumojen vuoksi.