Nomut me ollaan Forum Rage topicissa. Tää nyt oli tällänen rant jota olen tänne halunnu kirjoittaa noin 3 vuotta, vapauttavaa. Thank you for comming to my Ted talk.
Niitähän oli teknisesti ottaen aika monta silloin kun kyseinen henkilö ekat banninsa saatuaan paitsi loi liudan uusia tunnuksia, myös korkkasi foorumin vanhoja käyttäjätunnuksia ja jatkoi trollailuaan niillä! Joku muistanee myös foorumia samoihin aikoihin vaivanneet palvelunestohyökkäykset.
Kuinka kukaan voisi niitä unohtaa.
Oon kyllä jälkikäteen alkanu aattelemaan että olisko siinä kumminki sitte ollu sattuma kyseessä ja liian vilkas mielikuvitus joka liitti asiat yhteen. Emme ehkä saa koskaan tietää!
Mä oon ehkä silleen newgen kun vaikka oon 34 en tiedä mistään mitään, mut oon ite kokenu että täältä saa tosi nopeesti hirmu asiallista apua pyöriin ja pyöräilyyn liittyviin kysymyksiin ja mietintöihin. Sit välillä jossain topikissa on jotain vääntöä mut missäpä ei ois.
Vertailukohtana mulla on takavuosien muusi piste net ja Talkbass joissa molemmissa sanotaan välillä aika paljon inhottavammin kuin täällä.
On tietty myös mahdollista että oon ite semmonen mulkkukommentoija kun en juuri käy tapahtumissa,a ajan vaan rasteja aina välillä.
Itellä verrokkeina futisforum ja aamulehden kommenttipalsta. Aika ystävällinen meno täällä.
Suuri ongelma on, että asiat eskaloituu, kun halutaan loukkaantua ja olla oikeassa. Yleensähän, kun on mukava, niin saa vastaukseksi mukavia vastauksia. Paino sanalla “yleensä”. Ne jotka haluaa väitellä tulee väittelemään (harvemmin mukavasti).
Kun nyt itsekin olen noiden foorumeiden käyttäjä ollut, niin tunnistan. Talkbassissa en ole käynyt aikoihin ja Mnetissä käyn tasan yhdessä piilotetussa huoneessa turisemassa tuttujen kanssa.
Itse pyöritän yhdistystoiminnan kautta erään ihan toisen harrastuksen foorumia ja sen ilmapiiriä pohdiskellessa olen tullut vähän sellaiseen kulmaan, että kun pysytään pääosin pääaiheessa, keskustelu on järkevää ja monille hyödyllistä. Mutta kun yleensä mukaan tarvitaan jonkinlainen olohuone-ratkaisu vapaamuotoiselle keskustelulle, alkavat ongelmat, jotka vuotavat myös asia-aiheisiin. Tolla foorumillani sanktiointi kohdistuu about 80% off-topic alueen ketjuihin.
Ja toisinpäin: kun olin vielä isommilla somealustoilla, ei eriaiheisissa ryhmissä saanut esim. jonkun esittämään kysymykseen vastattuun asiapitoiseen kommenttiin yleensä yhtään vastausta. Päinvastoin, keskustelu lähes tyrehtyi. Sen sijaan erilaiset provoilut (eli huomion hakeminen) eskaloi kommunikaation pointittomaan ja loputtomaan vääntöön.
Taitaa olla niin, ettei tää verkkokummikaatio sovi ihmiselle yhtään. Tai ei ainakaan mulle.
Ohi topikin iloittelua jatkaen, omakin kokemukseni forumin yleisestä tunnelmasta on hyvinkin kannustava / salliva / järkevä. Ne jankkaamiset, mihin on tullut törmättyä, saavat yleensä tuumimaan vain että no mitäs ne nyt tämmöisistä jaksavat, haittaako se nyt jos niin eri mieltä ollaan asioista Vuosien karttuessa sitä yrittää olla sen enempää kiihtymättä ja välillä siinä jopa onnistuu.
Sokerit laskee, ei ihmiset.
Hyvää pöhinää road rage ketjussa. Ei vissiin liikenne jengiä enää rageta, hyvä sinänsä.
Täällä vuodesta 2010 asti lurkanneena ja nykyään laiskasti osallistuvana fooruminen jäsenenä tulin vaan sanomaan että mun perseen tuntuma kertoo että kyl täällä on mukavuuden suhteen aika erilainen meno kuin vaikka 10v sitten. En tiiä sit onko itelle kasvanu paksumpi nahka mut kyl mun mielestä vittuilu on aikalailla minimissä vs. good old days.
Mulla on semmone olo että tässä on aika monta asiaa puheessa nyt yhtäaikaa.
Yhtäältä mulla on sellanen tutina että kommunikoinnin tavat ja sävy on tässä vuosien varrella ja varsinkin viime vuosina muuttunu tosi paljon. Osa “nuoremmista” palstan käyttäjistä ei ehkä edes hahmota koko tämmösen keskustelupalstan funktiota tai siellä käytävää keskustelua samalla tavalla kuin osa “vanhemmasta” väestä kenties hahmottaa.
Eli yksinkertaistettuna mä luulen että sellainen touhu joka aiemmin oli tällä foorumilla (ja muillakin harrastefoorumeilla) ihan normaalia kanssakäymistä (en puhu nyt mistään vittuilusta ja ilkeilystä vaan ihan perus foorumi-keskustelusta ja kirjottelusta ja kyselemisestä ja tarkennusten pyytämisestä ja sen sellaisesta) saatetaan joskus kokea ylipäätään ärsyttävänä tai jotenkin vihamielisen sävyisenä tai kummallisena.
Ja sitten.
Samaan aikaan olen ehdottomasti mieltä että kyllä, kieltämättä täällä usein sanotaan tarpeettoman vittumaisesti (enkä varmasti ole sellaiseen itse syytön).
Ja samaan aikaan olen kuitenkin ehdottomasti myös sitä mieltä että täällä sanotaan nykyään huomattavasti ja merkittävästi vähemmän vittumaisesti kuin vaikka kymmenen viiva viis vuotta sitten.
Ja samaan aikaan olen myös ehdottomasti sitä mieltä että tooosi pitkä aika sitten, tyyliin 2007 tai 2008 tai silloin, täällä oli ihan mahdottoman ihanaa. Esimerkkinä aina tuputan ompelulankaa. Lukekaapa sitä ihan alusta, voi juku mikä ihana foorumi. (Ja painotan että en ollut tuolloin vielä edes rekkautunut joten tämä ei ole oman hännän nostoa.)
Ja viimeiseksi olen kuitenkin ehdottomasti myös sitä mieltä että vaikka laskettais mukaan kaikki kamaluudet ja vihamielisyydet joita täällä on vuosien varrella ollu, yksivaihde on silti todella hyvä ja ei-toksinen ja kiva foorumi KUN ottaa vertailukohdaks melkeen minkä tahansa muun harrastefoorumin. Tsekkaa jos et usko: fillarifoorumi.
Selvyyden vuoks: oon tätä nykyä 46-vuotias helsinkiläinen henkilö, enkä ole ollu täällä alusta saakka vaan lurkkasin eka ehkä vuoden ja rekkauduin keväällä 2009 kun piti laittaa yksityisviestiä jotta sain ostettua ekan konversion. Oli Kuningaskulkuri-phiksy. Saatanan hyvä pyörä oli.
Nyökytyelen Konstan viestiä. Vaikka täällä hetkittäin vähän ylilyöntejä esiintyykin itse kullakin niin keskimäärin tää on kiva foorumi tämän kaltaiseksi foorumiksi. Havainnointini pohjalta tää perseily kulkee vähän sykleittäin ja välillä hymyilyttää ja toisinaan tekee mieli vaan lopettaa foorumin käyttö.
Mikä nyt tässä tuntuu jotenkin erikoiselta on tää ”me vastaan te” asetelma.
Ja tällainen lausahdus ei kyllä yhtään paranna tätä tilannetta. En tiedä ketä nykyään on tämä ”newgen skene” mutta musta tuossa vedetään mut mutkia suoraksi ja varmasti tuntuu monesta meno tulehtuneelta. Newgen, midgen, vanhat parrat. Mitä välii. Nää on polkupyöriä ja polkupyöräilyä fiilistelevien henkilöiden välisiä keskusteluja internetissä.
Akk:lla äsken kotimatkalla joku soittaa takana vimmatusti kelloa ja puskee ohi. En meinaa tajuta mitä tapahtuu kun ei siinä alamäessä kapealla pyöräkaistalla kukaan koskaan ala ohittelee. Vauhtia on ja tosi vähän tilaa kapeella kaistalla.
Rinnalle puskee herrasmies kokokeltasessa sadeasussa sähkösen kuormapyödän kyydissä. Vauhtia on saleen se maksimi 25kmh. Huomauttaa mulle valojen puuttumisesta(ne oli nolosti ollu pakko jättää latauksee et pääsin kauppaa ) ja painaa täysii eteenpäin. Jatkaa matkaa ja soittaa kelloo vimmatusti ja huutaa jalankulkijoita väistämään kun kävelevät toinen jalka pyöräkaistalla.
Aivan todella tohelon näkönen meno ja oon varma et joku kerta sattuu. Kunnon sellanen raivoominen ja muitten ojentamisen meininki kun kaikki muut paitsi itte käyttäytyy liikenteessä väärin.
Ei voinu ku ihmetellä.
Toi oli myös hyvä esimerkki siitä miten voit ajaa kaikkien sääntöjen mukaan, mut ei se todellakaan takaa sen henkilön liikennekäyttäytymisen turvallisuutta. Se et osaat lukee liikennettä ja joustaa tarpeen mukaan takaa sen turvallisuuden.
Ajelin tossa hiljan pimeässä Latvian Augstkalnesta vähän pohjoiseen. Täysin maaseutua, ei pihateitä eikä mitään näköhavaintoa asutuksesta. Hoksasin sitten, että tienvarressa liikahti joku kohtalaisen iso otus. Pianpa kuului perästä möreää haukuntaa ja juoksuaskelten äänet perässäni. Kohtalaisen pelottava tilanne kun ei taaksensa nähnyt yhtään millainen verikoira sieltä tulee perässä. Aloin karjua voimasanoja ja samalla sprinttasin paniikissa sen mikä jaloista lähti ja kyllä siinä reilusti yli neljääkymppiä tykitin garminin mukaan parisen kilsaa kunnes perästä ei mitään enää kuulunut. Onneksi oli tasaista. Ainakin karisi unet silmistä. Olen itse vahvasti koiraihminen, mutta kyllähän tuollainen on melko järkyttävää etenkin pimeässä.
Tämä ihan Suomen Perniöstä. Sedällä oli risteyksessä käsi yhden koiran kaulapannalla, toinen vapaana, kun huikkasi juuri saaneensa karkulaiset kiinni. Totesin että kyllä mä noita karkuun pääsisin ja testi alkoikin välittömästi. Tuli oma maksimisyke kalibroitua vähän ylöspäin. Kirittäjä luovutti noin sadan metrin jälkeen joten en tiedä olisiko rahkeita ollut enempäänkin.
Suomenajokoira luovuttaa kun saa kuuskybää mittariin. Ai mistäkö tiedän
edit: naurattaa edellisen postauksen karma Vaikka oikeestihan noi on ihan hirveitä tilanteita
Hyi, miten reilut reijät.
Tota oon vähän kammoksunu, kun joskus osu vähän turhankin usein sellasia ajokiimaisia koiroja maastopyörähommissa kohdalle. Joskus harkitsin jo pippurisumutteen ostamista, kun tuntu olevan jatkuvaa. Nyt ei ookkaan sit osunu kohalle aikoihin mitään kuumottavia irtokoiria ja ajatus jäänyt.
Malagan nurkilla appelsiiniviljelmiltä perään juosseet vahtikoirat kuumotus^666
kyl näitä kreikassakin oli, ainoat hampaat pohkeeseen tuli kyllä kävelykadulla kävellessä