Olen huomannut että on aika yleistä naureskella “tukaroinnille” ja naurettavalle “sääntöjen” seuraamiselle ja suojatien punaisen valon tottelemiselle keskellä yötä kun ei ole muita liikkeellä. Ja vaikka mille. Ja yleisesti on yhteiskunnassamme olemassa sellainen pieni ääneenlausumaton arvostus sille että jos joku on vähän ovelasti koplaillu menemään ja onnistunu itselleen hankkimaan jotain ns. jonon ohi.
Mutta tässä on semmonen ikävä puoli että kun se “sääntöjen noudattaminen” eli tietyssä mielessä ja tietyissä tilanteissa ei-itsen ajattelu eli muiden (tuntemattomienkin) edun asettaminen oman edun edelle alkaa tuntua liian epäseksikkäältä ja naiivilta ja sitten taas vastaavastri kotiinpäinvetäminen alkaa tuntua vain nokkeluudelta ja pärjäämiseltä niin ollaan itänaapurimme tiellä. Mä en saatana halua sellaista yhteiskuntaa mikä siellä on. Mä en halua semmosta yhteiskuntaa jossa lähtökohtasesti kaikki - niin viranomaiset kuin kanssakansalaisetkin - valehtelee ja lähtökohtasesti yrittää vain ja ainoastaan edistää omaa etua. Se on kaamea ajatus. Ja jos sen hintana pitää kestää ketkupettereiden tukarointipilkkaa niin maksan sen hinnan ilomielin.
Tollainen Gnarlien kuvailema itsekkyys on musta ihan sietämätöntä. Pieniä juttuja, mutta se täysi piittaamattomuus muista ihmisistä ja yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä saa mut kiehumaan. Herääkin kysymys, että miksi ihmeessä teen töitä opetusalalla - vanha totuushan on, että mikään ei ole niin itsekeskeinen kuin teini.
Oon myös monesti miettinyt, että miten tällainen yhteisten pelisääntöjen noudattamista ehdottoman tärkeänä pitävä tyyppi viittii ajella jarruttomalla liikenteessä, kun sekä järki että laki sen kieltää. Ihan samalla tavalla mä sitä itelleni selitän kuin kaikki jatkuvasti ylinopeutta ajavat kusipääautoilijat omia tekemisiään: “mä oon niin paljon keskimääräistä kuski että voin tehä tälleen ja en oo silti muille vaaraksi”.
Musta vaikuttaa siltä, että tässä on kaksi asiaa sekaisin: sääntöjen kunnioittaminen ja muiden ihmisten kunnioittaminen.
Minä en halua sellaista yhteiskuntaa, missä säännöt on säännöt ja määräys on määräys. Lain ja sääntöjen puitteissa on kuitenkin mahdollista olla muille ihmisille ihan uskomaton kusipää. Vastaavasti sääntöjä voi rikkoa aika usein ja paljonkin aiheuttamatta haittaa tai häiriötä muille. Kuten taiteessakin, säännöt ja niiden perustelut on tietysti hyvä osata, jotta ymmärtää mitä on tekemässä.
Joku autoilijan mulkku törttöilly korttinsa, muuta syytä en keksi miks hommannu sähkörotkon. Ensin tullaan jalkakäytävää niin, että saa vetää koiran pois alta. Matka jatkuu ajaen suojatielle ja mulkero on pakotettu pysähtymään puoliväliin liikenteenjakajalke, ettei jäis auton alle. Siinä sittwn muutama leikkimielinen “melkeen työnsin eturenkaan sun auton alle” pyörän selästä ja kiukkunen tuijotus perään. Huusin, että oot väistämisvelvollinen ja sain vastaukseksi “mikä poliisi sää oot?”.
Itellä eilen ei ehkä niin rage, mut meinasin aiheuttaa onnettomuuden. Lähinnä ehkä nauratti.
Ajelin manskun pyöräkaistaa pohjoiseen stokkan kohdalla silleen liikennevirran tahtia. Taksi valuu koko ajan pyöräkaistalle ja ei se nyt nii levee oo. Kopautin pari kertaa rivakasti takaoveen rystysillä ja kaveri kurvaa äkkiä pois, kuin pelästyneenä. Meinas vaa kurvata toisen kylkee ja kova tööttitunnelmointi alkoi. En jäänyt kyselee ja katselee.
Ei nyt varsinaista ragea, mut hämmentävä tilanne. Viime ti about klo 18 ajelin Tokoinrantaa keskustaan päin sellasessa sohjossa, että oli vaikea ajella suoraan. Ohitin kolme jotain ehkä 18v (roadman asusteita havaittu) jäbää, joista yksi sitten huuteli perään, että hei lopeta se driftailu ja kaverit naureskeli. Seuraavaksi huudettiin, että jos driftaat vielä kerrankin niin tulee turpaan ja taas naurua. No sitten lähtivät juoksemaan perään ja ite yritin lisätä vauhtia, mutta eihän siitä mitään tullut kun lumi murtuu renkaiden alla. No pääsin sitten asfaltille ja ajelin pois. Tiedä sitten olivatko tosissaan, mutta onneksi ei tarvinnut ottaa asiasta selvää.
Vanhan Tuusulantien ja Tapaninkyläntien valoristeys. Kelvi aivan sohjoa ettei edes taluttaminen onnistunut. Ajoin sillan pätkän eli pari-kolmesataa metriä ajoradalla Tapaninkyläntietä valoihin saakka. Huomaan hyvissä ajoin, että valot vaihtuvat punaisiksi ja alan himmailla. Suojatien edessä valot ovat olleet punaisina jo tovin. Kuulen takanani auton kiihdyttävän ja vilkaisen sivusilmällä taakse havaitakseni, että sieltähän tullaan vauhdilla. Teen todella rivakan polkaisun saarekkeelle ja kyseinen autoilija vetää tuhannen törkeästi punaisia päin katsoen minua ihmettelevän ja välinpitämättömän näköisenä. Olisi törmännyt jos en olisi väistänyt.
Onneksi autossa oli firman logo, ja hetkisen keräiltyä säikähdystäni, laitoin vähän sähköpostia kyseiselle firmalle. Sieltä tulikin vastauksena pahoittelut ja henkilöstön kanssa puheeksi ottaminen. Liekö sitten oikeasti tapahtuvaa puheeksi ottamista, mutta tiedä häntä.
Mäkelänkatu ja velodromin & Käpylän tekonurmen välissä olevna suojatien ylitys taluttamalla. On valoisaa. Talutan pyörääni ensimmäisen suojatienpätkän yli ilman, että autoja on näkyvissäkään. Lähtiessäni ylittämään toista suojatietä minua lähempänä olevalla kaistalla oleva Porsche lähtee parinkymmenen metrin päästä selkeästi kiihdyttämään ja näyttää keskisormea ohittaessaan minut, vaikka eturengas ja vasen jalkani on jo suojatiellä. Olisipa ollut lumikokkare etukorissa heittovalmiina.
Olin eilen ylittämässä suojatietä kävellen lastenrattaiden ja vanhemman lapsen kanssa. Auto pysähtyi hienosti suojatien eteen, mutta sen takaa lähti toinen auto tunkemaan ohi yksikaistaisella tiellä. Mahtoi olla kiire… Vähän heilutin kättä kiukkuisena mutta keskaria en viittinyt näyttää lasten edessä.
Koiran kanssa kävellen liikkeellä. Lähestytään Ispoisten puistotien ylittävää suojatietä samaan aikaan senioripariskunnan kanssa. Seniorit jää tutuksi tulleella tavalla kohteliaasti 5m päähän suojatiestä odottamaan vuoroaan ja ohitan heidät. Auto lähestyy 20-30m päästä ja oletan sen pysähtyvän mutta tekeekin väistöliikkeen vastaantulijoiden kaistalle hiljentämättä vauhtia. Levittelen käsiäni pettyneenä. Selän takaa kuuluu äijänkäppyrän muminaa “kengät on helpompi pysäyttää ku auto”. Ketutus oli tapissaan mutta sain asiallisesti todettua, että yhteisiä liikennesääntöjä olisi kaikkien hyvä noudattaa.
Sattuneesta syystä olen nyt muutaman kerran todistanut vastaavaa tilannetta Ritarihuoneen pysäkillä. Nelonen tulee Skattan suunnalta, pysähtyy pysäkille, ja välittömästi takaa lähtee joku ohittamaan. Tietty siinä sporan edessä on suojatie, jonka kohdalla on jokaikisellä kerralla taksi/suhari/whatnot joutunut vetämään liinat kiinni kun YLLÄTTÄEN pysäkille seisahtuneen sporan takaa tuleekin joku.
Vinkki on jo annettu. Olishan siinä valtioneuvoston linnallakin kamerat todistusaineistoa varten.