keksin tänään päivällä ettei mulla ole mitään talvista pyörää, millä mahdollisesti osallistua huomisen Wool Rideen. Tarkastin Peugeotin ja totesin ettei sen takahaarukkaan tarvitse työntää yhtään paksumpaa rengasta. Kääk.
Tässä vaiheessa kello oli viisi.
Ryntäsin takapihalle ja kaivoin kinoksista raadoista raadoimmat rungot ja vanhat
Hakkapeliitat.
Kuuden aikaan kaikkea tarpeellista alkoi olla kasassa.
Ensimmäinen takaisku joka meinasi lopettaa koko projektin oli se, että
hakkapeliitat osoittautuivat 635 tai 630ksi. Tarkisin kuitenkin kaikki varastot
ja löysin muutaman leveän 622sen. Takainen on ihan asiallinen… ja öh…
etummainenkin on aika asiallinen omalla tavallaan… Vihreä (!) Good-Year made in
indonesia, vuodelta käpy.
Asensin ne nelipuola- sekä “motomag”-vanteille. Nelipuola vaati hieman huoltoa ja
sprayasin sen samalla takavanteen väriin (ulkona pimeässä)
Eteen tuli (luultavasti) sota-aikaisen Victorian haarukka, jota piti hieman
suoristaa halutun mallin saavuttamiseksi. Lyhensin sitä myös 3cm.
“Päärungon” löysin metsästä jo pikkupoikana. Hain sen sieltä kevät talvella ajatuksella “jos siitä tekis jonkun taide projektin”…
Se oli niin pahasti ruostunut että jopa takahaarukan toinen puoli oli täysin
kadonnut!
Uuden takahaarukan luovutti noin 30-lukuinen hieman parempi naisten pyörän raato.
Keskiö kampineen jäi ylimääräiseksi yhdestä Phillips projektista.
Huomaa renkaan puhki hankaama putki, nää vehkeet on käytetty loppuun!
Tekisi mieli sanoa, että “haista nyt jo …” mutta syynähän olisi lähinnä kateus ja se, että oma aikaansaaminen noudattelee tuota tnts:n kommentin linjaa. Hieno väsäys taas tulossa.
Etuhaarukka on nyt lyhennettynä hyvinkin talviversio. Ei pääse lumi häiritsevästi kasaantumaan, kun on noin ahdas keula.