pyöräinfralla autoilua enemmän työpaikkoja

“A study from the Political Economy Research Institute (Baltimore/USA) says that building bike infrastructures creates up to twice as many jobs than auto-based infrastructure projects.”

^ why so?
(en lukenut tuota tutkimusta)

^ Ilmeisesti ei-autoliikenteen suunnittelu edellyttää enemmän suunnitteluyövoimaa ja sitä tukevaa henkilöstöä. Näin olin ymmärtäväni.

No nyt luin tuon tiivistelmän tutkimuksesta.

Älkää tulkitko minua väärin, olen vannoutunut pyöräilyn kannattaja mutta kyllä tuollainen tutkimus pitää haudata MAHDOLLISIMMAN PIAN JA NOPEASTI, etteivät täällä kotosuomessa kaupunkien infrasuunnittelijan löydä sitä.

Tuossahan perustellaan selväällä ulkomaankielellä, että on paljon kalliimmpaa rakentaa pyöräinfraa kuin vastaavaa autoille!!

Tuo rapsa lyö korville kaikkea pyörätiesuunnittelua ja -rakentamista ja todistaa selkeästi, miten epätehokasta pyöräilyinfran rakentaminen on!!

Vai teenkö vain itse tuosta väärät johtopäätökset??

Lainaus tiivistelmästä:

http://www.bikeleague.org/resources/reports/pdfs/baltimore_Dec20.pdf

“Why do the employment impacts differ? Two major sources of variation in project costs cause these differences: labor intensity and the relationship between engineering and construction expenses. First, the labor intensity of the projects varies. That is, some projects are more labor-intensive; a greater proportion of the overall expenses are spent on labor versus materials. More labor-intensive projects will have greater employment impacts. Second, the ratio of engineering costs to construction costs varies across projects. Engineering is a more labor-intensive industry than construction, and therefore has a higher employment multiplier. Projects with higher engineering costs (as a share of total project expenses) will therefore have greater employment impacts than projects with a smaller share of engi-neering costs. These two sources explain the differ-ences in our job estimates presented above. Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials.”

^Eihän tossa kokonaiskuluista mitään puhuta, vaan kustannuksien jakautumisesta suunnittelun (ja näinollen työmäärän) ja materiaalien kesken. Klv vaatii enemmän suunnittelua (miksi näin?) eli työtä ja vähemmän materiaalia…

reiskaw - 9:58, 18.1.2011 » Tuossahan perustellaan selväällä ulkomaankielellä, että on paljon kalliimmpaa rakentaa pyöräinfraa kuin vastaavaa autoille!!
Lieneekö tuo fakta mikään varsinainen uutinen aiheen parissa töitään tekeville suunnittelijoille?

Vai oliko tässä kommentissa kätkettynä ironiaa ellei jopa sarkasmia?

Oli sarkasmia tai ei, niin muistan elävästi kuinka entisen kotiseudun uutta hienoa levennettyä ja suorennettua maantietä kehuttiin pitkäikäiseksi ja pitkän päälle edulliseksi vaihtoehdoksi.

Noh, Venäjälle suuntautuneet autorekat ja muu raskas liikenne kolusi pätkän urille kolmessa vuodessa, ja halvaksi se on osoittautunut sillä, ettei sitä ole juurikaan paikkailtu. Vierellä välillä kulkeva klv on entistä maantietä josta on jyrsitty päällyste pois joka on korvattu kivimurskeella.

Kevyenliikenteen infrassa on tietenkin tuntuva lisä tuo liikennesuunnittelu, kun se on uusi kuluerä…

Pitäkää mielessä, että valintoihin (ideaalisesti ainakin) vaikuttavat myös muut asiat kuin raha. Päälimmäisenä nyt ympäristökysymykset.

^ ehkä jossain rinnakkaistodellisuudeessa mut ei kyllä tässä maailmassa

^staattiselle todellisuudelle :maisti:

jussi - 10:37, 18.1.2011 » Lieneekö tuo fakta mikään varsinainen uutinen aiheen parissa töitään tekeville suunnittelijoille? Vai oliko tässä kommentissa kätkettynä ironiaa ellei jopa sarkasmia?
^tuo johtopäätös vaan oli minulle uutta tietoa kun kun en itse tee tuollaista suunnittelua työkseni ja sarkasmia, joo, mutta kun minua vaan kävi pännimään, että kvl:ien teko on kalliimpaa kuin autoteiden, eli millä noiden kvl:ien rakentamista kenellekkään sitten perustelee?

Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa:

“Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials.”

KevyenVäylänLiikenteiden teko on kyllä kallista… sori väsyttää…

Afa - 12:54, 18.1.2011 » ^ ehkä jossain rinnakkaistodellisuudeessa mut ei kyllä tässä maailmassa
Niin, jos esim. Atlantin takana on [toinen todellisuus](http://en.wikipedia.org/wiki/Bogota#Transportation). Ilmastokysymykset annoin esimerkkinä, mutta noissa Bogotássa tehdyissä ratkaisuissa näkyy myös muita ei suoraviivaisesti rahaan kytkettyjä vaikuttimia, kuten sellainen yksinkertainen asia, että henkilöautot tarvitsevat fillareita enemmän tilaa ja tukkivat liikenneväylät.

Toki olet oikeassa siinä, että tässä maailmanjärjestyksessä “bottom line” on aina raha.

tnts - 13:12, 18.1.2011 » KevyenVäylänLiikenteiden teko on kyllä kallista.. sori väsyttää...
^Pöh!

Sallikaa minun siteerata erästä tämän ajan suurta ajatuslauseiden laukojaamme
M. Nykästä:
“Se on ihan sou-not!”
(muutama kirjain sinne-tänne, liekö tuolla niin suurta merkitystä)

:slight_smile:

reiskaw - 13:07, 18.1.2011 » Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa: "Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials."
Luehan nyt vielä kerran tuo.
SuicideHub - 14:28, 18.1.2011 »
reiskaw - 13:07, 18.1.2011 » Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa: "Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials."
Luehan nyt vielä kerran tuo.
Eikö tässä nimenomaan todeta, että klv:ien rakentaminen on suhteellisesti kalliimpaa, koska se on duuni-intensiivisempää, eli sitoo hommaan enemmän työntekijöitä, kun taas autoinfran rakentaminen on suhteellisesti halvempaa koska se on materiaali-intensiivisempää.

Suhteellisuushan on tässä se pointti eikö, vai pettääkö enkku mut nyt ihan täydellisesti?

^^ & ^ kyllä minä luen tuon niin, että satasella saa pidemmän pätkän maantietä kuin KLV:ää mutta oikaiskaa toki, jos olen väärässä.

Niin, suunnitteluna juu.

Voihan sitä aina tietenkin miettiä, että kuinka paljon pääsääntöisesti autoille tarkoitetun tieverkoston suunnitteluun on aikojen saatossa panostettu vrt. kevyelle liikenteelle. Eiköhän sielläkin oppirahat ole maksettu paskoina suunnitelmina ja paskempina toteutuksina.

Kyllä se hinta laskee kun nostetaan vähän volyymeja. Ja ainahan sitä voi funtsia, että kuinka paljon päällystettä kuluu tonneissa 10-metrisen tien päällystämiseen vrt. kolme metriä leveän klv:n päällystämiseen. Satanen on pikkuraha.

vallengrach - 15:29, 18.1.2011 » Eikö tässä nimenomaan todeta, että klv:ien rakentaminen on suhteellisesti kalliimpaa, koska se on duuni-intensiivisempää, eli sitoo hommaan enemmän työntekijöitä, kun taas autoinfran rakentaminen on suhteellisesti halvempaa koska se on materiaali-intensiivisempää. Suhteellisuushan on tässä se pointti eikö, vai pettääkö enkku mut nyt ihan täydellisesti?
^+1

Minä luen tuon rapsan niin, että KLV:ien rakentaminen on kuin siirtyisimme suoraan takaisin kivikauteen.

En ole mikään rakentamisen ammattilainen mutta näppituntumani sanoon, että yleensä tuppaa rakennushommissa olemaan niin, että jos joku on työvoimavaltaista niin se on myös kokonaisuutena kalliimpaa ja tehottomampaa.

Alla vielä lainaus tuosta raportista:

“We find that pedestrian and bicycle infrastructure projects create 11-14 jobs per $1 million of spending while road infrastructure projects create approximately 7 jobs per $1 million of expenditures.”

Jos oletetaan noin karkeasti ja yleistäen, että materiaalikulut ovat jokseenkin samat kumpaakin väylätyyppiä rakentaessa, niin eikös tuosta voi johtaa ettei KLV:ien rakentamista ainakaan taloudelliselta kannalta katsottuna ole perusteltua.