Puolison suhde pyöräilyharrastukseen

seksismi + natsikortit

Meidän taloudesta löytyy suvaitsevuutta, mutta itsekään en ole ollut ihastunut siitä, että olohuoneessa ja eteisessä on saanut luovia itsensä kahden tai kolmen pyörän ohitse päästäkseen sohvalle.

Viimeisimmän muuton yhteydessä päätin viimeinkin uskaltautua viemään pyörät pyörävarastoon poislukien Bottecchiaa, joka on olohuoneessa koristeena ja poissa kulkuväylältä, kunnes säät paranevat. Parvekkeellakin voisi pitää, mutta sekin pistää rumasti silmään tässä kämpässä, josta kylpyhuonetta lukuunottamatta kaikkialta on näkyvyys parvekkeelle.

Lopputuloksena vähemmän rasvaa ja hiekkaa sisällä sekä vähemmän kumoon tönittyjen pyörien aiheuttamia koloja lattiassa.

Poikaystäväni suhtautuu pyöräilyyni hienosti: minun ei tarvitse tehdä itse mitään harrastukseni eteen, kun en jaksa edes pumpata renkaisiini tarpeeksi ilmaa. Uudet tarvittavat palikatkin (joita en edes tiennyt tarvitsevani) ilmestyvät työpöydälleni kuin tyhjästä ja pian ne ovat pyörässäni, enkä aina edes huomaa asiaa. Minä kun vain ajelen.

Kämppä kun ostettiin, niin yhtenä kriteerinä oli, että mulla täytyy olla harrastehuone. Sen lisäksi olen laajentanut kuningaskuntaani vaatehuoneen ja kellarikomeron suuntaan. Sisältö on juurikin vinyyleitä, pyöriä, niiden osia, retro-pelikonsoleita, syntikoita, jne. Parempi puolisko osti itselleen ensimmäisen yksivaihteisen ja bongailee fixejä ja raportoi sujuvasti joka ainoan aerospoken, pannutuksen ja neonvärisen tankonauhan.

Mul on romua, mul tulee olemaan aina romua ja se ymmärretään. Aamulla parempi puolisko soitti ja ilmoitti ostaneensa mulle parit pyöräilyhousut sekä takin ja tiedusteli tarvettani olueen kuluvalle viikolle. Se ymmärtää, et mä rakastan aina pekonia enemmän kuin sitä ja se on ok.

edit: Kyl mäkin joustan, nainen sai pinkit fixie popsit kesäks. :slight_smile:

Ratkaisu ongelmaan: Yhteinen työhuone, jossa erillinen tila molempien sotkuisille harrastuksille. Pysyy koti siistinä ja rauha maassa. Bonuksena yhdessäoloa harrasteiden parissa.

Kunnioitettavaa uhrautuvuutta.

näytin rouvalle läskin runkoa (Salsa Mukluk), hän ihasteli rungon väriä ja totesi “mikäs se on nimeltään…” pää kääntyi vinoon ja “Mulkul?”

Rouvalle tuli viime vuonna enempi kilometrejä kasaan kuin mulle ja se haikailee cyklocrossin lisäksi taas maasturia, mutta ei se silti ymmärrä miksi en pese myös sen pyöriä vaan haalin aina jotain ruosteisia romuja rassattavaksi. Rehellisyyden nimissä sehän on oikeassa. Tää on sairaus.

Kiitos. Nyt mä oon vaan ihan sairaan kateellinen. Miksei kukaan rakasta mua noin paljon…?

Et oo vaan löytänyt vielä oikeaa!

Käy keskareissa, ni voi lykästää!

Meillä puolison suhde pyöräilyharrastukseen on ihan ok. (tosin pidempää kokemusta on vain bmx-puolen hommista) Yksivaihdeprojekti ei ole vielä pitkään ollut kuvioissa, mutta vastaanotto tuntuu positiiviselta. ainakin toistaiseksi.

Alkuun ihastuin tyttöystävässäni juurikin reippauteen, joka ilmeni mm. hänen harrastauksistaan - kiipeily, lumilautailu, juoksu, ym. Viime kesänä hankimme molemmille maasturit, koska oli kova himo kierrellä hienoja metsäpätkiä. Sitä myös teimme. Tämän lisäksi kävimme fillaroimassa saaristossa, minä cyclocrossarilla ja vaimo maasturilla (hurja nainen, mietin). Muotipyöräily alkoi kiinnostaa kokeillessani appiukon fiksiä, joilla hän oli ajanut jo vuosia. Oli kivaa puuhaa, joten hankin sellaisen ja hurahdin muotiin.

Nyttemmin talossa on kahdeksan pyörää, joista pari parhaillaan palasina olohuoneessa. Neito osoittaa ymmärrystä harrastustani kohtaan, mutta rasvausta en saa sisällä tehdä, koska jokunen aika sitten lattia oli pirullisen liukas :smiling_face: Ymmärrys ja kynnys nalkuttamiseen varmasti kohosi myös neidon joululahjan myötä - kasasin paremmalle puoliskolle sinkulan. Tämä oli mainio veto, sillä nyt minulla on täydellinen autonomia ja puolison tuki harrastusteni suhteen.

Yäk, tyttöjä.

Liitutaulumaali: 30 €
Liidut: 2 €
Ajatus: Priceless

(ja tämä oli täys ylläri)

http://dl.dropbox.com/u/5600920/porakorjamo.jpg

artpow - 16:35, 26.3.2012 » Muotipyöräily alkoi kiinnostaa kokeillessani appiukon fiksiä, joilla hän oli ajanut jo vuosia.
:D

Hyvin osaa suhtautua, pitää itsekin polkupyöristä. Ollaan kumpainenkin aika pitkälti vähän vanhemmista pyöristä innostuttu, ja onpahan tuo parempi puolisko yhden vanhan naistenpyörän alusta asti lähes kokonaan itse purkanut, hionut, maalannut ja taas kasannut. Vanteita myöten. Lähinnä keskiön ja pinnojen kanssa taisin avittaa. Voin säätää pyöräjuttuja olohuoneen lattialla, kunhan ei jää kauheaa sotkua jälkeen…

Asiasta toiseen, ensimmäinen viestini. On kyllä tullut jonkin verran seurattua palstaa.

Kyllähän tuo parempi puolisko on lämmennyt kun huomaa kuinka paljon itsellä on innostusta. Ensin oli kellarissa pyörä, sitten parvekkeella, talvella oven takana ja nyt kunniapaikalla olohuoneessa
P7201187
nyt pyytää että rakennan talvella ensi kesäksi jonkun kevyemmän ja nätimmän pyörän kun innostui itsekkin ja nyt kuljetaan kaikkialle pyörällä ja auto myytiin pois. Ja kyllä kuvassa lattialla on skidausjälki :smiley:

bere - 10:12, 26.3.2012 » Neljä fillaria sisällä 35m2 kämpässä ja naiset ei käy kuin käymässä.
As it should be.

Ei tipu minkälaista arvostusta/ymmärtämistä. Lähinnä vittuilua jos pörät on sisällä. Viimeks korjasin muijan pörän Ja en edes kiitosta saanut. Onneks mennään kohta eri teille elämässä. Naiset saatana,

Vaimon ymmärryksen kanssa nyt on vähän niin ja näin. Ainakin näin fixi/sinkuloinnin alkuvaiheessa. Näytin topicista muutamat kuvat olohuoneiden valtauksista ja kommentti oli: “Ei tule tapahtumaan meillä” Mutta tästä(kin) tilanteesta tullaan ottamaan väsytystaistelun kautta työvoitto! Pyörän rassailuun tarvittavat työkalut tosin tulen hankkimaan kaikessa hiljaisuudessa puhumatta aka… euk… kröhöm rakkaalle mitään =)