Syksyn tullen rupesin pohtimaan kaluston järkeistämistä. Omilla ajoilla maantiepyörä tuntuu vähän turhalta, varsinkin kun mieluummin ajan soralla/hiekalla/polulla kuin päällysteellä. No mikäs sen parempi ratkaisu kuin krossari. Pompishan taloudesta jo löytyy, mutta se ei syö kovinkaan leveetä kumia ja vaihdeoptiokin miellyttäisi neljääkymppiä lähestyvää ikämiestä.
Kun rupesin sitten tutkailemaan vaihtoehtoja, huomasin ettei syö moni muukaan raami. Sitä läskimpää gummia nimittäin. En ollut myöskään kovin innostunut lelumiinisistä valmis-krossareista, eikä bedjetti ihan venynyt kuituun, joten mitä jäi jäljelle.
Ensimmäinen ajatus oli hommata Fixie Inciltä Pure Blood runko, kun harukka oli jo omasta takaa. Mutta näitäpä ei olekaan enää kovin helppoa löytää. Runkosetitkin ovat aikas hinnoissaan (jostain löysin 999 eurolla). Singular Peregrinejä on tullut useampiakin vastaan, mutta jotenkin sen muotoilu ei oikein miellytä allekirjoittaneen silmää, vaikka muuten onkin speksit aika kohdallaan. Kotimainen tuotanto (Stavanger tahi Konga-cross) toki miellyttää sekä silmää että syräntä, mutta asuntolaina ja monta suuta ruokittavana ovat ikäviä (tai mukavia, riippuu näkökulmasta) tosiasioita, jotka rajoittavat harrastuksiin käytettävissäolevaa pääomaa.
Aloin jo ihan (tai ainakin puoli) tosissaan kattelemaan kompliittivaihderossareita, kunnes muistin että foorumilla oli joskus ollut puhetta Coticin raameista ja ainakin yhden Road Rat buildin olen täällä nähnyt (pidin). Tutkija otti sitten pienen sivuprojektin ja lähti kartoittamaan Sheffieldiläisen teräspajan tarjontaa. Ja löytyihän sieltä aikas passeli vaihtoehdo, vastikään lanseerattu Escapade. Levyjarrukorvakkeet, (vaihtajankorvake), vaakadropit, klearansea 1.9" kumeille ja ruuvirreiät lokareille; fleksiibeli ja huoleton paketti. Olin myyty. Eiku tilaus menemään ja paketti saapui perille alle viikossa, laakeripinnat valmiiksi feissattuna. Hyvää palvelua!
Palikkaakin näyttää posti tuoneen, joten kunhan tästä kerkiän käärimään hihat niin postailen projektin etenemisestä. Saa pysyä tuunattuna, mut ei oo pakko hei.
Unohdinpa sitten vaa’an kotiin, eli pitää punnita myöhemmin. Hinta oli joo ihan kohtuullinen, jos vertaa esim. Surlyn runkoihin. Esim. Ogre ois maksanu Bike-compenentsilla 150e enemmän ja kaupanpäälle ois saanu rumat kantitapit.
Tämä merkki on mulle uus tuttavuus, mutta vaikuttaa kiinnostavalta. Tuo väri on just kiva tuommoiseen pyörään. Tuo runko on vielä siitäkin hyvä, että siihen saa rakennettua hyvinkin monenlaista käyttökelpoista setuppia jos haluaa.
Tuo natsais justiinsa niihin spekseihin joita vaimo uudelta pyörältä vaatii. Pompetamine ois enemmän budjettiin sopiva, mutta sitä ei saa ja tämä ois vielä sitäkin monipuolisempi. Hintaa taitaa vain olla yli kaksinkertaisesti.
^ Dämn, en ehkä tehnytkään riittätävän huolellista taustatyötä. Eniveis, koska kaipasin lopulta ennen kaikkea monipuolisuutta, voin ainakin pettää itseäni tässä kohtaa miksen suosinut paikallista. Runko tuli tehtaalta valmiiksi feissattuna (lisää palvelun pisteitä entisestään), joten siltäosin ei ongelmia. Tällaista serviisiä ei sitten saakaan Onniwannilta.
Kumeiksi syksyyn sopivasti 1.75" Viksut Samit. Kampi-osastoa pähkäilin pitkään; ottaakko maantietä vai maastoa? SRAM S100 kammet ois saanu viidenkympin pintaan, mutta koska Bike24:ssä oli nuo SLXät kohtuu hyvään hintaan, päädyin lopulta maastopuolelle. Tässä on sekin hyvä puoli, että pienempää NW ratasta on paljon paremmin saatavilla. Koska iski nukuus tyydyin jarrupuolella bb-vitosiin. Katsotaan nyt miten nuo toimivat ja päivitellään tarvittaessa vaikka Hylexeihin.
bbseiskat on kyllä erittäin hyvät mutta yllättävän hintavat.
trp:ltä kannattaa hetken aikaa odotella jos niiden puol hydraulisilla kasvais saatavuus ja putois hinta. Ilmeisesti aika hyvät, eikä siirtymä vaihteisiin olis yhtä hankalaa kuin hylexillä. Eurobikessä ainakin kuuli sen verran huhuja että noi puolhydrauliset vois olla ensvuonna se juttu.
Minkä kokoset renkaat mahtuu pyörimään lokareiden kanssa?
Tarkoitatko puolihydraulisilla sellaisia, joissa on jarrusylinteri siinä satulassa kiinni, ja varsinainen jarruttaminen tapahtuu kuitenkin vaijerivetoisella kahvalla, joka sitten hipelöitsee puolestaan satulassa olevaa sylinteriä?
Spessullahan moisia TRP:n systeemejä on jo aika monissa malleissa, ja on aika vakuuttava systeemi. Tiedä sit kestävyydestä.
