Aloitetaan taustoilla:
Pitkään mietin laatupalpan hommaamista, en kuitenkaan koskaan oikeastaan edes ajatellut päätyväni cännäri trackiin. Monesti mietin LOW:n tilaamista ja pyörin Pelizzolin, Dosnoventan, Cinellin, yms. sivuilla. LOW:n päätin olevan liian ylihintainen, Cinellien liian rumia ja Dosnoventan meininki vaikutti olevan perseestä. Pelizzoli Leggenda oli runko johon olin jo päätymässä.
No mitäpä sitten tapahtuikaan. Muualla myynnissä -langasta huomasin, että Pedal Roomissa olisi tämä tarjolla ja ajattelin sitten kokeilla kepillä jäätä ja koittaa törkeän alihintaista tarjousta. Tässä vaiheessa myyjä ei ollut halukas lähettämään runkoa USA:n ulkopuolelle, mutta tarjousta korottaessani, olisi postituskin kuulemma mahdollinen. Olin tällöin vielä vähän Leggendan kannalla, mutta pikkuhiljaa himo cännäriä kohtaan kasvoi.
Parin päivän kuluttua viimeisestä tarjouksestani Pihiladelphian jäbä otti yhteyttä ja kertoi, että voisi lähettää rungon, jos vielä olisin halukas sen ostamaan. Tässä vaiheessa viimeistään päätin, että Pelizzoli saa jäädä ja hankin tämän cännärin. Päädyimme postitukseen USPS:llä ja laitoin philadelphialaiselle massit tilille. Nyt oli cännärikuume jo todella kova, vaikka alunperin en runkoa edes ajatellut hankkivani.
Seuraavana iltana philadelphialainen laittoi kuitenkin yllättävän sähköpostin. Paikallisesta pyöräkaupasta pakettia hakiessaan, oli pyöräkauppa tarjoutunut ostamaan rungon. Hän oli mulkkuudessaan päättänyt, ettei lähettäisikään runkoa Suomeen. Pikkukännissä viestin saadessani olin todella vittuuntunut kaverin toimintaan ja kerroinkin sen hänelle. Pystyin kuitenkin pysymään asiallisena, koska kaveri ei ollut vielä palauttanut rahojani ja ajattelin, että kunhan nyt saa ne maksetut massit takas. Sinä iltana join suruuni.
Luovuin jo unelmasta omistaa cannondale trackin ja olin laittamassa tilausta Leggendasta vetämään. Olin oikeastaan ihan tyytyväinen, etten lähtenyt philadelphialaisen kanssa enempään kaupankäyntiin, ei nimittäin vaikuttanut mitenkään parhaalta jätkältä. Rahat olin kuitenkin saanut takaisin.
Tasan viikko edellisestä sähköpostistä lähestyi philadelphialainen jälleen. “I don’t know if it’s karma or juju that’s making me send this frame to Finland”, oli hänen aloituksensaan. LBS ei ollut alunperin maininnut, että he vaihtaisivatkin rungon “store creditiin”, eikä käteiseen. Tälläkin kertaa satuin olemaan pienissä nousuissa, joten olin vähintäänkin innostunut. Samalla kuitenkin mietin, onko tähän tyyppiin nyt yhtään luottamista kaiken sekoilun jälkeen. Mietin hetken (10 sekuntia) onko järkeä maksaa yli 20 vuotta vanhasta rungosta sama hinta kuin uudesta Pelizzolista. Päätin, että aivassama, maksetaan. Tänä iltana join ilooni.
USPS:llä toimitus maksoi 68$ ja oli alle viikossa Suomessa. Kävi kuitenkin niin, että sinä päivänä kun postimies oli yrittänyt tuoda runkoa kotiovelle, olin 10 minuuttia aikaisemmin lähtenyt kahdeksi viikoksi UK:hon. Epätavallinen reissu siinä mielessä, että joka aamu laskin montako päivää vielä, että pääsee hakemaan paketin.
Itse projektiin siirtyäkseni on aluksi todettava, että olen pyörien kokoamisessa täysin noviisi. Olen näpertänyt kyllä paljon kompliittien kanssa ja vaihdellut niihin osia, mutta alusta asti en ole yhtään pyörää rakentanut. Nyt kämpästä löytyy tämän cännärin lisäksi tyttöystävälle tuleva mixte, jolle voisi jossain vaiheessa tehdä oman topiikin. Tämä on tärkeämpi.
Runko on ikäisekseen oikein hyvässä kunnossa, muutamia naarmuja tietty löytyy, mutta melko vähässä ne ovat. Kooltaan tämä vuoden 92 kapistus on 56cm. Punnituksessa painoa oli keskiön kanssa 2,7kg.
http://img401.imageshack.us/img401/8375/cc6q.jpg
http://img132.imageshack.us/img132/1562/pw6h.jpg
http://img545.imageshack.us/img545/4008/mvoz.jpg
Tavoite olisi keväällä heti lumien lähtiessä päästä ajamaan, joten kiire ei ole. Laatuosaa tähän on tarkoitus hankkia, vaikka biltsucännäri rareudessaan olisikin houkutteleva. Tämä on myös tulossa nimenomaan käyttöön, eikä vaan seinää vasten nojaamaan. Uskollinen Paddy Wagon voi siis siirtyä kokonaan baaripyöräksi.
Etujarru, se tähän on tulossa. Yhden jarrullisen cännärin olen tainnut netistä spotata ja helvetin rumahan se jarru siinä oli, mutta ei musta ole jarruttomuuteen. Haarukassahan ei ole reikää, joten jotakin tälläista olen katsellut: Dia compe front brake.
Värityksenä ajattelin ensin mustia osia, koska kaikki nämä ovat yleensä hopeisia. Jotenkin mustat osat kuitenkin tekisivät vaikutelmasta tunkkaisen ja (henkisesti) raskaan, joten pääosin hopeisilla mennään.
Rungon mukana tuli Campagnolon keskiö, ilmeisesti Centaur.
http://img4.imageshack.us/img4/3090/3jaa.jpg
Mitä nyt Sheldon Brownilta ymmärrän, niin tuo on brittikierteillä ja siinä on ISO viisteet? En kuitenkaan ole ihan varma millaisia kampia tuohon kannattaisi lähteä ostamaan.
Kiekoista olen katsellut (yllättäen) Ellipsejä, vaikka mustat ovatkin. En vielä tässä vaiheessa jaksa opetella kiekkojen kasausta.
Mutta joo, kaikenlaisia neuvoja otan todella mielelläni vastaan, kiitos niistä jo etukäteen. Ehkäpä pääsen tällä vielä joskus ajelemaan.
