Projekti: Firelinen fiksaus

29er-maasturikuume jatkuu. Piti vaihtaa runko lyhyempään, ja On-onen tarjouksesta löytyi just mitä tarviin: Titus Firelinen protomalli Van Nicholasin hitsaamana, ja siihen sai samalla tilattua irrotettavien dropouttien tilalle haarukanpäät. No nehän oli sitten näin hyvät, eli oikealla puolella alkuperäinen (sopii) ja vasemmalla Firelineen tarkoitettu (ei sovi):

Sopimattomissa paloissa ei ollut tarpeeksi materiaalia ja reiät olivat ihan väärissä kohdissa, joten noita ei nyt vaan voinut muokata käyttökelpoisiksi. Sinkulakäyttöä ajatellen voisi pitkin hampain käyttää dropoutteja ja ketjunkiristäjää, mutta fiksinä ei. Tuumasta toimeen: tehdään ne sitten ite. Kuin vaikeeta voi olla?

Luonnostelua:

Sahaamista:

Lisää sahaamista:

Myöhemmin tänään alkaa porailu: ensin molempiin yksi reikä, jota hyödyntäen kiinnitän palat yhteen. Sitte loput reiät ja lisää ruuveja pitämään molempien puolien palat kiinni toisissaan. Lopuksi sahaamista ja viilaamista, kunnes palat sopivat runkoon.

Alkuperäisissä on kolmiulotteista muotoa, mutta näistä tulee ihan levystä leikatut. Vaikutus on sellanen, että takahaarukan OLD:ksi tulee 140 milliä. Tämän saa kompensoitua parilla prikalla navan akselilla.

Hommailu jatkuu. Eka reikä porattu molemmista kappaleista samanaikaisesti läpi:

Kolmas kierre syntymässä:

Pidin molemmat kappaleet koko ajan kiinni, niin tuli vähällä vaivalla käytännössä identtisiin paikkoihin reiät. (Virheen mahdollisuus syntyy siinä, että pylväskoneellakin terä voi mennä ihan inasen vinoon.)

Sahan ja muutaman viilanvedon jäljiltä:

Eka sovitus. Tiukkuus on kohdillaan, piti ruuveilla vetää osa koloonsa:

Hyvältä näyttää. Mä en voi käsittää miksi nää pultit tulee vielä pelkästään ristipäällä. Rautakaupassa normi ruuvit on jo varmaan kaikki torxia, mutta koitas hakea fillariin torx-päisiä osia niin eioo.

Deutsche Institut für Normung johtanee sylttytehtaan jäljille… Pikaisesti vilkaistuna vakiokierteelliset torx-ruuvit ovat brittistandardien alla ja veikkaan että kukaan kymmenjärjestelmiin tykästynyt henkilö ei tahdo koskea ekstrapitkällä lipputangollakaan brittien mittayksikköhelvettiin. Saati kauppias jonka tavoitteena ei ole ostaa tonnikaupalla ruuveja varastoon jos vaikka joku joskus sattuisi kyselemään jonkun eksoottisen perään.

Protip: kannattaa etsiä matalakantaisia kuusiokoloruuveja elikkäs DIN 6912 jos ei kiinnosta arpoa että onko se ristikanta Ph vai Pz ja kuinka kivalta se lipeävän ristipääkärjen ääni kuullostaakaan…

Rungossa näyttäisi olevan senkkaus uppokantaruuveille joten kai tähän uppokantakuusiokolot tulee? Hyvä meininki.

Joo, kaivoin noi ristipääruuvit miljoonalaatikosta pelkästään kappaleiden yhteenkiinnitystä varten. Varsinaiset kiinnitysruuvit (uppokanta kuusiokololla) olivat tuohon tarkoitukseen liian lyhyet.

Nyt palat sopivat runkoon ja kiekko paloihin!

Kiekon sovittelua paikalleen:

Tunnelmakuva ruuveista:

Ja asennettu kiekko:

Viimeistelynä olis tarkoitus tehdä isot viisteet runkoon päin, pienet muualle, sitten pintojen hionta. Ehkä anodisointi.

Noni, komea meininki!

Hienoa jälkeä! Eikö noiden haarukanpäiden runkoa vasten olevasta osasta olisi varaa hioa se 2,5 mm pois niin, että saisit OLD:ksi 135 mm? Levy ainakin näyttää riittävän paksulta. Näin haarukanpää tukeutuisi runkoa vasten paremmin.

Hiomalla aika varmasti menettää valmiin levyn suoruuden, tarvis jonkinlaisen työstökoneen, jyrsimen tai höylän. Mitens kun levyjarru ei hillu kiekon/droppien mukana, aiheuttaako misalignaatiota tai ahistusta.

b-veli, siellä on semmonen muoto vastassa, joka tuossa “tunnelmakuvassa” näkyykin epätarkkana, joka vaatisi CNC-jyrsimen käyttöä. Totesin prikat akselilla paljon helpommaksi ratkaisuksi. Alkuperäisosissa on toki runkoon sopivat upotukset, mutta ne onkin koneistettu tai valettu.

Npertj, rungossa on levyjarrun kiinnikkeissä muodot, joilla saa jarrua siirrettyä tosi nätisti eestaas, eikä sitä tarvii ronklata kuin käytännössä välityksiä vaihtaessa tai joskus ketjun kuluessa pidemmäksi.

Tossa vielä aamuinen kuva. Satula on aika alhaalla maastoasetuksessa:

Itte joskus yliopiston pajalla jyrsiskelin vaihtajan korvakoita joutessani, Drössigeriin ei saanu korvakoita, manuaaliCNC oli ihan mielenkiintosta ja turhauttavaa ku terä seilasi aivan omia teitään. Hyvin ne silti pelasi ja säästin rahaa =) Eipä pyörähommissa moni asia palkitse enempää ku ite väsääminen, kunnon enskajuurikkoalamäen jälkeen.