Kiekot ja satula oli ennestään. Runko, haarukka, stemmi, tanko, tolppa, keskiö ja kammet irtos 350 euroon joka oli mielestäni hyvin kohtuullinen hinta noista palikoista.
Todellakin! Upee pyörä, kateeks käy. 
Taisin nähdä tämän fillarin Annankadulla perjantaina. Kaunis kuin mikä!
Paljon mahdollista. Olin siinä klo 14 paikkeilla.
Todella nätti. Koeajoa kuumotellen, kerrankin ois täydellisesti sopivat mitat.
Katotaan jos keskiviikkona on kelit kunnossa. Pitäis varmaan hommata vielä joku poolopyörä, kun sitä hittiä siellä aina tulee.
Taisit ajaa vastaan TKK:n kirjaston kohdalla? Unohdin huutaa täysii, kun suu roikku auki.
Jep, nooh oli sulla hyvä virne naamalla, notta siinä mitään huutoja tarvittu 
Kelailin näitä kuvia uudestaan… ja menee off-topiciksi, mutta kun juuri tästä kaunottaresta ne niin kovin yleiset pienet “virheet” pistivät silmään: Minusta kierre on konetekniikassa pyhä juttu, ja sitä ei saa ryssiä. Tuossa on näkyvissä pitkät akselin päät, jotka voivat saada runtua ja sitten ei mutteri enää kierry kauniisti. Ei hyvä ei.
Minusta akselin pitäisi olla täsmälleen oikean mittainen, ja siinä pitäisi olla kupumutteri sen kierteen suojana.
Sama koskee kammen kierteitä: Kierre ei saisi olla paljaana, koska sinne menee likaa. Sitten kun käyttää ulosvetäjää, siellä on hiekanjyvät välissä. Kammen kierre tulee siis peittää aina ja kaikissa tapauksissa. Joko tyköistuvalla ruuvilla, jossa on muovikaulus, tai sitten erillisellä peittolevyllä.
SITTEN aletaan minusta lähestyä vasta täydellisyyttä.
Edelleen: Haarukan päästä puuttuu säätöruuvi ja siihenkin reikään menee nyt likaa. Ei hyvä ei. Rungossa on nyt reikä, josta puuttuu jotain, käytti sitä säätöä tai sitten ei.
Loppukysymys: Onko rungossa satulaputken halkiossa lopussa noin 4 millin poraus ja halkion pohja siis pyöreä muodoltaan ? Ellei, se pitäisi tehdä ja saattaa asia kuntoon tuoltakin osin.
Tuure
-.-
Tässä iski nyt äkillinen paranoidi skitsofreenisyyden puuska… Asia tuli mieleen, kun löytämässäni liki 00-tasoa edustavassa Crescentissä on tehtaan jäljiltä muoviruuvit suojana jopa niissä pullotelineen inserteissäkin, ja siinä pyörässä on kuusiokolo avaimilla avattavat kupuhatut suojaamassa kammen kierteitä. Siinä on jopa muovisuojat niissä ylöspäin olevissa kuusiokoloissakin, joilla stemmiä ja tankoa kiristetään.
Ne kaikki suojaukset ovat siis katsotut tarpeellisiksi tehtaan toimesta tehdä.
Nättiä olisi jollain 10x1 lyhyellä kromatulla ruuvilla peittää tuo vaihteensiirtäjänkin silmukka, ja esim. kuoristopparilla peittää nuo rungossa olevat vaihteensiirtäjätikkujen insertit.
Näistäkin asioista voi olla myös toista mieltä, mutta avonainen kierre tosiaan on paha asia, koska se kierre vahingoittuu niin kovin helposti. (Ja ei, vastaus ei ole se, että niitä kohtia rungosta aletaan viilaamaan pois.)
Edelleen: Siitäkin pitäisi voida keskustella, että pitäisikö esim. takarungossa ja haarukassa olevat jarrujen reiät jotenkin peittää ? Esim. takarungossa jarrun poikkisillan putkeen menee varmasti likaa ja kosteutta, ja siellä se sitten muhii. Kyllä siinä nyt jotakin voisi senkin reiän peittona olla. Näin siis minun mielestäni asia on.
Tuure = Crazy Helmet
Ja taas joku nimetön pikku kusipää (kyllä vain) siirtää keskustelun itse asiasta siihen, ettei vain satu pitämään minusta. Et sitten kyennyt, osannut tai voinut ottaa kantaa noihin kierteiden paljaana oloon, tai siihen, että sinne avonaiseen poikkisiltaan tosiaan oikeasti menee paskaa ja kuraa ja vettä ?
Et sitten osannut muotoilla ajatustasi siten, ettei niitä kierteitä ja tuota akselinpäätä sinun mielestäsi tarvitse tai kannata suojata ? Jos olet tuota mieltä, niin olisiko ollut liikaa vaivaa muotoilla tuo asia noin ?
Kannattaisi opetella ja nähdä tuo vaiva asialliseen argumentointiin, tai saat typerän suunsoittajan maineen. - Olet jo muuten saanut sen.
Pyörä on erikoisen hieno. Se on ansainnut kaiken mahdollisen huolenpidon ja rakkauden omistajaltaan. Jos sinä et tajua sitä niin et tajua, se on sinun ongelmasi, mutta jos käyt henkilökohtaisuuksiin sinä kouluttautumaton mitätön pikkumiekkonen, niin täältä pesee. Mitä vitun kohtaa et tuosta minun kirjoittamastani tajua ? Mikä kohta siinä nyt varsinaisesti totuudesta poikkesi ?
Avonaiset kierteet kolhiutuvat, ja avonaisiin poikkipienoihin menee paskaa. Tuon pyörän omistajaa nuo asiat varmasti kiinnostavat aika helvetisti. Samoin sillä hetkellä, kun siihen kammen kierteeseen yrittää alkaa ruuvaamaan sitä ulosvetäjää, ja siellä kierteissä on hiekkaa. Sen jälkeen homma saattaa alkaa vituttamaan.
Ole Sinä vain vapaasti huolimaton ja asioita ennakoimaton surkea pikku kusipää, mutta älä yritä vetää muita omaan mitättömään ja kaikessa epäonnistuvaan helvettiisi. Sinun kaltaisia on nähty ihan riittämiin.
Tuure
-.-
takas asiaan:
mahtava pyörä
Mahtava argumentaatio. Tää on ihan pysäyttävää kamaa.
No joo, sielussa asuva mustuus joskus läikkyy ylitse. Sitä vain tunnistaa - haistaa - tuommoisen kulmakuppilan pikkukingin, jota itse lähinnä pitää kakaroilleen pinnasänkyjä GE- vippirahoilla ostelevana reiskana. Noita on nähty, ja noiden seassa on kasvettu. Noita ei pidä koiranpaskaa kummoisempina, ja jopa se hajukin nyt oksettaa. Luokitukseksi tulee entinen koulukiusaaja, joka sitten aikuisenakin yrittää päteä säälittävällä vittuilulla, jota sitten sitäkään - tyypilliseen tapaan - ei edes osaa kunnolla. Eihän se edes tajua, että me muut kasvettiin ja mentiin siitä ohitse vasemmalta ja oikealta ohittaen.
Minä en todellakaan pitänyt vertauksesta, jossa minut rinnastettiin johonkin Helsinkiläisten paikalliseen kylähulluun. Tuo oli nyt jo toinen ilkeä kommentti minun suuntaani tuolta pikkurattaalta. Asia alkaa tulla näemmä tavaksi. Tässä tulee nyt se näemmä pakollinen oikaisu meidän välisestä ns. sosiaalisesta nokkimissuhteesta.
Tuommoinen mies on kuin se säälittävä Jaska Jokunen, jolla oli aina se väärä vastaus valmiina. Tällä miekkosella se on nyt vain ns. väärä vittuilu väärälle miehelle valmiina. Minä kun en käännä toista poskeani, vaan kysyn, että oliko ihan asiaakin ?
Vastaus: Eipä taida olla. - Eihän noilla koskaan ole mitään todellista ja oikeaa vastausta, rakentavaa vastausta, yhtään mihinkään.
Ihminen ei ole apinaa kummempi laumaeläin, ja tällä menolla ei avaruuteen päästä, vaan tänne kuihdutaan tekno-amisheiksi. Sekin vituttaa minua joskus aivan suunnattomasti.
===
Tuosta Pinarello Trevisosta… se oli muinoin yksi kaikkein halutuimmista pyöristä. Se on sitä yhä vieläkin. Muinaisista teräspyöristä tuota, DeRosaa, Colnagoa ja Merckxiä arvostettiin kaikkein eniten.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen (oltiin juuri siirrytty euroihin) tuollainen tuli myyntiin 64 senttisenä, ja huutelin sitä kilpaa yhden tyypin kanssa. Luovuin tyhmyyttäni noin 140 euron kohdalla, kun ajattelin, että jospa se runko onkin jotenkin liian ohut ja “hieno” ja siksi alla luikerteleva. - Pari viikkoa myöhemmin tyyppi jobbasi sen noin 350 eurolla fillarin torilla, ja se ilmeisesti meni kuin mansikka.
Googlailin (tyhmää kyllä, kun kyseessä oli ns. maahan kaatunut maito) vielä haikeana tuota Pinarelloa, ja selvisi, että tuollainen arvotettiin erään netin tietokannan mukaan noin 1300 taalan arvoiseksi. - Syvä huokaus… ja nyt isosta rungosta iso mies vielä kehuu täällä, että kyllä on tukeva ja jämpti ajaa… voi vittu perkele saatana, että sitä osasinkin olla tyhmä…
Ja nyt… nyt joku onneton luuseri alkaa vielä vinittämään päin näköä, kun yritän huolehtia ja neuvoa, että kyseessä on oikeasti todella arvokas pyörä, jonka hintakehitys on maailmalla lähinnä noususuuntainen, ja että rungossa olevia kierteitä ei pidä päästää ruostumaan. Käyttää sitä kannattaa, tietenkin, sitä varten pyörät ovat tehdyt, mutta siitä kannattaa todella huolehtia kunnolla.
Peitä kaikki kierteet vaikka kuumalla vahalla. Jos ruuvaat niihin tulpat, älä ole nokkela ja käytä ruostumattomia ruuveja. Ne ovat tavallista rautaa vasten liian jaloja, ja ruostuttavat vain lisää kierrettä. Käytä osien välissä - kaikkien osien välissä - aina alumiinitahnaa. Toivottavasti alkuperäiset osat ovat kaikki tallella. Elleivät ole, tee itsellesi palvelus ja ala hissuksiin hankkimaan niitä ebayn kautta. Kun olet vanha ukko, ja ärtynyt eturauhasesi estää Sinua enää koskaan nousemasta pyörän selkään, pistät 60-80 vuotta vanhan Aidon Pinarello Trevison myyntiin ja ns. “alkuperäisillä” osilla. Kuittaat sillä kaikki pyöräkulusi, mitä olet koskaan pyöriin uhrannut. Pinarello Treviso on kuitenkin pyörä, jolla Indurain voitti Tourin viidesti perättäin. Tuo pyörä on yksi oikeista ja aidoista legendoista, ja noita aikanaan kyllä arvostetaan vielä hyvinkin paljon. Ei välttämättä täällä suomessa ja yksivaihde netissä, mutta muualla, missä vanhoja esineitä pidetään antiikkina ja niitä osataan arvostaa toisella tavalla.
Pyörä on jo yli 25 vuotias, ja selvinnyt matkasta noin hyvin. Sen arvo ei tee enää muuta kuin nousee, jos sitä ei päästä ruostumaan piloille, ja alkuperäistä maalipintaa älyää suojata vahalla. Korjaa muuten se etuvaihtajan pannasta tullut naarmu heti. Samanväristä maalia saat autotarvikeliikkeen korjauskynsilakka hyllystä.
Minulta on telineessä telottu niin siipiruuveja poikki (muinoin oli halvoissa pyörissä tuommoiset pikalukkojen asemasta) kuin myös runneltu kupumutteri sellaiseen kuntoon, ettei siihen edes lenkkiavain mennyt paikoilleen. Älä luule, etteikö joku idiootti barbaari tuota akselinpäätä kolhisi piloille. Sitten ei lähde enää irti mutteri, eikä se laakerikartio, ja napa jää huoltamatta ja kaikkea semmoista ikävää, mitä asiallinen mies ei huolimattomuuttaan jätä arvokkaalle pyörälle tekemättä. - Tuota pyörää ei muuten koskaan kannata jättää mihinkään telineeseen, eikä myöskään käyttää siten, että se johonkin jäisi edes valvomatta. Valitettavasti se asia on jo näin.
Vesi menee kyllä kaikkiin kierteisiin, ja alkaa niitä muuttamaan ruosteeksi. Minusta se ei ole asiallista Pinarello Trevison kohdalla, että näin tapahtuisi. Se on aivan sama, mitä tämän maailman pikkuruiset pikkurattaat tästä asiasta ajattelevat. Asiaa kun ei kannata heiltä kysyä.
Asia kannattaa kysyä minulta. Minun mielipiteeni on hyvin perusteltu, minun ei tarvitse olla kade, pitäisin kateuden tunnetta itselleni alentavana ja halveksittavana asiana, ja minä en ole ilkeä ja pahansuopa luonnostani, vaan ainoastaan puolustautuessani epämiellyttäviä vähäkääpiöitä vastaan. Ilkeät vittuilevat örkit yrittävät tehdä ja tekevätkin maailmasta ruman ja ikävän paikan, mutta minä yritän tehdä siitä vaikka neuvomalla vähän paremman paikan. Vaikka se vaikuttaisikin omahyväiseltä, niin minä vakuutan, ettei siinä ole takana paha tarkoitus.
Jos minulla on paha tarkoitus, se ei ole koskaan piilevää, eikä se jää kohteelta takuulla huomaamatta.
Olet löytänyt aarteen. Vaali sitä. Hanki ne puuttuvat alkuperäiset osat nyt, kun niitä vielä on jollain tavalla saatavilla. Kiität tästä neuvosta joskus minua ajatuksissasi noin 40-50 vuoden päästä, kun kuittaat elämäsi pyöräilykustannukset tuolla aidolla Trevisolla. - Ellet jätä sitä lapsillesi perinnöksi. 
Tuure
-.-
Luin tuon originaalin aloitusviestin uudestaan. Hommaa kiiruusti ne originaalit osat itsellesi. Olet tehnyt itsellesi ison vahingon, kun et ole hoksannut, että vaikka arvokkaan kilpurin konvertoi, niin ne alkuperäiset osat kannattaa kuitenkin aina säilyttää. Eivät ne niin paljoa tilaa vie, etteikö niille tilaa olisi edes jossakin. Pyörä on paljon arvokkaampi vanhojen osiensa kanssa. Nimenomaan ne kannattaakin riisua hyllyyn, ja ajella muilla osilla. Pyörä on kuitenkin jo neljännesvuosisadan ikäinen. Kyllähän tuo nyt Sinulla säilyy, kun noita ei tuollaisina tehdä enää, ja teräsrunkoiset laadukkaat pyörät muuttuvat yhä harvinaisemmiksi ja harvinaisemmiksi.
Jonkin ajan kuluttua tulevaisuudessa ei meinaa välttämättä enää edes löytää miestä, joka osaisi juottaa kunnolla. = Vanhat hyvin säilyneet teräsrungot tulevat yhä harvinaisemmiksi ja harvinaisemmiksi. Yksin kappalein tehdyt boutique rungot ovat aina ja tulevat aina olemaan melkoisen kalliita, mutta sitä menestyksekästä ja sädehtivää kilpailuhistoriaa niihin ei voi enää saada.
Kyllähän joku Ellis osaa tehdä yhtä hyvän rungon, kyllä, mutta hän ei voi enää tehdä pyörää, jolla Touri voitetaan viidesti peräkkäin. Vain tuolla aidolla Pinarellolla ja nimen omaan juuri Pinarello Trevisolla on tuo sädekehä. Vrt. jotkut vanhat Ford GT 40 autot, joiden arvo on jo liki mittaamaton. Pelkkä replicakin tuosta aidosta kilpuristakin on tähtitieteellisen arvokas nykyään. - Aidot ovat jo japanilaisten keräilijämiljonäärien talleissa, eikä niiden hintaa voida enää edes määritellä.
Siis: Kerää ne vaihteet ja metsästä ne oikeat navat ja selvitä, mitä tuubivanteita tuossa aidossa Trevisossa oli. Ne tosiaan kannattaa hankkia itselleen varastoon, vaikkei niillä ajaisikaan. Näin lämpimästi neuvon, ja neuvo ei tosiaankaan ole huono. Mitä enemmän uuden veroisina ne löydät, sitä parempi.
Tuure
-.-
Riis ja Indurain. Vuosi taitaa olla 1993.
Tiedän myös nähneeni joskus isomman kuvan Tourin kilpailu hässäkästä, ja kuvassa oli nimen omaan Indurainin alla ohutputkinen teräs-Pinarello. Pyörä näkyi kuvasta erittäin hyvin. Ei vaan nyt tule vastaan, kun sitä kuvaa haen.
Tuo Treviso on vaikea nimi, koska se on myös Pinarellon kotikaupunki. Mallia Treviso pidettiin koko sarjan toiseksi parhaana pyöränä, mutta se oli vain tehty vähän tukevammasta putkesta. - Ja Indurain oli sangen iso mies…
Mistä sen tietää, mitä hän alleen valitsi.
Voittosarjan ihan loppupään vehkeet olivat ilmeisesti Tigillä kasattuja, ja viimeinen saattoi jopa olla alumiinia, mutta jossakin kuvassa oli muhvijuotettu teräs-Pinarello. Se on aivan varma asia. Ja jostain syystä minä muistaisin sen pyörän nimen omaan Trevisoksi…
Ei nyt siis välttämättä ihan viittä voittoa putkeen, mutta… jotain edes vähän tuonne päin nyt kuitenkin…
Ei nyt vain löydy niitä tarkkoja tietoja. - Eikä jaksa alkaa kaivamaan. Ja koko viestiketju meni kerrassaan taas niin huonoksikin laadultaan… tämmöistä tämä nyt on.
Pahoitteluni ylläpidolle ja muille palstalaisille. Taidan pitää vähän taukoa tästä aiheesta.
Tuure kuittaa ja lähtee takavasemmalle.
-.-
mulla on hieman ristiriitainen suhtautuminen tommoisiin vanhoihin maantiekonversioihin. Tavallaan olen Tuuren kanssa sita mielta etta ne pitaisi suojella ja sailyttaa vaihteellisina, toisaalta taas ajattelen etta esineella (pyoralla) on arvoa vasta kun sita kayttaa ja kun se tuottaa kayttajalleen hyvia fiiliksia ja/tai hyotya. Totta, noita vehkeita ei maailmaan enaa lisaa ilmaannu ja etta ne edustavat katoavaa kauneutta, totta sekin etta ne on aikanaan tehty kayttoesineiksi ja varmaan niiden tekija olisi enemman mielissaan jos tietaisi pyoran olevan ajossa eika alkuperaispakkauksiinsa purettuna jonkun ahneen kerailijan varastossa.
Hieman sama kuin 40- ja 50-luvun tuolit joita kohtaan myos tunnen mielenkiintoa. Nekin ovat kayttoesineita joissa ajan patina, kolhut ja naarmut kertovat jokainen oman tarinansa ja tekevat siita kiinnostavamman kuin vastaava NOS-kappale tai paranneltu uudistuotantoversio.
…Sijoituskohteena vanha rauta on aika huono (kuten myos Aalto-jakkarat ja Eamesin tuolit), kolmessakymmenessa vuodessa melkein mille tahansa saa paremman tuoton.
Eiks ne vanhat Eamesit tehty kohtuullisen lohkeamisherkästä lasikuidusta? Ainakin ne näyttää siltä verrattuna Vitran nykyään pykäilemiin.
^ Vanhat Eamesit on tehty lasikuidusta. Nuo lasikuituiset näyttävät muuten ainakin mun mielestä huomattavasti paremmilta kuin Vitran muovitekeleet.
Vaikka mun pyöristä näkee ensi silmäyksellä etten jaa Tuuren intohimoa putkikameleiden suojaamiseen, arvostan aitoa intohimoa ja ehdottomuutta kun sellaista kohtaan.
Meidän arvorelativistien kansoittama maailma vaan olisi niin pirusti tylsempi, jotenkin haalea.