Peugeot UO-8 fillari työstöön?

Hep. Ennen kuin menetän täysin hermojani ajattelin täältä viisaammilta ja kokeneemminlta varmistaa, että onko toimissani mitään järkeä/tulevaisuutta.

Käsissäni olisi siis karkeasti vuodelta 71 peräisin oleva Peugeot UO-8 retkipyörä, joka tekisi mieli pistää fixiksi. Onko mitään järkeä, koska ainakin keskiön joutunee vaihtamaan akseli kun ei ole nelikantti.

Mitä ajatuksia? Ja onko tietoa, minne tuon keskiön voisi viedä irroitettavaksi/vaihdettavaksi jos meinaa omat kyvyt loppua? Lähinnä kun tuossa itse irroittamisessa pelottaa se, että menee tärväämään “korvaamattomia” kierteitä ja osia.

Laitan projektista lisää juttua ja kuvia jos se etenee :wink:

Ai tällanen?

Kiilapulttikammista kannattaa tosiaan hankkiutua eroon. Jos haluaa tyylin mukaisia osia, niin pyörätohtori varmaan osaa auttaa.
Jos aiot uusilla osilla kasata, niin kannattaa harkita yhteensopivampaa runkoakin.

Jaa onko järkeä, no se on ihan siitä kiinni mitä haet, sekä budjetista luonnollisesti. UO-8 oli aikoinaan ymmärtääkseni Peugeotin halvemman pään pyöriä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö sillä ajele täysin tyytyväisenä. Ihan hirveästi en itse laittaisi rahaa kiinni, paitsi ehkä ajatuksella että sitten joskus jos pyörää vaihtaa niin siirtäisi osat uuteen kamppeeseen. Tarck-muotipyörää siitä ei saa tekemälläkään, mutta varmasti kiinteävälitteisen jolla ajelee.

Tosiaan tuossa on erittäin todennäköisesti ranskalainen kierre keskiössä jos runko on 70-luvun alusta, mikä tarkoittaa sitä että jos keskiötä alat vaihtamaan joudut laittamaan tilalle joko kierteettömän YST patruunan (about 25e, pyörätohtorilta tai kumiluodista - JIS neliskantti), Velo Orangen ranskalaisella kierteellä olevan patruunan, tai Philin laakerin ja siihen ranskalaisella kierteellä olevat kupit (tässä on vaihtoehtoina ISO tai JIS neliskantti, tai sitten Shimanon ulkoisille kammille tehdyt kupit), tai sitten odotat sen verran että olen itse kokeillut tuota kaksi vasemman puolen brittikuppia kikkaa omaan runkooni ja kertonut kestääkö se. Jälkimmäisessä tapauksessa vaihtoehtoja on sitten enemmän, esim pyörätohtori on kuulemma jotain Shimanon patruunaa käyttänyt vasemman puolen kuppien kanssa ranskalaisen kierteen omaavissa muhveissa.

Helpoin vaihtoehto on että soitat pyörätohtorille, tai kumiluotiin, ja kysyt mitä maksaa.

Vein eilen vastaavan ranskalaisen ropleemin kumiluotiin.

zykkeli - 6:49, 19.8.2009 » Hep. Ennen kuin menetän täysin hermojani ajattelin täältä viisaammilta ja kokeneemminlta varmistaa, että onko toimissani mitään järkeä/tulevaisuutta. Käsissäni olisi siis karkeasti vuodelta 71 peräisin oleva Peugeot UO-8 retkipyörä, joka tekisi mieli pistää fixiksi. Onko mitään järkeä, koska ainakin keskiön joutunee vaihtamaan akseli kun ei ole nelikantti. Mitä ajatuksia? Ja onko tietoa, minne tuon keskiön voisi viedä irroitettavaksi/vaihdettavaksi jos meinaa omat kyvyt loppua? Lähinnä kun tuossa itse irroittamisessa pelottaa se, että menee tärväämään "korvaamattomia" kierteitä ja osia. Laitan projektista lisää juttua ja kuvia jos se etenee ;)
Jos ne nykyiset kupit ovat pinnoiltaan kunnossa, voisi koittaa laittaa sinne nelikanttiakselin ja vaikka sopivamman kokoiset kuulat. Tai sitten ajaa niillä kiilapulttikammilla, jos niiden kanssa saa ketjulinjan ja välityksen jotenkin siedettäväksi. Tai sitten hommata sen kierteettömän nelikanttikeskiön ja pähkiä siihen kammet, joilla saa toimivan ketjulinjan. Tai sitten ostaa ne Phil Woodin kupit. Rahasta ja vaivastahan tuo ratkaisu on kiinni.

Hei, mikäli marlonilta tai zykkeliltä jää ylimääräisiä noita kolmen reiän rattaita, voisin olla kiinnostunut. väsäilen kaverilta saatua motobecane miragea(?) ja ajattelin jättää kiilakammet ja toisen rattaan paikalleen. PM?

MrHat - 7:04, 19.8.2009 » Ai [tällanen](http://cyclespeugeot.com/images/1974_Peugeot_UO8.jpg)? Kiilapulttikammista kannattaa tosiaan hankkiutua eroon.
Kai ne kiilapulttikammetkin nyt kerran vuodessa naputtelee irti keskiön huoltoa varten siinä kuin muutkin vaihtoehdot. Jos aikoo säilyttää originaalin ilmeen, eikä uhrata kauheasti rahaa, niin säätää ketjulinjan takaa prikoilla ja rihtaa vanteen keskelle, niin ei tarvi käyttää niin paljon aikaa osien metsästämiseen, vaan voi keskittyä ajamaan.

Enemmän näitä asioita tuntevat tuntuvat olevan yleensä sitä mieltä että Peugeotteja ja muita ranskalaisilla ja sveitsiläisillä ja ties millä epästandardikierteillä sun muilla varustettuja pataraudasta rakennettuja raatoja kannattaisi karttaa kuin ruttoa.

Ja jos itseäsi pelottaa jo keskiön avaaminenkin niin vie nyt hyvä mies se romu saman tien sinne mistä sen löysitkin.

EDIT.

“If you found your frame in the trash, put it back.”

  • Bike Snob NYC

Ylläoleien lisäksi huomaa että ohjainlaakeri on ranskalaisilla kierteillä, stemmi ja ohjaustanko on epästandardia sekä että jos siinä on AVAn alumiini stemmi niin se saattaa olla hieman epäluotettava. Jos fiksaat niin älä muuta tee kun heitä kiinteä ratas kierrepakan sijalle ja aja niin kauan kun kestää…

Tsekkaa http://sheldonbrown.com/velos.html

Kyllä mä näkisin tän tilanteen niin, että parasta, kun ostat Jussin Vivalon. Jos sulla ei oo siihen varaa, unohdat vaan koko jutun ja hommaat Jopon. Konversiot on niin tuutausarin alkua.

jussi - 8:12, 19.8.2009 » Enemmän näitä asioita tuntevat tuntuvat olevan yleensä sitä mieltä että Peugeotteja ja muita ranskalaisilla ja sveitsiläisillä ja ties millä epästandardikierteillä sun muilla varustettuja pataraudasta rakennettuja raatoja kannattaisi karttaa kuin ruttoa. Ja jos itseäsi pelottaa jo keskiön avaaminenkin niin vie nyt hyvä mies se romu saman tien sinne mistä sen löysitkin. EDIT. [i]"If you found your frame in the trash, put it back."[/i] - Bike Snob NYC
No hepsistäkeikkaa, mikä siinä nyt häiritsee jos joku haluaa vanhaa pösöä laittaa? Jos siitä pyörän saa ajoon ja jos tuunaus kiinnostaa niin eikö se ole vain hyvä asia?

Se että jossain osassa ei ole nykyisen vallitsevan standardin mukainen kierre ei tee siitä epästandardia. “Sveitsiläinen” ja ranskalainen ovat omia standardejaan, joihin on vain vaikeampi löytää osia.

Eikö tässä nyt kuitenkin puuhailla enemmän tai vähemmän harvinaisten asioiden kanssa - toiset NJS osien ja runkojen omine standardeineen, toiset ehkä ranskalaisten runkojen ja osien kanssa. Mikä niistä jälkimmäisistä tekee jotenkin kartettavia mutta ensimmäisistä naminami haluttua?

^^ Kiitos mainoksesta. On edelleen kaupan.

Mun pointtina oli kuitenkin se, että konversion voi väsätä helpommin tai vaikeammin. Zykkeli on nyt lähtemässä sille vaikeammalle, ja potentiaalisesti kalliimmalle tielle. Ja alkuperäinen kysymys oli ‘kannattaako’? IMHO ei.

EDIT.

PS. Mulla on muuten itselläni myös sellainen pikalukkoitsarinavalla varustettu aivan liian iso vesijohtoputkiretkipyöräkonversio jolla on ihan kiva ajella talviolosuhteissa. Sen ‘fiksaaminen’ kesti alle 30min. koska siinä ei ollut niitä epästandardikierteitä tai muita ihmeellisyyksiä.

^äläs nyt oo paarti puuper (tää siis nkotb:lle)

Kiilakampikonversio on vaan aika säätämistä vaativa keissi - ihan oikeasti, onko jollain kiilakammet pysyneet kireinä? - etten nyt mukavaksi ajopeliksi sellaista ottaisi.

Muutenkin itsarikonversion tekemisen on mun mielestä vähän kyseenalaista puuhaa vaikka todistettavasti niillä pystyy ajamaan ihan täysiäkin.

Ranskisten ja muiden epästandardien kanssa leikkineenä sanoisin, että kannattaa ensimmäiseksi pyöräksi hankkia sellainen, millä pystyy ne päivittäiset ajot hoitamaan. Projektipyörä sit nurkaan odottamaan, koska ne osat ei yleensä löydy heti ensimmäisen puhelinsoiton päästä.

editoin ihan vähän

konkeli - 8:25, 19.8.2009 » ^äläs nyt oo paarti puuper (tää siis nkotb:lle) Kiilakampikonversio on vaan aika säätämistä vaativa keissi - ihan oikeasti, onko jollain kiilakammet pysyneet kireinä? - etten nyt mukavaksi ajopeliksi sellaista ottaisi. Muutenkin itsarikonversion tekemisen on mun mielestä vähän kyseenalaista puuhaa vaikka todistettavasti niillä pystyy ajamaan ihan täysiäkin. Ranskisten ja muiden epästandardien kanssa leikkineenä sanoisin, että kannattaa ensimmäiseksi pyöräksi hankkia sellainen, millä pystyy ne päivittäiset ajot hoitamaan. Projektipyörä sit nurkaan odottamaan, koska ne osat ei yleensä löydy heti ensimmäisen puhelinsoiton päästä. editoin ihan vähän
No mä ajelin kiilakammilla viikon verran sopiva lenkkiavain taskussa. Kyllä ne sen jälkeen pysyivät kireällä.

Itsarinapaa en kenellekään suosittele, kun en itsekään sellaisella ajelisi, ainakaan ilman jarruja.

Jos pyörä on kokonainen ja mekaanisesti toimiva, sen fiksaamiseen menee parhaassa tapauksessa takanavan, rattaan ja lukkorenkaan hinta plus rasvat ja liuottimet.

Eli: älä riko mitään pyörää purkaessasi, äläkä heitä mitään pois niin kauan kuin projekti on kesken. Stemmejä ja satulaputkia kun voi tosiaan joutua metsästämään pidempääkin.

Itsellä oli alunperin tarkoitus pitää pösössä kiilakammet ja kolmimutsku rattaat. Irroitus ei ole ongelma eikä huolto. Vaihtopäätökseen vaikuttivat kampien ja rattaan (liian) paska laatu. Kumiluoti vaihtaa kasettikeskiön vehkeeseen.

Syy pösöihin, (mixte projektiakin pukkaa…) on niiden (yleensä) staili ulkonäkö ja se että tulee parempi fiilis puhaltaa henkiin joku vanha raato. Se ettei ole reynolds_columbusta_campagnuuloo_änjiiässää ja kierteet on mitä on ei menoa ole haitannu ennenkään. Jos en itse niin joku saa siitä mieluisan, persoonallisen ja yleistä konkelitasoa huomattavasti suorituskykyisemmän vehkeen. Low tech ja High tech, molemmissa on puolensa.

ilka tod. näk. jää rattaita sulle.

Mä oon tehnyt konversioni todennäköisesti hyvin samanlaisesta rungosta. Malli on peugeot ue-8, joka on ymmärtääkseni uo-8:n kanssa suunnilleen sama vehje lokareilla ja tarakalla. Omani ajoitin tarrojen perusteella 70-luvun loppupuolelle. Tässä kokemuksia:

Sain alunperin kiilakammilla ketjulinjan niin kohdalleen, että sillä näki tulevaisuuteen. Ratkaisu tähän olivat avaruudettimet eturattaan ja rattaan kiinnityksen väliin & hullu kiristys, jotta ratas pysyi paikallaan. Luovuin kuitenkin kiilakammista, kun en saanut niitä pysymään paikallaan. Oikea laakerikuppi oli törkeän kireällä ja avautui lopulta normaaliin suuntaan ruuvipenkissä. Olin jo siinä vaiheessa hankkinut kierteettömän keskiön (YST, Velosolosta) joten jäi vielä testaamatta kierteen tyyppi tarkemmin. Hajotin muuten kuppia irrottaessa yhden tuollaisen Sheldonin ohjeilla duunatun työkalun.

Rosterivanteet vaihdoin alumiinisiin, pidin etunavan ja hankin taakse truu fiksinavan. Ei tietoa olisiko alkuperäisestä takanavasta saanut väsättyä itsarinavan. Yksi ongelma oli todella lyhyt ja suunnilleen vaahtokarkista tehty ei-nykystandardi satulatolppa. Ongelma ratkesi tuurilla, kun ysärimaastopyörästä kannibalisoitu tolppa muovishimmeineen sujahti siihen tilalle. Headset oli ranskalainen, onnekkaasti sellaisessta kunnossa että sain sen toimimaan irtolaakereilla. Pidin vanhan stemmin, joka sekin siis ranskalainen.

Paljon helpommin konversio olisi syntynyt jostain muusta lähtökohdasta. Kun lukee tuota tekstiä niin homma kuulostaa paljon helpommalta kuin mitä se mulle oli, tunteja ei varmaan kannata laskea. Se hyvä puoli tuossa oli, että en ole pyörän ruuvaamisessa enää ihan täysi noviisi.

Kiitoksia kaikille vastauksista.

Oikeastaan hyviä pointteja jokaiselta. Tuo keskiöhomma on se mitä tässä eniten tosiaan jäin pohtimaan kun muistelin kuulleeni tuosta niin monenlaista tarinaa.

Ehkä kuitenkin lähden raknetelemaan, koska juurikin se tähän projektiin alunalkaen ajoikin. En ole tällaista vanhempaa ranskalaista koskaan kasaillut/purkanut, joten kai sekin täytyy kokeilla. Pyöriä kun muuten kulkenut käsien läpi ihan riittävästi eli sikäli osaaminen ei varmaankaan lopu kesken.

Kaikki purkamisessa irroitetut osat on tarkkaan jemmassa ja ehjinä ja kävin tuossa tänään joutessani myös Sompasaaressa dyykkaamassa ja kyllä sielläkin tuntuu aika hyvin varaosaa olevan.

Syy tuohon keskiön ja kampien vaihtoon on minullakin se, että nuo eivät näyttäisi olevan kovin varmaa tekoa, joten mieluummin laitan jotain muuta.

Pyörä itsessään on omalla tavallaan kaunis koristeellisine muhveineen, joten ihan jo siksi ajattelin tämän kunnostaa. Jos ei siitä pyörää tule niin teen sitten sen mistä myös olen haaveillut, eli taivuttelen siitä lasipöydälle jalan ja maalaan hienoksi :wink:

toisissa threadeissa kävi ilmi vaihtoehto laittaa normaali kasettikeskiö philin kierrepaloilla

vaihtoehto laittaa normaali kasettikeskiö philin kierrepaloilla

Ratkaisu ei ole ihan ilmainen, kulut ovat 50 euron luokkaa, mutta tuolla pääsee siihen, että jatkossakin homma toimii pelkällä patruunan vaihdolla. Ratkaisu on teknisesti toimiva ja hyvä, eikä siitä löydy mitään muuta moitittavaa kuin se, että taas on tehty uusi ratkaisu, mikä vaatii myös omat työkalunsa. (työkalujen hinta oli tuossa 50 eurossa)

Toinen asia on nyt seuraava: Minusta tuntuu siltä, että ainakin maantiepyörään on jo alkanut pätevämmin saada kampia näillä uusilla ontoilla paksuilla akseleilla. Tämä ihan vain mutu tuntumana. Hyviä asiallisia kokonaisia kampisarjoja saa siihen hintaan, millä normaalisti joutuu ostamaan pelkästään ne irtorattaat vähän vanhempiin kampiin.

Jos noin yleisellä tasolla runko on hyvä ja sopiva, ja miellyttää omistajaansa, kannattanee jo nyt ehkä harpata suoraan noihin HollowTech II -yhteensopiviin ratkaisuihin. Se kirpaisee sen yhden kerran noin satasen edestä, mutta jatkossa kampia saa helposti ja suoraan hyllystä.

Jos runko on taotuilla haarukanpäillä, edes osittain kromattu ja sopii omistajalleen täsmällisesti ja takitilleen, niin suosittelen jo noita HollowTech II kuppeja niiden vähän suolaisesta hinnasta huolimatta. Täällä on paljon ranskalaisia kierteitä, kun niitä ovat käyttäneet Peugeot, Crescent, Motobecane, Mercier etc etc etc. = Noista kupeista pääsee kyllä eroon, ja niille löytyy aina ostaja. Silleen investointi ei ole mikään riski.

Tietenkin täytyy tarkistaa, että satulaputkeen saa istuinkannattimia ja haarukan putkeen saa ohjainkannattimia. Jälkimmäiseen voi tehdä sen Quill-adapteri virityksen ja käyttää sen jälkeen moderneja ahead systeemiin tarkoitettuja ohjainkannattamia. Jos halkaisija on eksoottinen, adapterin seinästä voi melko turvallisesti sorvauttaa pois sen 0,1 mm ja kaventaa 22,2 mm adapteri esim. 22,0:n halkaisijaan.

Kuluja siis kertyy, mutta jos pyörä on jotenkin erityisen kaunis tai esim. erikoisen suurikokoinen, niin ongelmalliset kohdat eivät ole este vaan lähinnä vain hidaste. Tietenkin kannattaa aina ja kaikissa tapauksissa pyrkiä valitsemaan aihioksi mahdollisimman normaaleilla nykyaikaisilla mitoilla varustettu runko. ← tämä on se fiksuin neuvo. Wanhat rungot olivat vain niin kovin kauniisti tehtyjä ja täynnä lähes korumaisia yksityiskohtia.

Olisi hyvä, jos pyöriä olisi kaksi, jolloin aina olisi ainakin se yksi toimiva pyörä.

Tuure

-.-

heh, tehdäänpäs tälle pieni nosto kun kerran olin mennyt lupaamaan, että laitan jotain tietoa jos projektiksi päätyy ja hommat etenee.

Aikaa on mennyt välissä jokunen hetki ja tämä tuolla seisonut muitten juttujen alla, mutta nyt jotain tapahtunutkin.

Koko fillari siis saatu purettua ja putsattua ja kaikki osat ehjinä irti (kampia ja keskiöakselia lukuunottamatta, jotka piti ottaa rälläkällä;). Maalipintakin lähti samassa pois pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta.

Sitten kiitos Chopper-Ollin jeesin, takahaarukalle uusi ryhti ja dropit uusiksi. Jos nyt kerran lähdetään projektin tielle niin mennään sitten kunnolla.

Tässä illalla kävin ruiskuttelemassa vielä pohjamaalin pintaan ja sitten pääsee tosissaan maalailemaan ajan kanssa. Pari kuvaa tuossa alla ennen pohjamaalia.


Palikatkin alkaa olla kasassa ja näin eli eiköhän tuosta uusi kesäkiesi valmistu. Työnimellä Stars and pipe’s.