Huuhtelu asetonilla tai tärpätillä varmaan on kotikonsteista toimivin vaihtoehto. Asetoni on tehokkaampaa ja tärpätti maalille hellempää. Tahrat pois tärpätillä.
Luonnollisesti ennen ohjainlaakeria, kyllähän se sinne muuten menee.
Oon antanu kuivua vuorokauden, mutta aika äkkiä se jähmettyy niin, että kasaamista voisi jatkaa.
Tuure: Asetoni varmaan toimii, mutta Multipurposenkin poistoon neuvotaan käyttämään lakkabensaa/mineraalitärpättiä. Ei tarvis välttämättä maalatakaan uudestaan.
No tuota: Hyvähän se on puhtaaksi saada ensin niin hyvin kuin mahdollista. Lyhyt viemärirassi tyyppinen viritys ja siihen päähän jotain haulikon piipuille ( kai kaikilla on ko. tarve- ja työkalu taloudessaan ?) sopivaa puhdistusharjaketta tai muuta tupukkaa ja siihen vielä sitten päälle teräsvillaa. Viritysmuoto on siis kohtalaisen vapaa, kunhan laitteella saadaan aikaan fyysistä kihnutusta. Pari isoa 100 millistä ruiskua ovat myös pätevä apu, jotta etuhaarukan sisäänkin ruosteenpoistoaineita voisi saada. Samalla sitten viilaamalla viimeistelee haarukan putkesta ne sisäpuoliset porauspurseet pois. Apteekista saa myös isoja neuloja, pyydä verineulaa, niin saat paksun. Kerro, mihin käyttöön se kapine tulee.
Agrimarketeista Vitapol nimistä possun ripulilääkettä (=99 % sitruunahappo) tai jotain peltojen peittaukseen käytettävää fosforihappoa tai noita kahta vielä sekoittaen + em. kihnustusta runkoputkiin.
Jos kylpyammetta käytät, niin auton kumimattoa alle, ettei amme naarmuunnu. Happo sinällään ei ole vaaraksi lasitukselle. Em. litkut voi myös yhdistää wc ankkaan tai vastaavaan happamaan wc puhdistus liuokseen.
Eli: tulos on sitä fiksumpi, mitä puhtaammalle pinnalle nuo putket saat.
Jos saat poltettua ruosteen siististi pois, niin suosittelen noita sinkkisuihkeita ensin alle ja sitten vielä sen suoja-aineen siihen päälle. Happoa voi siis lätkiä myös suoraan rungon maalipintaan, ei ehjä maali polymeeri mihinkään happoon liukene, jos jotain irtoaa se on jo ollutkin irti.
Paras ruosteenpoisto aine on suolahappo, mutta sillä on taipumusta aiheuttaa pistesyöpymää, koska se on kuitenkin hiukan liian voimakasta em. käyttöön. Pienellä määrällä voi kuitenkin terästää fosfori- ja sitruunahappo liuosta. Hapotuksen jälkeen ravista vesi pois ja huuhtaise putkia vielä tentulla, niin vesikin lähtee mukavasti pois. Tenttu haihtuu äkkiä ja sitten onkin aika tehdä se sinkkaus. Rautaa ei voi jättää ilman suojausta edes tunneiksikaan. Se alkaa heti hapettumaan. Musta FeO vielä jotenkuten menettelee, mutta Fe2O3 eli punaruskea huokoinen ruoste on paha asia.
Nokkela ottaa käyttöön vielä teräksisen kulhon, johon runkoon ruuttailtu happo valuu haarukan rei’istä ja esim. keskiöstä, ja käyttää sitä ainetta moneen kertaan. Aineen voi myös suodattaa kahvinkeittimen suodatinpaperilla puhtaammaksi aina välillä.
Happoa kannattaa lämmittää noin 50-60 asteiseksi, aineen aktiivisuus lisääntyy huoneen lämpötiloissa noin 8 asteen välein aina kaksinkertaiseksi. Teho nousee siis paljon välillä 25-> 60 astetta.
Helpoin ja kallein konsti on ostaa suoraan se crc:n ruosteenpoisto aine ja laimentaa se suoraan 1:10 kattilassa ja lämmittää ko. liuos 60 asteen hujakoille. (= kestää sekunnin koskea kattilan ulkopintaa sormella)
Kyllä yhdellä pullolla yhden rungon puhdistaa.
Tuure
-.-
Siis tuota asetoni tärpätti pesubensiini konstia tarvitsee, mikäli on jo ryvettänyt rungot jollain suoja-aineella ja ko. suoja-aine pitää saada pois rungosta. Jos siellä ruostetta ja hapettumaa ja tavallista likaa on, niin suoraan silloin tuo hapotuskin käy. Kyllä happo rasvaakin vähän pesee pois. Mutta ainahan se on parempi tehdä heti kunnolla ja oikeaoppisesti.
Eli: Liotin pesu + sitten happopesu + tentulla huuhtaisu + sinkkaus + suojavaha. Olkoon se nyt sitten tuo SuicideHubin suosittelema paremmin tunkeutuva Tectyl ML.
Tuure
-.-
Tavalliset liottimet eivät syö ainakaan pulverimaalattua pintaa.
Syy, miksi suosin asetonia, on se, että pieniä määriä asetonia syntyy ihmisen perusaineenvaihdunnassa. Se on ainoa liuotin, joka varmasti ei aiheuta syöpää tms. ilkeää sivuvaikutusta jäljestä päin. Toki siltäkin pitää itsensä suojata, mutta se ei ole myrkyllistä sanan varsinaisessa merkityksessä, että se kajoaisi biologisen systeemin toimintaan.
Tuure
-.-
Jos ja kun tietysti tekee täydellistä, niin tuo hapotus ja sinkkus on varmasti oikea tapa toimia, mutta periaatteessahan tolle aineelle riittää aika hyvin, kun pinta vaan on rasvaton.
Ettei tää nyt ihan mainostamiseksi mee, niin Dinitrolillakin on muuten saman asian ajava litku, senkin nimi on ML.
Kiitos tiedosta, tosiaan… pitää heti katsastaa nuo ML -merkatut aineet. Tässä on voinut olla väärät litkut käytössä.
Harrastus homman ideahan on nimenomaan tehdä “täydellistä”. Amatööri sanan tarkka käännös = Asian Rakastaja.
Ammattilaiset ovat sitten niitä hätäisiä turaajia. (tämä on herja, eikä siitä pidä vetää hernettä nenään)
Homman nimi on siis: " Zen ja teräsrunkoisen kilpapyörän täydellisen hipeltämisen taito. "
Tuure
-.-
Kun saan talliin juoksevan veden, aion ostaa myös sen ultraäänipesurin. Lidlin kaiverrin on jo hankittu.
-.-
Ihan asiaan taas: minä luulen niiden reikien olevan rungossa ihan lämpötilaeroista johtuvaa kondenssia varten, ja niiden reikien poraaminen teräsontelorakenteisiin on minusta kyllä järkevää, jos niitä ei valmistajan toimesta siinä ole.
Nyt on Miche Primatot tilattu, 72e kotiin kannettuna. Vielä olis tarvetta vanteille ja puolille. Open Prota ei tunnu löytvän nettikauppojen hyllystä hopeisina, eikä ne ole merkittävästi halvemmat briteistä kun laskee postikulut mukaan… Mistähän pk-seudun kaupasta ne saisi halvimmalla? Vai olisiko tossa hintaluokassa jotain muuta kilpailukykyistä vannetta?
Kohta pääsee sitten harjoittelemaan kiekon kasaamista, saa nähdä mitä siitä tulee.
Jabba - 12:23, 15.9.2009 » Nyt on Miche Primatot tilattu, 72e kotiin kannettuna. Vielä olis tarvetta vanteille ja puolille. Open Prota ei tunnu löytvän nettikauppojen hyllystä hopeisina, eikä ne ole merkittävästi halvemmat briteistä kun laskee postikulut mukaan.. Mistähän pk-seudun kaupasta ne saisi halvimmalla? Vai olisiko tossa hintaluokassa jotain muuta kilpailukykyistä vannetta? Kohta pääsee sitten harjoittelemaan kiekon kasaamista, saa nähdä mitä siitä tulee.Parkerilta [Rigida Chrina](http://www.parker-international.co.uk/11145/Rigida-Chrina-700c-Rim.html) 18 puntaa pala, olis ulkonäöllisesti samaa sarjaa. Hiukan kalliimpana sitten CRC:ltä [DT Swiss RR 1.1](http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=34434)
Jabba - 12:52, 15.9.2009 » Nyt on Miche Primatot tilattu, 72e kotiin kannettuna. Vielä olis tarvetta vanteille ja puolille. Open Prota ei tunnu löytvän nettikauppojen hyllystä hopeisina, eikä ne ole merkittävästi halvemmat briteistä kun laskee postikulut mukaan.. Mistähän pk-seudun kaupasta ne saisi halvimmalla? Vai olisiko tossa hintaluokassa jotain muuta kilpailukykyistä vannetta? Kohta pääsee sitten harjoittelemaan kiekon kasaamista, saa nähdä mitä siitä tulee.Starbikestä saa hopeisina.
Nimimerkillä sama säätö itsellä pari viikkoa sitten.
Ambrosio Excursion ni ei tartte ottaa mavicia. Samalla voi tukea lähikauppaa, esim. Itä-Helsingin pyörähuolto.
kuuhka - 17:41, 15.9.2009 » Ambrosio Excursion ni ei tartte ottaa mavicia. Samalla voi tukea lähikauppaa, esim. Itä-Helsingin pyörähuolto.Vähän painavampi mutta ilmeisesti ihan hyvä. Excellightit olisin itse halunnut mutta niitä ei tahtonut löytyä internetin syövereistä hopeisina...
Vaan huomasitteko, että siellä Parkerilla oli myös Rigida Sputnikia ? Läpi holkitettu ja ilmeisen jämerä, jos painoa on 100+. Ovat 17 punnan hinnalla melkoisen aggressiivisesti hinnoiteltu. Vanhan tyylisten isolaippaisten napojen kanssa nuo olisivat todella komeat.
Jos sopiva rengas on välille 1,4 - 2,2 x vanteen sisäleveys ja ideaalina pidetään kerrointa 1,8 , niin tuo 19 mm antaisi ideaalitulokseksi renkaalle noin 34 milliä, joten 32 milliset renkaatkin olisivat juuri täsmälleen sopivat noille vanteille.
Hinta on alle puolet Mavicin A719 hinnasta… ja nuokin ovat tehneet vanteita jo yli sata vuotta… Alkaa tuntua siltä, että voisi sortua kokeilemaan jossain vaiheessa.
Tuure
-.-
tle88 - 21:43, 15.9.2009 » Vaan huomasitteko, että siellä Parkerilla oli myös Rigida Sputnikia ? Läpi holkitettu ja ilmeisen jämerä, jos painoa on 100+. Ovat 17 punnan hinnalla melkoisen aggressiivisesti hinnoiteltu. Vanhan tyylisten isolaippaisten napojen kanssa nuo olisivat todella komeat. Jos sopiva rengas on välille 1,4 - 2,2 x vanteen sisäleveys ja ideaalina pidetään kerrointa 1,8 , niin tuo 19 mm antaisi ideaalitulokseksi renkaalle noin 34 milliä, joten 32 milliset renkaatkin olisivat juuri täsmälleen sopivat noille vanteille. Hinta on alle puolet Mavicin A719 hinnasta... ja nuokin ovat tehneet vanteita jo yli sata vuotta... Alkaa tuntua siltä, että voisi sortua kokeilemaan jossain vaiheessa. Tuure -.-Rigidan vanteet on kyllä kestäviä, mulla on yhdet itsellä vieläkin sekä anopin pyörässä on Ridigat. Taitavat aika usein laittaa ensiasennuskiekkoihin noita, varmaankin edullinen hinta vaikuttaa. Minulla on valitettavasti ollut ongelmia renkaan vanteelle asettumisessa kolmen eri Rigidan vanteen sekä ainakin Schwalben kaksien eri renkaiden, yksien Continentaleiden sekä yksien Vittoria Randonneurien kanssa - muille vanteille ei ole tarvinnut alkaa kikkailemaan saippuavesien jne kanssa samoja renkaita asennellessa. Voipi olla että on myös taitamattomuudesta kyse, mutta hassua että kaikki ongelmat ovat olleet juuri Rigidojen kanssa.
Renkaat kyllä saa vanteelle hyvin mutta vaijeri/kevlar-nauha ei asetu kauttaaltaan vanteessa sille olevaan uraan vaan se pitää sinne houkutella joko käyttämällä jotain liukastetta, käsivoimaa, painetta tai kaikkien näiden yhdistelmää. Myös yksinkertaisesti vetämällä renkaaseen 9baria ja ajelemalla 30km asettuminen tapahtuu vähitellen. Jälkimmäinen on toki helpoin konsti, mutta aika rasittavaa kun pyörä pomputtaa kunnes rengas on asettunut.
Tästä syystä meille ei enää Rigidoja tule vaikka kuinka olisivatkin muuten hinta/laatu suhteeltaan hyviä. Olisin ymmärtänyt vielä jos näin olisi tapahtunut jonkun yksittäisen rengasmerkin kohdalla, mutta tosiaan kun renkaita on ollut kolmen merkkisiä ja vanteitakin useampia niin en pysty oikein vetämään muuta kuin tämän johtopäätöksen.
Ja vaikka en mikään varsinainen painohifistelijä olekaan niin 745g per vanne on aika paljon verrattuna Open Pron 425:een grammaan. Pyörivässä massassahan se ensimmäisenä tuntuu. Itselläni on jälkimmäiset ja oma paino kolminumeroinen.
tle88 - 5:56, 16.9.2009 » Siis tuota asetoni tärpätti pesubensiini konstia tarvitsee, mikäli on jo ryvettänyt rungot jollain suoja-aineella ja ko. suoja-aine pitää saada pois rungosta. Jos siellä ruostetta ja hapettumaa ja tavallista likaa on, niin suoraan silloin tuo hapotuskin käy. Kyllä happo rasvaakin vähän pesee pois. Mutta ainahan se on parempi tehdä heti kunnolla ja oikeaoppisesti. Eli: Liotin pesu + sitten happopesu + tentulla huuhtaisu + sinkkaus + suojavaha. Olkoon se nyt sitten tuo SuicideHubin suosittelema paremmin tunkeutuva Tectyl ML. Tuure -.- Tavalliset liottimet eivät syö ainakaan pulverimaalattua pintaa.Tää menee Tuure jo hiukan liian vaikeaksi kerrostalossa/töissä suoritettavaksi. Taidan tyytyä vain rungon putsaamiseen Asetonilla/Tärpätillä, ehkä hiukan hellää harjaamista ja sitten jompaa kumpaa ML:lää perään.
Ymmärrän. Olen kyllä minäkin asunut joskus hankalissa olosuhteissa värkkäämisen suhteen. Suihkun lattialla ja teräskulhoa apuna käyttäen hapottelu onnistuu kyllä normaali kylpyhuoneessa. Käytä kumimattoa alla, niin et naarmi kaakeleita piloille. Kulhoa asetellaan siis niin, että arvokas happo valuu aina pääpiirteissään sinne takaisin talteen, ja josta sen voi jättiruiskuun aina imeä uudelleen ja uudelleen ruutattavaksi. Iso kattilakin kelpaa.
Minä annan seuraavan ohjeen: Ikäni vanhojen ruosteisten romujen kanssa puljanneena totean oppineeni sen yhden ainoan merkittävän asian: Sen ruosteen kanssa ei tule juttuun. Se on saatava AINA pois. Aivan kokonaan. Sen päälle kun jotain laittaa, niin aina se ruostuminen jatkuu ja kohta on tuloksena taas se kukkiminen. Tavalla tai toisella. Joko mekaaninen puhtaaksi hionta niin, että kaikki kiiltää metallilla, tai sitten hapolla ruosteen pois polttaminen, jos mekaaninen konsti ei onnistu. (ja putken sisältähän se ei onnistu se mekaaninen poisto)
Happoa saa, mutta se on tehty yhä hankalammaksi ja hankalammaksi. On ikävää, että idioottien takia enemmistöä rangaistaan yhä uusilla ja uusilla estoilla. Laimeat hapot eivät onneksi ole vaarallisia. Fosforihappo hiukan kirvelee iholla, mutta muuta vaaraa siitä ei ole. Suolahappo olisi ylivoimaista ruosteenpoistoainetta. Apteekin hinnoilla sitä vain ei kannata ostaa. Suolahapolla raudan pintaan tulee siisti ohut rautakloridi kerros, joka pysäyttää raudan nopean syöpymisen hapossa. Vasta pitkä altistus hapolle aiheuttaa pistesyöpymää. Jostain syystä yhä enemmän ja enemmän markkinoilta katoavat nämä ruosteenpoistoaineet. Biltemakaan ei myy enää sitä mustaa litraista pulloaan. CRC:n pikkupullo taitaa olla ainoa laatuaan. Se on kuitenkin toimiva seos, ja sitä voi käyttää myös alumiiniin. Osista tulee ainakin siistin näköisiä ja puhtaita, vaikka tulos ei kiiltävää eloksointia vastaakaan.
Hapottaminen on hyvä konsti, joka tuottaa hyvän lopputuloksen. Ruoste kun ei tosiaankaan lähde irti pesemällä eikä asetonilla. Ruoste ei häviä muuten kuin mekaanisella hiomisella tai hapolla muuttamalla se raudan oksidi joksikin muuksi. Ilman jompaa kumpaa noista operaatioista ei todellisuudessa tapahdu mitään ruosteen poistamista, ja vanha huokoinen ruoste tosiaan jatkaa sitä kosteuden keräämistä ja raudan edelleen ruostuttamista.
Sitten on arvokas runko menokelkassa. Katso uudelleen se kuva tuosta Nagasawasta.
Tuure
-.-
Kiitos tuosta tiedosta, että Rigidan kanssa on ollut ongelmia renkaan paikoilleen laiton kanssa. Kyllähän se 3 eri tapausta jo jostain kertoo. Jokin on pielessä siinä mitoituksen tulkinnassa silloin eri osapuolten välillä. Ovathan ne Rigidan Sputnikit vähän myös raskaatkin. - Tjoo… Jääköön sitten. Sehän näissä keskusteluissa on se perimmäinen tarkoitus, oppia muiden kokemuksista, ettei AINA tarvitse ottaa kipua ja harmistusta omaan nilkaan.
Minä nyt tuosta ruosteesta melskaan, kun olen juuri häviämässä sille pikkuhiljaa edellisen autoni. - Ruoste hermostuttaa ihan aikuisten oikeasti.
Vaan ettei mene enempää off-topiciksi…
Hyvä teräsrunko on ehdottomasti arvo kapistus. Käsintehtynä se edustaa jotain sellaista, mitä ei oikein enää saa. Jos ja kun saa kynsiinsä jotain arvokasta ja hienoa työtä, mikä sopii itselle kuin nakutettuna, niin siitä kannattaa pitää visusti huolta. On mukavaa, että esim. noita ranskalaisia hienoja pyöriä pelastetaan roskalavoilta, ja niille rakennellaan uusi elämä. Tekniset osathan niissä ovat melko persoonallisia toiminnaltaan, mutta ainahan niitä voi vaihdella uudempiin ja parempiin. Se originaalius ei ole mikään itseisarvo laitteessa, mitä käytetään ahkerasti, ja joka myös kuluu käytössä. Pakkohan käytössä olevaan pyörään on osia vaihtaa. Mikään, mitä on oikeasti käytetty 30 vuotta, ei voi olla “originaali”.
Näin minä tuon asian ajattelen olevan.
Vanhakin runko kannattaa penslata hapolla ja antaa sen hapon polttaa ruoste pois. Niin kuin aiemmin sanoin, happo ei vahingoita maalia. Jos haluaa säilyttää sen ajan patinan, lakkaa sitten puhtaan ja ruosteettoman rungon sen vanhan maalin päälle. Uistinmiehet ovat käyttäneet Dicco saponilakkaa, mutta ei se ole kuulemma sekään mikään ihmeaine. Liuotinohenteisen lakan ongelmana on liuotin. Se kun haihtuu, jää liuotinmolekyylin kokoinen aukko, ja aina se on suurempi kuin vesimolekyyli höyrymuodossa. = Ilman kosteus lyö läpi ja ruostuttaa edelleen. Kaksikomponenteissakin on ongelmia, polyesterit kutistuvat ristisilloittuessaan noin 2-6 prosenttia, nokkela tajuaa taas, mitä tuo tarkoittaa vesimolekyylin kokoiselle kaasumaisena esiintyvälle aineelle. Epoksit eivät kestä auringonvaloa, vaan syntyneen polyeetterin happisilta ilmeisesti hajoaa sopivasti osuneesta säteilykvantista. Epoksi siis hilseilee. Akryylilakoissa on se liuotin. Ja liuottimen haihduttua taas se veden mentävä aukko.
Valitse nyt noista, kun ne kaikki ovat huonoja. Ehkä helppouden takia akryylilakka. Sitä saa spray pullossa, ja se on saman sukuista kuin ne korjausmaalit, joita ehkä käytetään niihin naarmuihin. Valkoiseen runkoon voi minusta käyttää vaikka semmoista valkoisten kodinkoneiden korjaamiseen käytettävää “kynsilakkaa.” Tuollaista kai voi ostaa ns. valkoista tavaraa myyvistä liikkeistä.
Edelleen: Huolellisen pesun ja hapottamisen + lakkauksen jälkeen parasta kai on vahata runkoa ahkerasti. Vaha tukkii niitä haihtuneen liuottimen jättämiä aukkoja lakassa. Useampi ohut kerros lakkaa voi auttaa myös, parempi se on kuin yksi paksu kerros. Vahoista ilmeisesti kestävimmästä päästä on Korrekin Teflox. Silläkin on ongelmansa, sillä kun saastuttaa jonkin pinnan, sitä pintaa on myöhemmin vaikea korjata. Älyvapaata, mutta sitäkin täytyy ajatella jo etukäteen. Venemiehet kieltävät käyttämästä myös silikoni pohjaisia vahoja veneisiin, koska vaha tunkeutuu gelcoatiin ja estää esim. korjauksessa korjausaineen tarttumista korjattavaan kohtaan. Venevahat ovat aina silikonittomia aivan erikseen asia mainiten.
Jos vanhan kaunottaren rungon vahaa lakan päältä, kannattanee siis kuitenkin käyttää venevahaa. Ne ovat yleensä jotain Carnauba pohjaisia (se on jokin palmu) luonnonvahoja, ja ne saa pois liuottimella pyyhkimällä. Näin kolhaistuun lakkapintaan voidaan lisätä helposti uutta lakkaa. Korrekin Tefloxilla tai jollain muulla esim. silikonia sisältävällä vahalla saastutettuun pintaan se ei noin vain onnistukaan.
Älä vahaa runkoa siis liian kestävällä vahalla, jossa on joko teflonia tai silikonia. Jopa niitä jotenkin polymeroituvia vahojakin lienee syytä välttää. Sama koskee tietenkin näitä uusia nanovahoja. Selvähän tuo.
===
Jos en muuten tajunnut aiemmin sanoa… tuo on todella kaunis Crescent. Kaunista työtä tuo runko kauniine muhveineen. Hyvä että se on liikenteessä, eikä kaatiksella. Onnea ja menestystä tuon kanssa.
Tuure
-.-
Jotta tajuat, minkälaisen aarteen olet saanut hankittua, niin tuossa kappale mennyttä maailmaa: 4 minuuttia Pettersonin veljeksistä ja siitä, miten tuolla pyörällä voitetaan menneen maailman kisoja. Lopuksi Giro D’Italia 1971. Runko on sama; Ohennettua molybdeeni-mangaaniterästä Nervexin muhveihin juotettuna.
http://svtplay.se/v/1542299/stopptid/3_5
Pidä siitä pyörästä huolta. Se ON arvokas. Ja ne puheet siitä, että voittopyörä olisikin ollut Monarkiksi naamioitu DeRosa… heh… pikku Berlusconien juorupuhetta. Tuskinpa miestä sponssaava ISO ruotsalainen pyörätehdas olisi moiseen järjestelyyn suostunut. Miettikääpä tuon vaihtoehdon todennäköisyyttä itse. Hitto… nuo järjettömiä huhuja levittävät italiaanot ovat ihan yhtä huonoja häviäjiä kuin ranskalaisetkin.
Pitänee käydä tänään pyörimässä motonetissä jos sieltä löytisi crc:n ruosteenpoistoainetta ja tuota tectyliä.
Onko muuten olemassa mitään kotikonstia rungon suoruuden tarkistamikseksi? Oman mielenrauhan takia haluaisin varmistua siitä, että runko ei ole saanut isompia kolhuja matkan varrella, vaikka se silmämääräisesti näyttääkin suoralta.
Huomasin, että RTV:llä on 20% suolahappoa betonin peittaukseen litran pulloissa ja kympin hinnalla. Tuo + tuo em. CRC:n ruosteenpoistoaine pullo yhdistettynä voisi tuottaa toimivan, nopean ja efektiivisen ruosteen poistoaineen, jolta kukkahattutädit yrittävät meidät pelastaa.
Tuure
-.-
Ostin yhden pullon kokeeksi, mutten ole ehtinyt sitä kokeilla vielä mihinkään. Lisäksi: Suolahappo ei ole myrkyllistä, sitä samaa tavaraa on ihmisen vatsalaukussa.
Raportoi kun olet kokeillut tota sekoitusta, kuulostaa ainakakin toimivalta yhdistelmältä.
Takahaarukka on muuten vähän vino, mutta suoristaminen onnistunee Sheldonin ohjeilla. Keulakin on aavistuksen epäsymmetrinen, toivon mukaan senkin saa kuitenkin väännettya varovasti alkuperäiseen muotoonsa.
Pyörän kunnostaminen alkaa vaatia niin paljon aikaa ja vaivaa, että en taida raaskia tehdä tästä sittenkään yksivaihteista kaupunkijyrää, vaan hankin käyttöpeliksi jonkun tarkoituksenmukaisemman konkelin ja rakennan tämän rauhassa mahdollisimman alkuperäseen kuntoon.
En tiedä tulinko järkiini vai menetinkö sen nyt lopullisesti…