Jalkajarru-Nopsalla ajeleminen alkoi kyllästyttää joskus viime vuoden kesällä ja aikani erinäisiä foorumeita selailtuani aloitin nopeamman kulkupelin etsimisen. Viimein tein päätöksen huuto.netissä jo moneen kertaan myynnissä olleen “National polkupyörän” huutamisesta.
Pyörän saavuttua paikalliseen matkahuoltoon joskus kevättalvella aloitin pyörän huoltamisen purkamalla pyörän osiin jokaista laakeria myöten. Kokoamisvaiheessa huomasin ylimääräisiä osia löytyneen jo tässäkin vaiheessa melkoisesti, vaikka pyörä toistaiseksi olikin vielä vaihteellinen.
Kevät, kesä ja syksy menivätkin vaihteellisena ajellessa varsin mukavasti. Muutama vähän pidempikin reissu tuli tehtyä tarakkalaukkujen kanssa. Luultavasti pyörä olisi vieläkin 10 -vaihteisessa kokoonpanossaan jos eivät pakkaset olisi jäädyttäneet molempia vaihtajia toivottomasti jumiin. Pari päivää ajatusta sulateltuani kävin tänään hakemassa biltemasta 8 -pakan josta teurastin prikat sekä 20-hampaisen rattaan jonka sovitin viilaa apuna käyttäen uniglidenavan vapaarattaalle. Tässä lopputulos. Toistaiseksi.
Runko: National/Panasonic Hi-Ten retkipyörärunko
Tanko: Ritchey comp
Kahvat: Tektro
Kammet: Teräksiset Sugino Protot
Välitykset: 52/20
Satula: Jokin italialainen maantiesatula 80 luvulta?
Kumit: Marathon winter
Ei kuvassa: lokarit, tarakka (asennetaan tarpeen mukaan)
Suunnitelmissa olisi että talven mittaan rakentaisin tästä fiksin. Näin veronpalautuksienkin saavuttua voisikin olla korkea aika sijoittaa uuteen takanapaan. Kehiksi fiksikiekkoja varten hankin jo aiemmin Mavicin Open sportit.
Luultavasti pyörä olisi vieläkin 10 -vaihteisessa kokoonpanossaan jos eivät
pakkaset olisi jäädyttäneet molempia vaihtajia toivottomasti jumiin.
Hieno pyörä ja yksivaihteellisenakin ok.
Se, mikä meni jumiin, olivat todennäköisesti vaijerit. Kosteutta kertyy helposti, ja tuolloin välissä olevan voiteluaineen täytyy olla ohutta ja synteettistä siinä kirjaimellisessa mielessä, että synteettisen yhden määritelmän mukaan synteettisellä öljyllä ei ole erillistä jähmepistettä. Lämpötilan laskiessa vain sen viskositeetti hitaasti kasvaa. Tavallisella öljyllä jähmettymisessä nähdään selvä käännekohta, ja piste, missä se jähmettyy kiinteäksi aineeksi.
Tämä sama asia koskee niitä pyörän kaikkia muitakin liikkuvia osia, ympärivuotisessa käytössä olevassa pyörässä niihin voiteluaineisiin kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota. Jokin mummon ompelukoneöljy ei pakkasessa toimi, kun se aine ei ole siihen hommaan suunniteltukaan.
Oikeilla voiteluaine valinnoilla kaikki toimii pakkasessa, myös ne vaihteet, ja väärillä valinnoilla pakkasessa ei toimi edes se yksivaihteinen pyörä kunnolla. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ja tavailla sitä kylmänkestoa siitä voiteluainepurkin kyljestä. Osa ase ja lukkoöljyistä ovat juoksevia vaikka miinus 50 asteen lämpötilassa, ainakin siten, etteivät ne ole jäätyneet vielä kiinteiksi.
Pahinta kai on, jos pyörä ehtii sulaa, muttei kuitenkaan kuivua ennen seuraavaa käyttöönottoa.
Tuure
-.-
Pistä ne osat talteen. Ne eivät vie paljoa tilaa. Kirjoita laatikkoon päälle tussilla, mitä ja mistä ne osat ovat peräisin.
tle88 - 8:35, 5.12.2009 »
Pistä ne osat talteen. Ne eivät vie paljoa tilaa. Kirjoita laatikkoon päälle tussilla, mitä ja mistä ne osat ovat peräisin.
Jep. Tallessa ovat. Kesän pyöräreissuja varten ne osat olisi taas viimeistään tarkoitus lyödä takaisin kiinni. Pitänee sitten katsella tarkemmin millä aineilla ne vaijerien kuoret öljyää.
Välitykset muuten vaihtuivat saman tien astetta inhimillisempään 52/23:n
nyt käy vähän kateeksi… ite mietin silloin taannoin ton huutamista, jotenkin tuosta national merkistä tuli mieleen Ranska (en tiedä miksi?) ja ranskiskeskiö, jonka takia jäi huutamatta.
