P: Tutkielmia muodon antamisen kaipuusta - R700 konversio, Crossbis / Urverine

[li]Iltaa[/li]
En tiedä onko kyseessä yleinenkin ajattelutapa, mutta minulla on sellainen rikkinäinen ajatus päässäni, että tämän fiilispyöräilyharrastuksen pitää maksaa itse itsensä. Sehän on aivan järjetöntä. Kymmeniä, ellei satoja tunteja on kellarissa nysvätty dyykattuja ja saatuja pyöriä. Ihme kyllä niistä on jäänyt käteen ehkä kymppi tai kaksi. No, sanotaan vitonen.

Tänä kesänä sattui pari hyvää sattumaa, jolla omalla kohdalla saa nostettua harrastuksen ns. nextille levelille. Pihakirppikseltä löytyi epäonnistuneesti sinkuloitu Kona Blast, viiskymppii. Uudet Air Kingit alla. Kahdenkymmenen tunnin omistuksen jälkeen Kona vaihtui minulle paremmankokoiseen runkoon ja kohtuullisen läjään osaa. Kuulemma Vantteran vanhat elixiritkin siinä joukossa.

Toinen Kona tärppäsi myös. Kyselin piruuttaan yhden huokean hinnat-alkaen -cyclocrossin kokoa, kun ilmoituksesta se puuttui. “en tiä kokoa, meni rikki 50€ hae pois.” No, hain pois. Vaihtajakorvake ja ketju uusiksi. Luukuting.

Etsiskelin puoliaktiivisesti viiskytlukuista vitriiniä. Kävin paikallisessa antiikkiliilkeessa huomasin pihalla viisi melko rujoa vintaakipyörää. Yleensä pyörät ovat hänellä aika kauheissa hinnoissa, enkä ottanut niitä puheeksi.

Parin viikon päästä kävin uudelleen kyselemässä mööpeleitä. Nyt kommentoin pyöriäkin. Koska kamaa oli kertynyt pihaan melko roimasti ja Pietarsaaresta tulisi viikolla lisää tavaraa, tarjosi setämies viiden pyörän läjää sadalla viidelläkymmenellä.

“Satane.”

“Ei pysty.”

“Katellaan.”

Käänsin cargon mäkeä alas, luistatin metrin. Pysähdyin ja huikkasin olan yli: “Satakakskyt.”

Ukko tulee kohti käsi ojossa.

Erittely:
Mummiska, Öegland, punavalkea 28". (vaihdoin venttiilit ja möin.)
Strada -miestenpyörä, kimalleruskea, 5v simplex. 27" (vaihdoin uudet renkaat ja möin.)
Jupiter Scout, banaanisatulalla, 26". (pesin kolmesti painepesurilla ja möin.)
Hermes, mummiska, viiskytlukua. Kalsarinsininen. 28" Myyty
Lastenpyörä, Helkama, auton ratilla (?). 17" (!?!)

Näine luukutuksine otin hurmoksessa yhteyttä LOOK al 264 maantirungon myyjään. Tarjous otettiin vastaan. Puoli yötä mietin mitä helvettiä minä silläkin pyörällä teen. Ajattelin tehdä hyvin.

Tiesin, että paikallisella pyöräharrastuksen grand old manilla on mukava nippu mavic -maantieosia. Niitä oli enemmän kuin luulin. Maviccia tuli tolppa, jarrut, jarrukahvat, kammet (starfish) sekä tuubikiekkosetti. Muuta tarpeellista ja tarpeetonta lensi sitikan perään myös.

Toiselta pyörämystikolta löytyi kiekkosetti, jossa vain vanteet olivat maviccia, mutta olivatpa avot. Alumiininen tuumainen keula löytyi säkistä enimpien Colnagoiden ja itse hitsatuiden maantierunkojen takaa. Oli muuten hieno colnago.

Pyörä kävi jo ajossa. Totesin droppiohjaamolla sen sopivan minuulla yhtä huonosti kuin kaikkien aikaisempienkin maantiepyörieni. Riseriä sitä kai pitää laittaa.

Kattellaan.

Edit: Jarrut on kyttyrän vanhat, ei vantteran. Näit ei oo poltettu. Tapahtumat saattavat poiketa osittain tai kokonaan kirjoitetusta

lnstj - 20:58, 16.7.2015 » Käänsin cargon mäkeä alas, luistatin metrin. Pysähdyin ja huikkasin olan yli: "Satakakskyt." Ukko tulee kohti käsi ojossa.
Sä pärjäisit Amerikkalaisessa tosi-TV ohjelmassa. :)

siis vaihde rojektinå? no ei mua haittaa tietenkään mutta,

Kiva stoori duud!

Kyllä se sinkulana tulee ensimmäisen inkarnaationsa elämään. Mavic -vaihteet oli luukutettu jo.

Tulee siis yet another ranskiskonversio.

onnea! ollut selkeesti hyötynyt polkupyörien vaihdannaistalouteen liittyvissä osta/myy/anna/varasta/luovu - tyyppisissä akteissa. Kuvat olis kivat.

Ja jotkut tällä palstalla tuomitaan luukutuksesta ;D

josbanse - 6:33, 17.7.2015 » Ja jotkut tällä palstalla tuomitaan luukutuksesta ;D
http://blog.deniswelsch.de/wp-content/uploads/made-my-day-2.jpg

Sä se oot kyllä terävä.

http://i859.photobucket.com/albums/ab151/lanamies/Mobile%20Uploads/WP_20150717_016.jpg

Runkosetin ohjainlaakeri ei ollut enää kosher. Se oli kierteellinen, josta kierre oli viilattu pois. Hain uuden. Ihan XLC mallia.

Kannutettu keula sopii hyvin ja näyttää suurin piirtein yhtä kuluneelta kuin loputkin rungosta.

Yksi kummallinen tahto konversioiden suhteen pakottaa minut käyttämään maantiekahvoja. Ne saa helpoiten käyttöön kääntämällä riserin ylösalaisin. Lopputulos on kaamean näköinen, mutta auttaa hakemaan seuraavia suuntia.

Halflinkkiä odotellessa mennään näillä väleillä. Tarkoitus on käyttää 52 hammastusta lopullisessa (pyh, joo. Lopullinen.) kokoonpanossa. Kovin pientä noihin starfisheihin ei taida tolkusti saadakaan.

28 duranot mahtuu pyörimään soppelisti. Tuubikiekkoja en taida kokeillakaan.

Posti toi asiaankuuluvan stemen.

Kahtellaan.

Noita aheadiksi viilattuja kierteellisiä laakereita on tullut parissa ysärirungossa vastaan, liekö joku taannoinen muotivillitys, vai saman jannun tekosia?

Eniveis, ihan hyvin ovat toimineet, eivätkä ne kierteet siinä ruotoputkessakaan haittaa, kunhan vain pituus riittää ahead-stemmille.

Munccis - 8:55, 17.7.2015 »
josbanse - 6:33, 17.7.2015 » Ja jotkut tällä palstalla tuomitaan luukutuksesta ;D
http://blog.deniswelsch.de/wp-content/uploads/made-my-day-2.jpg Sä se oot kyllä terävä.
Jaakko sun syy kun mä nään painajaisia tulevana yönä :-|

http://i859.photobucket.com/albums/ab151/lanamies/Mobile%20Uploads/WP_20150720_014.jpg

Viimeisten päiväin puuhasteluna tein nousukahvojen lunstakkeista adapterit jarrulahvoille. Nyt niitä voi käyttää riserin normiasennossa.

Halflink -ketju laitettu, onnistuu nyt saamaan kireälle isollekkin kehälle. Vapaaratasta rikalla ulommaksi.

Kahtellaan.

vaihteet ineen ja hyvää matkaa

Mulla on sulle vaihteet, PM’d.

Entä se Helkama, jossa on ratti?

Rattihelkama löytyy vielä. Onkin ainoa viiden pyörän läjästä jäljellä.

http://i859.photobucket.com/albums/ab151/lanamies/Mobile%20Uploads/WP_20150721_011.jpg

Hetkellinen mieliteko ja aivovaurio laittoi tänään koettamaan Lookkia fiksinä.

Aiemmat fiksikokeilut kavereiden pyörillä ovay olleet kauheita. Pidin fikseillä ajamista suoranaisena idiotisminä. Mutta se meneekin niin että idiot is minä.

Mistä lie johtui, että annoin tämän viimeisen mahdollisuuden fikseille. Jokin pöljäilynhalu kai siinä iski.

Kokemus oli kaikista edeltävistä täysin poikkeava ja ajaminen oli suorastaan riemastuttavaa. Liekö syynä se, että pyörään oli jo tullut ropatessa tunneside tai että se oli jokseenkin miellyttävissä säädöissä itselle kun se olikin yhtäkkiä näin kivaa. En tiä. Melkeen yhtä hienoa kuin NuVincilla veivaaminen.

Projektiin on hankittu kivannäköisiä vaihdeosia. Niiden aika ei ole vielä. Mutta luultavimmin tämä pyörä jatkaa tarinaansa muussa kuin yksivaihteisyhteydessä.

Kahtellaan.

Edit: Aikaisemmat kokeilufiksit olivat jarruttomia tai liian isoja. Näin muistan nyt.

Ahh sweet rattihelkama

Tolla ois kyl hyvä ajella duuniin.