Vihdoinkin sain nimittäin kauan himoamani levari-Equillarin. Hähhää. Ensimmäiset palsta-dibsit jotka todella toteutui. Mitä lämpimimmät kiitokset nimimerkki rikulle!
Kayapoita vain aiemmin kädessäni pidelleenä sanoisin että kyllä tää Equillari jotain ohuempaa putkea on. Runko painaa 2 305 g.
Satulatolpan koko on vanha kunnon Tunturi-spessu eli 29,8 mm mutta onneksi mukana seurasi shimmilöinen. Se painaa 30 g.
Hiano väri, tuommonen pronssihtava tumma metallinhileinen harmaa tai joku en tiijjä.
Mun mielestä ihan ookoo työnjälkeä nää samoin kuin Kayapot on. Tai no ehkä joku hitsaushifisti keksii nassutettavaa mutta koska olen maallikko niin mä en.
Tulossa 559-kiekot ja sitten 584-kirkkoset, ainakin kokeiluun.
Palikoita on kertyny laareihin vuosien varrella kaikenlaisia ja nyt vaan pitäis päätää mikä olis kiva, esim. että laitanko kammiks XTR:t, Race Face Turbinet vai mustaksi anodisoitut Middleburnit. Jii än ee.
Hypistelin tota barnaclea just viikko sitten ja voi tsiisus että oli painoa keulalla. En yhtään ihmettele miksi grammoja ei mainita missään. Tämmönen maininta tosin löytyy:
They’ve passed the gnarliest lab test (ISO 4210 at MTB level) and live up to expectations in real life riding as well!
Design on kyllä siisti, mut toi on aivan liian overkill mihinkään tasamaan pyörään. Toki jos speksaa renkaiksi jotku nokian gazzat niin sitte grammoilla ei oo väliä.
Siirsin vaijerivetoisen levyjarrun kokonaisuudessaan vaijereineen ja kuorineen toisesta rungosta tähän Equillariin.
Pihinä laihialaistyyppisenä ihmisenä ilahduin kovasti kun huomasin että vaijerin pituus riittää ja että vaijerinkuori olikin todella lähelle oikean pituinen myös tähän runkoon. Aattelin että no onpas tähdet ollu kohdallaan kun stoppareiden sijainnit sattuu olemaan niin lähellä toisiaan vaikka vanha runko Taiwanista ja tämä Suomen Turusta.
Mallailin ja mittailin ja tulin sellaiseen tulokseen että kuori oli vain hieman liian pitkä. Koska ei anna luonto periks jättää aavistuksen liian pitkää pätkää tohon niin aattelin että tehään täydellistä ny, lyhennän sen eikä kuitenkaan tartte ottaa kokonaan uutta vaijeria ja kuorta, säästyy monta kallisarvoista euroa ja vältän ylipäätään ärsyttävän vaijerinkuorien kanssa pelehtimisen alusta saakka. Ilon päivä!
Leikkasin sitte sen ylimääräseks katsomani pikkuriikkisen pätkän veke, oikasin leikatun pään ja aloin asentamaan. Mutta mitäs saatanaa ku nyt kuori oli liian lyhyt.
Ei auta. Olin mittaillu jotaki väärin tai muuten vaan sekoillu. Harmittaa aivan suhteettoman paljon että se kuorenpätkä olis ollu täysin oikean pituinen jos en olis tehny mitään. Gaggen byllen!
Ai nii hyvä ku sanoit koska mullakin pitäis itse asiassa olla noita jossain. CNC:ltä ainaki niitä sai jossain vaiheessa hommattua, ostelin 5mm ja 4mm versioita varastoon. Täytyypä ettiä.
Esteet ovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tällä kertaa niistä päästiin etiäppäin ilman psyyken totaalihajoamista.
Ensinnäki katkenneen pultin jämät lähti irti. Ei pihdeillä mutta dremelöimällä nysän päähän ohut ura ja pienellä ruuvimeisselillä vääntämällä se tuli sieltä.
Liian lyhyeksi leikattu vaijerinkuoritilanne taas parani SeppoKyllikin mainiolla ohjeella elikkäs kaivoin varastoistani yhden viiden millin jatkoholkin joita mulla tosiaan oli kuin olikin, etsin kellarin lattialta pyörimästä sen irtileikatun kuorenpätkän ja laitoin sen takas.
Nyt olis 584-kiekot ja 42mm renkulit siinä sitte. Kiekot on jonku Giantin maasturista jääneet ensiasennuskökköset mutta onpaha ohennetut Sapimin pinnat sentään ja konelaakerit etunavassa. Kaipa tohon väliin just menis lokaritki.
Keula on ny alumiininen kannutettu levari/cantikeula teräsruodolla, A-C on ~395mm tai jotain siihen suuntaan.
sulleko se nyt meni
