Tämmöinen runkosetti löytyi Turusta. Singular Gryphon, jolla ikää aika lailla 10 vuotta. Jarrut ja kahvat piti metsästää kellarin ulkopuolelta, mutta muuten ihan parts bin -meiningillä lähdettiin liikkeelle. Ekan lenkin jälkeen on semmoinen fiilis, että aika ihanan tuntuinen, ketterä ja eloisa pyörä tämä on.
Jos jollakulla on ylimääräisenä Hopen mustat tai kirkkaat navat tai ehkä jopa kiekot, niin saa tarjota. Uudet kiekot ja ohjaamo ovat siis speksauslistalla.
Pieni murtuman alku löytyi tarkemmalla syynillä viistoputken yläpäästä emäputken sauman vierestä. Ei tuo välttämättä kovin nopeasti olisi miksikään muuttunut, mutta koska pitkän linjan rungonrakentaja Anders oli käytettävissä, päätettiin murtuma korjata ennen kuin repeää pahemmin.
Maalia vaan pintaan vielä.
Thomsonin tolppa löytyi Turusta, saman firman stemmi pitää metsästellä vielä jossain välissä. Flättipolkimet laitoin kiinni, koska tällä haavaa Gryphon on (loma-)arkinen yleissuhailupeli. Jotkut PD-A530-tyyppiset kaksipuoliset polkimet olisi ideaalit, niin olisi helppo heilahtaa maastolenkille lukkokengillä. Pitikin mennä joskus myymään pois.
Gryphon lepäili hetken varastossa, kun Konga tuli taloon.
Vaikka ehdin jo harmitella Singularin lyhyeksi jäävää tarua Kongasta intoillessani, ei maastoretkipyöräksi rakennettu Konga kuitenkaan tuntunut polulla ollenkaan yhtä iloluontoiselta ja ketterältä kuin vanha, jyrkkäkeulainen ja lyhytakselivälinen Aarnikotka. Melkoiset mind fuck -fiilikset iskivät välillä, kun puntaroin kymmenen vuotta vanhan Taiwanin-teräksen ja modernein standardein varustetun kotimaisen artesaanirungon paremmuutta - omassa käytössäni. Niin siinä sitten kävi, että Konga muutti lyhyen tuttavuuden jälkeen uuteen kotiin ja Singular jäi ilostuttamaan maastopyörälenkkejäni.
Konga-kaupoista jätin itselleni kivat kiekot Hopen Pro 4 SS -navoilla ja Spankin kehillä. Ennen Kongan ostoa kerkesin kuitenkin jo tilata DT 350 -navat kera Stan’s Flow mk3 (eteen) / Arch mk3 (taakse) -kehien. Nyt tässä tuumailen, josko purkaisi nuo Hope + Spank -kiekot ja kasaisi sinkulaspesifit kiekot noilla ihanilla, kirkkailla Hopen navoilla ja Stanin kehillä, renkaiksi Ikonit 2,6" eteen ja 2,35" taakse. Sitten kenties toiset kiekot DT:n navoilla ja Crest mk3 -kehillä sekä kevyemmällä rengastuksella vaihteistettuun, mahdollisimman nopeaan ja/tai pitkäkestoiseen etenemiseen. Spexxx or die.
Camoteippi odottaa asentamista ja paikkamaalaus toteuttamista. Kiva on vaan ajella menemään.
mulla on hopen neloset + spankin oozyt maastokäytössä (mezcal + barzo 2.35) sekä hopen kakkoset + crestit nopsakkaammassa menossa (mezcal 2.1). sitten on swissin naabelit yksissä kiekoissa. ja flow-kehistä on kans kokemus_asiain_tuntijuutta.
spankit vs. flow:t: ihassama, hopen nebat vs. swissit räikällä: ihassama. mutta: jämäkät kiekot ja keveät kiekot eri rengastuksilla yht_aikais_käytösä: toimii itel khyl.
Kiitos kokemuksista, kaksien kiekkojen taktiikka varmasti kyllä toimii ja toteutuu.
Spankien malli on OOZY Trail 295, eli 24,5 mm sisäleveyden kehät kyseessä. Onhan tuossa vajaa puoli senttiä eroa 29 mm leveään Flow’hun, jolle 2,6" Ikon asettuisi kenties vielä Spankeja kauniimmin. Eikä varmasti liuruaisi matalilla paineilla, joilla tykkään ajella. Varmaa on, että jos nuo Spankit jäävät käyttöön, pitää nuo dekaalit jotenkin hävittää. Mutta silti tekisi mieli purkaa ja kasailla Hope + Flow/Arch. Fiilisjuttuja. Katellaan nyt.
äh, juu noi uusimmat flow:t on tollaset melkein kolmesenttiset. itellä oli ne vanhemmat exät, jotka oli suunnilleen yhtä leveet tollasten oozyjen kanssa. kyllä tollanen puol senttiä tosiaan tekee jo eroa 2.6-renkuleiden kanssa.
Ihanainen Gryphon.
Laitoin omaani vaihteet muiden kuin yksivaihteisten kamujen kanssa suoritettuja hiekkatieretkeilyjä silmälläpitäen. Toimii siinäkin mainiosti, vaikka kait se on ihan vääränlainen sellaisten mielestä, joilla on todellinen 2020-luvun gg-pyörä allaan.
Viikonloppuna tuli ajeltua seikkailuhenkinen Outback Kälviä -sorapyöräilytapahtuma, joka paikalle siirtymisineen ja prologeineen oli lopulta hyvinkin rontti satku. Koska cyclocross-pyörä oli jo puunattu myyntikuntoon, piti lähteä ajamaan Singularilla, siispä nopeaan etenemiseen optimoitua 38/16-välitystä kehiin. Kovaa mentiin, ja hyvin toimi pyörä tämmöisessäkin käytössä. Illalla jäähdyttelyt sitten karvaisen kaverin kanssa.
Singularin kiekot siirtyivät kesällä Ritcheyyn, minkä jälkeen raato jäi pölyttymään kellariin. Loppusyksystä kasasin tähän uudet kiekot, joilla ehdin ajella muutaman pikku lenkin. Kuitenkin ketterä vaihteistettu 26" jäykkäperä-Ibis ja unelmien single speed P-29er ovat houkutelleet eniten poluille, ja Swiss Crossin hoitaessa monipuolisen droppitankopyörän virkaa jäi Singular vähän väliinputoajaksi.