Ohjeita fiksin rakentamiseen

################ TIEDOTE #####################

Sivustollemme on avattu uusi osio nimeltään Fiksi-info, joka kannattaa ensin lukaista läpi ja vasta sitten käyttää foorumin hakua sopivat keskustelut löytääkseen.

/////////////// TIEDOTE //////////////////////

Huom. Tämä on kirjoitettu siksi, koska näitä asioita koskevia kysymyksiä kysytään lähes päivittäin. Oma kokemukseni ei ole järin suuri, mutta tarkoitus on jeesata hieman aloittelijoita, koska ei nää jutut oikeesti niin vaikeita ole.
Asiavirheita saattaa olla, ja ne pyrin korjaamaan saman tien. Eli älkää jooko suoraan tyrmätkö jotain juttuja tässä, vaan oikaiskaa ja jatkakaa ohjeita niin saadaan hyvä tietopaketti tästä aiheesta. :slight_smile:

Kuinka rakentaa fiksipyörä? Siinäpä pulma, johon etsivä löytää ratkaisun, mutta myös nämä ohjeet lukemalla saattaa päästä johonkin tulokseen. Tarkoituksenani ei ole purkaa tähän kaikkea, mitä pyörien kanssa voi puuhailla, vaan ne fiksin rakentamisen kannalta välttämättömimmät.
Pohjatietoutta kannattaa siis olla etukäteen, tai hankkia matkan varrella.

Nämä ainakin kannattaa tietää tätä lukiessa:

  • Kiekko: vanteen, navan ja pinnojen kokonaisuus, ts. pyörä. Edessä yksi, takana yksi.
  • Ketjulinja: etu- ja takarattaan etäisyys rungon keskilinjasta.

1.RUNKO

Ehkäpä olennaisinta fiksin rakentamisen kannalta on millaiseen runkoon pyörän tahtoo tehdä.
Tärkeää olisi, että takakiekkoa saisi liikutettua rungossa, jotta ketjua saa kiristettyä.
Jahka sinulla siis on runko, tai jos olet sellaista hankkimassa, ota selvää millaiset takahaarukan päät siinä ovat, englanniksi dropoutit. Edellytys on se, että kiekolla on liikkumavaraa riittävästi.
Maalaisjärjellä selviää: sellainen pyörä, jossa dropoutit ovat pystysuorat, ei ole hyvä fiksirunko.

Esim:

Huomionarvoinen seikka on myös millaiset kammet pyörässä on / siihen saa. Tämän määrittelee rungon keskiömuhvi, jossa keskiö sijaitsee.

http://www.littlefishbicycles.com/frame/bb-downtube.jpg

Kuva 1.

http://www.cs.helsinki.fi/u/maxsalmi/album/tunturi/fauber.jpg

Kuva 2.

http://bikeisland.com/images/CR9647.jpg

Kuva 3.

Esimerkkinä, vanhoissa retkipyörissä on usein kuva 2:n mukainen, Fauber-mallinen keskiö, jossa kammet ovat melko kiinteästi rungossa. Ne voi vaihtaa, mutta pääasiassa vain toisiin samanlaisiin. Tämä aiheuttaa ongelmia siksi, että ratasta ei ole niin helppo vaihtaa, polkimia ei löydä enää kovin helposti ja ennen kaikkea, ketjulinjaa ei juurikaan pysty säätämään. Fauber-keskiöllisestä pyörästä voi tosin tehdä silti hyvinkin fiksin, mutta se saattaa olla hankalaa.
Fauber-keskiötä esiintyy lähinnä monissa pohjoismaisissa pyörissä.
Hieman uudemmissa, ja monissa ulkomaisissa vanhemmissakin rungoissa on taasen keskiömuhvi kierteillä, joihin keskiön saa vaihdettua, ja keskiössä on akseli, johon kammet erikseen kiinnitetään. Ne eivät siis ole osa keskiötä.
Tällaisissa rungoissa voi siis helposti säätää, millaiset kammet niihin kiinnittää, millaisen ketjulinjan haluaa yms. Tarpeellista on selvittää rungosta, mitkä kierteet siinä on, jotta tietää, millaisen keskiön siihen hankkii. Keskiön valinta riippuu myös siitä, mitkä kammet aikoo laittaa, sillä kammet ja keskiö yhdessä määrittelevät millaiseksi ketjulinja muodostuu.

Mikäli sinulla on esimerkiksi vanha maantiekilpuri ajokunnossa, ei näitä tarvitse välttämättä miettiä, kammet on jo kiinni yms. Kannattaa silti putsata keskiölaakeri ja laittaa uudet rasvat, ellei pyörää ole juuri huollettu. Siltikin ketjulinjaa voi hyvinkin joutua säätämään, mutta siitä myöhemmin.

2.KIEKKO

Olennaisin seikka fiksiä rakentaessa on se, että takakiekon napaan saa rattaan kiinteästi kiinni. Se ei siis anna vapaata kun ei polje, vaan kammet pyörivät aina, kun takakiekkokin. Tällaisia napoja on yleisesti käytössä vain ratapyörissä, ja tätä nykyä myös fikseissä. Jotta saat fiksin, tarvitset kiekon tällaisella navalla.

Katso myös tämä ketju

Mistä kiekko sitten hankkimaan?
Esim:
a) Uutena kaupasta
b) Käytettynä joltakin
c) Kasata itse osista

Ratanavassa takaratas kiinnitetään navan kierteille, ja pidetään paikallaan lukkorenkaalla, joka kierretään rattaan päälle navan toisille, vasenkätisille kierteille. Täten ratas ei jarruttaessa tai taaksepäin polkiessa pääse irtoamaan, sillä lukkorengas estää rattaan kiertymisen.

Loput onkin sitten aika lailla makuasioita.

Jepjep, lisää tulee varmasti ajan myötä, tässä nyt mitä tuli ekana mieleen.
Jatkakaa myös muutkin, tässä ei oo vielä kuin olennaisimmat. Ja korjailkaa virheitä.

Jenkkifauberkeskiön kuvan tilalle voisi vaihtaa tai rinnalle lisätä täällä huomattavasti yleisemmän eurofauberin?

Fauber – kammet, keskiöt, laakerit ja legenda
Fauber Adapter

Kaksi hakusanaa avaa interwjebin tiedon valtatien:

Fixed Gear (ratapyörä (track bike) tai fiksikäyttöön vartavasten valmistettu fillari) ja Fixed Gear Conversion (= maantie/retki/kilpapyörästä tehty kiinteävälitteinen fillari)

Sirkus - 19:14, 11.9.2010 » - Ketjulinja: Linja, jossa ketju kulkee etu- ja takarattaiden välillä. Ideaalitilanteessa täysin suora.
Vähän selventäisin tätä. Ketjulinja: etu- ja takarattaan etäisyys rungon keskilinjasta.

Meinasin kirjoittaa tällaisen HOWTO:n/FAQ:in tänään päivällä kun totesin ettei tällaista oikeestaan vielä oo, mut tää on ihan OK.

Takarattaan kierteistä vois mainita että lukkorenkaan kierteet on vasenkätiset siksi että siihen suuntaan mihin takaratas löystyy, lukkorengas kiristyy.

Pyrin tätä koko ajan hiomaan, eli saa tosiaan huomautella, jos jotain puutteita. Myös jos jotain jatkoa keksii, niin pistetään tuohon perään.

Runkoneuvojen kohdassa voitaisiin mainita jotain karkeita rungon mitoitusohjeita. Esim. että satulan pitäisi olla sellaisella korkeudella että jalka ei ala-asennossa mene aivan suoraksi vaan jää vähän koukkuun, ja rungon koko sellainen että kun satula on oikealla korkeudella, satulatolppaa jää näkyviin 1-2 nyrkillistä.

Jätetään geneeriset fillarineuvot toisiin how-to opuksiin. Muuten tää kasvaa tolkuttoman isoksi ja vaikeasti ylläpidettäväksi.

Aloitusviestiin voisi tarkentaa hieman enemmän tuota dropout asiaa. Nyt siinä on sellaisen dropoutin kuva, jossa on säätövaraa, mutta kuva tulee välittömästi pystysuorasta dropoutista varoittavan tekstin jälkeen. Voisi lisätä “ei näin” ja “vaan näin, näin tai näin” -kuvat. Pilkuviilaajana voisi lisätä vielä “dropout” vs. “track fork end” erottelun.

Fauberkeskiön yleisin mainittu vasta-argumentti, suuri paino, jää mainitsematta. Samoin kuin maininta, että fauberia käyttävät rungot ovat yleensä painavia, joka taas on epäedullista fiksille.
Polkimien huonoa saatavuutta voisi korostaa enemmän ja mainita tämän johtuvan erilaisesta polkimien kiinnityskierteestä.

Tämän setin vois hieman organisoida ja julkaista tuotokset omalla alasivullaan. itse en oikein lämpene ikuisesti stickytettyihin topiceihin.

Sanoista tekoihin: Aloitin nyt uuden osion “Fiksi-Info” -nimellä. Tämä kekustelu voi toimia vaikka kehitysympäristönä ja moderaattorit voi julkaista valmiita artikkeleita sit tuonne osioon.

Alustavaksi perusrakenteeksi määritin:

  1. Runko (mallit, mitat, keulat, materiaalit,…)
  2. Voimansiirto (keskiöt, kammet, rattaat, ketjut,…)
  3. Kiekot (navat, pinnat, kehät, kumit,…)
  4. Putkiosat (tolpat, stemmit, tangot,…)
  5. Muut osat (satulat, polkimet, jarrut,…)
  6. Kokonaiset pyörät

Noihin sit sopivasti alaotsikoin kaikki tarvittava. Täältä keskustelun lomasta noita on niin paljon vaikeampi löytää, joten olkoon fiksisaitilla vähän fiksitietoakin.

Ja tässä mukava lappunen tutustuttavaksi
http://fixie-king.dk/Fixed%20101/book101.pdf

Muistelen nähneeni kuvan noista dropouteista jossakin topikissa. Tietenkään en sitä löytänyt kun koitin hakea, mutta löysin sit muuta joka saattais olla kans jees (ja jotka on ainakin meikää häirinny kun ei oo tienny). Tarinoita en ala kirjoittaan, kun joku sen on jo tehnyt. Tässä linkit.

Keskiö, JIS vai ISO
https://www.yksivaihde.net/old/1457

Keskiö, britti vai italo, mitat (löytyy seuraavasta ketjusta)
https://www.yksivaihde.net/old/4748

tnts, hyvä, kiitti. Sellasta itekin mietin, vähän polkupyöräwiki-tyyliin, vaikkei millekään wikille tarvetta olekaan. Yksi ketju on vaan melko ahdas, jos pitäisi tätä kaikkea käsitellä.

Kertokaapa mistä löytyy, jos löytyy, Nishki Roadmasterin (80-90 luvun taitteesta) specsejä. Vetomitta antaa aika mielenkiintoisia lukuja, kun mittailin satulatolppaa, ohjainkannattimen sisähalkaisijaa ja tangon paksuutta, eikä tässä oikein tiedä mitä uskoisi.

edit: Siis työntömitta.

kannattaa varmaan mitata kolmella eri mauserilla ja ihmetellä keskiarvoa. Mut veikkauksena tanko on 26.0mm ja tolppa 26.8mm.

Tanko on noissa japseissa aika usein 25,4mm. Netistä et ainakaan niitä speksejä löydä. Työntömitalla ja sovittamalla vaan.

Tnts:

Eerohan teki loistava threadin rungon valmistamisesta itse, siitä voisi kanssa tehdä jutun tuonne. Eiks?

njooo… ehkä se menee vähän ohi siitä, että meillä ois kiinteä infopaketti kiintsareista innostuneille.