nonyt googlasin ja hiffasin! ite aattelin vaan casablancaa 
1 Like
Ahh viikon koronasairastelun ja toisen viikon jälkioirekuumottelun jälkeen perjantainen pyöräily oli aiivan ihana. Kaksi viikkoa ilman pyöräilyä tuntui ikuisuudelta. Fiiliksessä vain taivas oli rajana, jaloissa ei ollut väsymyksen häivääkään ja tuntui, että molemminpuoleinen skidaus (kumpikin jalka voi olla takana) sujuu paremmin kuin koskaan aiemmin. Hyvän kesän tulolta vaikuttaa nyt kyllä!
4 Likes
3 Likes
Aina välillä huomannut vähättelevänsä pelillistämisen vaikutusta omaan tekemiseen ja motivaatioon, mut tuleehan siitä ny hyvä fiilis kun huomaa Stravan ilmoittavan vähän väliä uudesta PR:stä segmentillä 
1 Like
Tubeless gravelkingit vanteille ja litkut sisään alle tunnissa ja ilman, että sanoin ääneen yhtäkään kirosanaa 
nyt on voittajaolo
6 Likes
Viime viikko meni kipeänä. Tänään lounastauolla litkutin ensimmäistä kertaa renkaat ja kävin mukavalla ajelulla auringossa. Shortsit jalassa oli mukava ajella.
Halo Vapour GXC Tour + Teravail Washburn oli helppo combo litkuttaa. Nousi vanteilla helposti jalkapumpulla ja mucoffin venttiilit ja litkut oli helppo käyttää.
3 Likes
mulle tuli fläsärit hämeenlinnaan, it must be mistake?
jaksoin tänään polkea kaupalle ja siis omg kerrankin ei mikään pyörässä nitissyt, napsunut eikä vinkunut. good times.
Kävin viime viikolla Lidlissä ku piti ostaa jotain syömistä.
Koska satuin muistamaan että arkipyörän kolmesta kiinteästä pikkuvalaisimesta oli jokaisesta hönkä loppunu tossa jo keväällä, ostin samalla Lidlin laarista kaks pakettia edullisia CR2032-paristoja joita kyseiset Lezyne-lamput syö.
Nyt äsken muistin tässä sohvalla röhnöttäessä että samassa pyörässä on myös neljäs valaisin, nimittäin pakkarissa kiinni olevasta takavalo ja että siitäkin oli patterit loppunu samoihin aikoihin.
Mutta minkälaiset paristot siihen takavaloon menee? AAA? AA? 9V? Ei hajuakaan.
Sen muistan että aikanaan pyörää kasatessa jouduin tekemään ekstensiivistä speksailua koska pakkariin sopi vain tietyllä pulttivälillä (sillä kapeammalla leveämmällä) olevat takavalot. Lisäks halusin just tietyn näköisen ja tietyillä toiminnoilla olevan takavalon ja lisäks muistan että lampun piti jostakin syystä olla ehdottomasti myös ei-ladattava.
Tästä kaikesta on kuitenkin jo sen verran monta vuotta että en kuolemaksenikaan nyt muistanu mikä takavalon valmistaja oli saatika mikä malli oli kyseessä.
Sanomattakin lienee selvää että sohvalta nouseminen ja itsensä liikuttaminen talon kellariin katsomaan minkälainen se lamppu on ei tule nyt kysymykseen.
No. Arvelin että sähköposteista vois kyllä löytyä joku vanha kuitti tai muu vastaava. Mutta kun en tosiaan muistanu mitään tuotenimiä enkä myöskään että mistä ihmeestä se lamppu oli lopulta ostettu niin vähän huonolta näytti.
Erilaiset luovilla sanayhdistelmillä tehdyt googlen kuvahaut ei tuottanu tutun näkösiä valaisimia.
Sitten kuitenkin rupesin muistelemaan että hmmmm olikohan ehkä niin että samassa tilauksessa sen lampun kanssa olin ehkä tilannu yhdet tietynlaiset hanskat! Tästä innostuneena aloin seuloa sähköposteja niiden hanskojen tiedoilla ja löysinkin sitten kuitin — nimittäin espanjalaisesta maastopyöräliikkeestä. Lamppua ei ollu siinä tilauksessa mutta olin nyt jo aika varma että siitä nimenomaisesta kaupasta mä sen lampunkin olin tilannu.
Kyseisen kaupan nimellä sitten löytyi oikea kuittikin ja kuitista lampun tiedot. Oli Topeak.
Topeakin sivuilta selvisi että kyseinen valaisin käyttää paristoinaan — ne hyvät fiilikset — CR2032:sta.
Ilon päivä!
Olenko mä todella speksannu noin fiksusti että kaikki pyörän valot käyttää samaa paristostandardia vai onko tää vain sattumaa. Ei hajuakaan. Muistikuvia asiasta ei ainakaan ole joten luulen että sattumaa.
10 Likes
Ajelin Saksan ja Itävallan rajalla ja söin jotain uunituoretta omenataskuleivosta ja mietin että onpas kaikenlaista.
23 Likes
juuh joo huhhuh Itävalta on kyl. Mikä kaupunki?
Oliskohan ollut jossain Vilsin lähellä tuo
ihan hirveet kivut nivelissä ties monettako päivää mut sit fillaroin kirjastolle ja viilee tuuli hyväeli kasvoja ja oli hetken aika tosi ihanaa 
2 Likes
Kulutin aikaa Lahdessa ajelemalla hissuksiin radan vartta pitkin. Ohi ajoi äiti lapsensa kanssa, joka istui lastenistuimessa tarakalla. Lapsi kattoi minua pitkään ja moikkasin kättä nostamalla. Kohta lapsi sanoi:“Me oltiin nopeampia”.
12 Likes
Mulleki tänään vilkutteli jotku skidit, jotka matkusti kartanovolvon takakontissa. Ajelin maantiepyörällä ajorataa pitkin ja pysähdyttiin stop-merkille, eteen pysähtyneestä autosta vilkuttelivat innoissaan.
1 Like
Se fiilis kun on vapautunut fitnesskultista ja siitä pelosta että polkimiin laitetut watit ei siirry asfalttiin optimaalisella tavalla. Voi ajaa fläteillä + tennareilla ja vähän rohisevilla laakereilla sekä kokea spontaania liikunnan iloa farkkushortseissa.
20 Likes
Välillä joskus tuntuu, että miks tää foorumi on näin hiljainen. No varmaan siksi kun mäkään en postaa. Siispä tässä sunnuntai-aamun kahvipärinässä on hyvä tykitellä viime viikon tuntoja. Varmaan kans se vaikuttaa ettei postaa niin paljoo kun ei oo missään ultra-randonneur sarjassa retkeilemässä, vaan tylysti painaa vajaan satkun mökille ja on sen jälkeen väsy eikä ehk huvittaisi muuta kuin uida ja syödä sen jälkeen! Eli tällaiset tavanomaiset epävarmuustekijät.
No mut asiaan!
Ajelin soma wolverine polkupyörälläni mökkeilemään ja oli kyllä mukavaa! Vauhti ei ollut kova, tiet oli hyviä, liian korkealla olevat etulaukut eivät estäneet ilman käsiä ajamista. Juomapullokin oli etulaukussa kun olin helteelle varautunut termospullolla, minusta ei oo kiva juoda lämmintä vettä juomapullosta ja ei mulla mitään insulated-pulloa ole. ehkä joskus. Vastatuuli oli koko matkan, mutta se oli tiedossa ja sen kanssa oli elettävä.
Kolme yötä vanhempien mökillä lepäillen ja puuhaillen ja näin sitä jo tuntee itsensä, että tässä on akut ladattu ja pientä turhautumista ilmassa, eiköhän se ole lähdön aika. Vähäsen muodikasta soranjauhantaa ja jotenkin sellainen coelhon ja schopenhauerin onnellisuussynteesi syntyi siinä tuntiessani pienen hetken syvää onnellisuutta kun jahtasin Särkijärventiellä lentoon lehahtanutta palokärkeä. Se niin kuin meni ihan siinä kahden metrin päässä ja pelkäsin samaan aikaan joutuvani narniaan tai kaninkoloon. Mut palokärki nousi ylös ja mä jatkoin Särkijärventietä. Ajelin Siuntioon pelkkiä hyväksi kartalta olettamiani teitä ja huomasin ettei saa mitään kunnollista syötävää googlen perusteella → lähijuna pasilaan. Mut jotenkin se palokärjen seurailu jäi mun mieleen, vaikka se kesti ehkä viisi sekuntia, saattoi olla kolmekin.
Täs meikä mustionjoen sillalla
Tässä todella huono kuva palokärjestä (ei sama yksilö kuin tarinan)
26 Likes