myyty

kid_scientifik - 18:34, 11.12.2012 » *sisemmän paikan ketjulinjan tiukkuus - nelivitonen pienin mihin takanapa taipuu
Eiks se ratas kannata sitten laittaa ulkopaikalle. Sheldonin mukaan 46 mm on yleisin maantietuplakampien uloimman rattaan ketjulinja. Sisempi usein noin 41 mm.

^ Neliskanteillahan onnistuisi, mietin sama itekin. Tuossa puhe vaan tais olla Sramin maantiekammista, joissa useassa ulkoset kupit keskiössä. Niissä ei voi mun ymmärtääkseni ihan samalla tavalla säädellä akselin mitalla ketjulinjaa kuin normi neliskanttikeskiöiden kanssa.

edit. eikun hups ymmärsinkin vähän pieleen. Eihän tuossa ollut edes kysettä ketjulinjan venkslaamisesta keskiön suhteen.

^^noita mainittuja srameja kelasin, ja jiima tuossa edellä uumoili moisten omistajana ketjulinjaksi 51 milliä ulommalla paikalla. toki ratas ulommalle paikalle, mikäli löytyy sopivat kammet sopivalla ketjulinjalla. bäshinkin toki laittaisin mielelläni…

täytyis varmaankin tsekata vielä kertaalleen kiinteän puolen ketjulinja tuon levariadapterin kanssa, jotta takakiekko toimisi oikeasti flip-floppina (muistelin jotain 45 ja 50 millin väliltä). ja arpoisi tuon kammet-keskiö-osaston vasta sitten. navan kasettipuolella tosiaan löytyy säätövaraa 45 millistä ylöspäin.

Edit: ei mitn.

Ketjulinjasta ja levarifiksailuista: mulla on pari 135-millistä ja yksi 120-millinen pulttinapa ajossa. Muistikuvani mukaan navan vasemman lukkomutterin ja levyn asennuspinnan etäisyys on navan leveydestä riippumatta standardi, ja mittailujeni perusteella se on ollut luokkaa 15,5 - 16 mm. Kun miettii asiaa levyjarrujen näkökulmasta, standardoidussa etäisyydessä on kovasti järkeä.

Tämä tarkoittaa 135 mm navalla 51,5-52 mm ketjulinjaa ja 120 mm navalla 44-44,5 mm ketjulinjaa. Nämä lukemat vastaavat todellisuutta omissa pyörissäni. Arvailen tämän perusteella pulttifiksatun 130-millisen navan ketjulinjaksi 49-49,5 mm. Lienee selvää, että lukeman kasvattaminen on naurettavan helppoa, pienentäminen itkettävän vaikeaa.

Aloin nyt kuitenkin epäillä, mikä se mitta mun 120-millisessä pulttinavassa olikaan. Pitää kait mennä tönärin kanssa pyörävarastoon käymään.

Lumikko - 22:01, 11.12.2012 » Muistikuvani mukaan navan vasemman lukkomutterin ja levyn [b]asennuspinnan[/b] etäisyys on navan leveydestä riippumatta standardi, ja mittailujeni perusteella se on ollut luokkaa 15,5 - 16 mm. Kun miettii asiaa levyjarrujen näkökulmasta, standardoidussa etäisyydessä on kovasti järkeä. Tämä tarkoittaa 135 mm navalla 51,5-52 mm ketjulinjaa ja 120 mm navalla 44-44,5 mm ketjulinjaa.
Ja kun tohon laskee mukaan vielä rattaan paksuuden niin 135mm:n navalla ketjulinja on ainakin Velosolon rattaalla 53mm . Sekä velosolon sivujen että oman takanavan perusteella.

hyvää infoa. kiitoksia.

harmi, että tönäri jemmasi itsensä muutossa, joten en pääse napaa mittailemaan. mutta tuo pointti levaristandardeista on kaikkinensa järkeenkäypä. ja näin ollen aktuaalinen ketjulinja kiinteäisenä asettuu varmasti viiden kympin kulmille.

http://www.howtogeek.com/w/images/c/c0/GoogleAnswerToLifeTheUniverseAndEverything.png

http://www.inflexwetrust.com/wp-content/uploads/2012/04/IFWT_its_420.png
http://is12.snstatic.fi/img/658/1288368775558.jpeg

Karella tai varmaan parilla muullakin on fixie inc:in 135mm fix-free takanapa, josta voi mittaa ketjulinjat. Meitsin surlyssä kapea surlyn fiksiratas ja shimanon vapaaratas. Molemmilla osuu ketjulinja. Niin ja rival:in ulkopaikalla on ratas.

Tossa manuaali: http://cdn.sram.com/cdn/farfuture/DgvWxxk5yKxZE3dRZRlQp-U0X4t2hA_QMhpBZTABXRU/mtime:1328120760/sites/default/files/techdocs/road_cranksets_fram_fit_specs_gen_0000000004165_rev_b.pdf

Sivut 5, 10 ja 11. Linjat olikin 42mm sisällä ja 48mm ulkona, jos kyseessä normaali 2mm leveä maantie-eturatas.

Ja omassa pyörässä on ulkoiset kestänyt toistaiseksi… Tiedä sit nyt seisokin jälkeen…

iso kiitos. ketjulinjaheitot toleranssien rajoissa ja/tai tviikattavissa, joten rivalit mustana ostoslistalle.

jotain kuvamatskuakin on tulossa, ensi viikolla.

kiekkohommiakin vois vähän spexxailla tota.

tällä hetkellä löytyy vain takanapa. kehiksi kelasin joko dt:n rr465-mallia (tuplaholkeilla):

http://www.justridingalong.com/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/r/r/rr465silver.jpg

tai open pro:n cd-versiota:

http://static.bike-components.de/images/product_images/popup_images/30176_3_Mavic_OpenProCD28_FelgeModell2012.JPG

pitkäikäisyys vannejarrujen kanssa välttämätön lähtökohta. myös alle 500g saisivat painaa ja profiili vois olla tuollainen korkeampi boksi. toki myös matalampi v voisi toimia, mutta olen alustavasti päätynyt kuitenkin noista jompiinkumpiin.

olisiko täällä tuolla dt:llä ajavia kokemuksineen? lähtevätkö tarrat muuten iisisti poies?

etunavaksi ajattelin hopen pro kolmosta. hinta-suojaus/kestävyys-paino-näkökulmasta. jos jollain on kokemuksia moisesta, niin arvostaisin.

32h + kolme ristiin compeilla eteen ja taakse. kehiä lukuun ottamatta muut kiekkopalikat ovat mustia.

Mulla on tollaset DT:t Nelsonissa. Olen ollut tyytyväinen, jämäkät ovat eikä painoakaan ole mielestäni pahasti kertynyt vaikka on tuplaholkit ja kaikki. Tarrat lähti vaivatta irti.

open pro cd on paras vanne koska väri

Olisko Delgado liian painava? Tuo kai nyt on sinänsä crossikehäksi funtsittu.

http://salsacycles.com/components/delgado_cross

Miksi ei Velocity A23 kun jarrupinnallista haetaan? Kevyt, ja sisäpuolelta leveämpi kehä on joka tapauksessa parempi yhtään isompien kumien kanssa.

tya - 13:27, 13.12.2012 » open pro cd on paras vanne koska väri
kyl. paitsi et anodisointi lähtee [i]jarrutellessa[/i] ajan kuluessa pois.

Harkitsin noit omaani levareilla, mut päädyin toiseen ratkaisuun. Erittäin siistit vanteet.

EDIT: Pilkulliset vanteet 2013

Toinen ääni a23:lle. Kumiluodista niitä sai vielä syksyllä.