Myytinmurrot: yksivaihteisten tarut ja totuudet

Aloitetaan tällä (lainaus toisesta ketjusta antoi inspiksen tälle ketjulle):

basti - 10:28, 29.10.2010 » Edit: niin kuin itsarilla jne. virityksillä voi ajaa sin problemas vaikka koko elämänsä, kasvanut paniikkimahdollisuus ei houkkuttais.. Viittaan siis siipimuttereihin jne pikalinkkuihin kiinteävälitteisessä.. Rottis on rottis, mut niitä myytäessä mahdolliset katastrofialttiudet on hyvä kertoa. Tuleva kuski voi olla joku jolla ei tiedä riskeistä midisti.
*Eli pikalinkut ja siipumutterit ovat vaarallisia tai ainakin vaarallisempia kuin ratamutterit kiinteävälitteisessä.

Miten on, pelkkä myytti vai enemmänkin faktaa?

Aloitan itse myytti-perustelulla: Se, että ratasäännöt kieltävät siipimuttereiden käytön - ja samalla pikalinkkujenkin - liittyy nimenomaan turvallisuuteen rata-ajossa: kaikki pyörästä ulkoneva terävä on huono juttu ja lisäksi esim. siipimutteri voi osumatilanteissa (radan pintaan tai kilpakummpanin pyörään) löystyä, mahdollisesti kohtalokkain seurauksin. Nykyisenlaisia pyöreämmän muotoisia pikalinkkuja tuskin on ollut olemassakaan sääntöjen kehittelyn aikoihin, ja kyseessä on enemmänkin sääntöihin liittyvä polkuriippuvuus kuin aktuaalinen turvallisuusongelma.

Toki asia erikseen on sitten kiekkojen ritsaamisen helpottaminen nopealaukaisuilla, mutta tämä on kovin toinen kysymys.

Heittäkää joku vuorostaan fakta-perustelut…

Ainakin mitä olen itse siipimuttereiden kanssa joutunut pelleilemään, niin tuntui että riittävän kireyden saavuttaminen oli vähän työn takana. Lisää tähän vielä fiksi ja väkivaltainen kohtelu esim. ankaralla skidaamisella. Basistin sormet saattaa auttaa.

15-millinen lenkkiavain on se oikea työkalu imho. Pikalinkku-akseleita on meikäläinen telonut ihan vaparifillareista, joten fiksettiin en ikimaailmassa mitään pikalinkkuitsaria säätäis. Lisää vielä lipsuva huono linkku - en todellakaan oleta, että joku sijoittaisi itsarikonversioon kunnollisen linkun verran fyrkkaa - niin soppa on aika valmis.

Siipimutteri on parempi, koska siitä saa otettua kiinni ja kiristettyä navan paikalleen. Yritä samaa normaalin mutterin kanssa - ei onnistu.

Myytti murrettu.

Ja saahan siinä tosiaan ainakin parin sentin vääntövarren aikaiseksi. Tää on niin paljon parempi juttu, vaihdan kaikkiin.

Jep, eli mutterit ovat lähtökohtaisesti parempi ratkaisu kuin siipimutterit ja pikalinkut. Entä sitten tiukempi ehto: siipimutterit ja pikalinkut ovat itsessään vaarallisia fiksikäytössä.

Kyllä, siipimutterit ovat kuin ovatkin vaarallisempia, koska niitä ei saa riittävälle kireydelle (mikä oletettavasti on lähes ns. tappiin asti - ainakin siddaillessa). Vääntövartta on tähän liian vähän.

Mutterit ovat siis myös parempi ratkaisu kuin pikalinkut. Miksi? Se, että laittaa huonot ja lipsuvat pikalinkut fiksinapaan, viittaa enemmänkin huonojen pikalinkkujen ominaisuuksiin kuin pikalinkkujen toimimattomuuteen ylipäänsä. Mikä on ongelmana käytettäessä uusia ja toimivia linkkuja?

^itse sheldon brown sporttasi pikalinkkuja ihan fiksienkin kanssa. Mutta sheldon-setä tiesi mitä teki, ja tuskin kursaili edes niiden itsarikonversioidensa kanssa. Paska pikalinkku on muuten sitä ihteään ihan “normaalikäytössäkin”.

Dropouteilla on väliä. Ratadropoutilla ei tapahdu kauheuksia vaikka akseli lipsahtaa. Eteen aukeavalla semihorisontaalisella voi tapahtua. Tätä riskiä on syytä punnita, kun arpoo pikalinkkujen kanssa.

Cross-checkissä (eteenpäin aukeavat) sinkulamoodissa pikalinkuilla kerran lipsahti kunnolla polkaistessa. Ikävää. Lipsumisalttius liittyy myös rungon maalipintaan, olen huomannut.

Pinkissä sinkulaskandaalissa (rata-) on pikalinkku pysynyt, mutta ketjunkiristäjä on varmistuksena.

Minulle siis aivan sama, onko tarua vai totta. On kuitenkin siltä väliltä, ja kokemus kasvaa kun polvi kopisee stemmiin.

Voi olla että deep veet sun muut karkkikiekot lähtee jurrisen teiniliimanäpin matkaan narinkkatorilta aika vauhdilla jos on linkut/siipimutterit. Oli ehkä skidi OT

Kyllä kai sen huomais ennen kuin kiekko on ojassa jos siipimutteri tai pikalinkku löystyy? Jos pyörässä on toimiva jarru niin kuvittelisin että ratkaisu aiheuttaa enemmän vitutusta kuin hengenvaaraa. Jarruttomalla itsarilla ajo on sitten tietty eri asia.

“in no way offence” - tämähän ei tarkoita sitten yhtään mitään. Mielestäni käytetään tälläkin foorumilla aivan liikaa englanninkielisiä ilmaisuja, joskus niitä keksitään jopa ihan itse. (Imho, rant rant, my 2 cents :wink:

ibu - 16:24, 29.10.2010 » Voi olla että deep veet sun muut karkkikiekot lähtee jurrisen teiniliimanäpin matkaan narinkkatorilta aika vauhdilla jos on linkut/siipimutterit.[b] Oli ehkä skidi OT[/b]
Nyt perkele.

Ja ihan vinkkinä: aika monella nipalla on kyl ihan työkalutkin mukana. Se kuusiokolokantakaan ei ole niin avaruusteknologiaa etteikö kilkkeet lähtis mukaan.

Mikä sopii Sheldonille ei välttämättä sovi hipsta-Heikille.

Ongelmana tässä(kin) myytissä on oikeastaan testattavan asian eksakti määrittely: se, että esim. pikalinkut fiksissä tai suicide napa ovat itsari jollekin - tai jopa (myyttiselle) suurimmalle osalle - ei tarkoita sitä, etteikö sillä oikeissa käsissä voisi ajella melko huolettomastikin (aivan kuten basti ketjun alun lainauksessa asian ilmaisi). Lisäksi erilaiset drop outit tuovat oman lisänsä kysymykseen.

Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että tämä myytti ei murru. Riippumatta mm. (semitekaistusta) ratasääntöpointista, kiinteävälitteisen navan runkoon kiinnittämiseen on syytä käyttää ensisijaisesti muttereita.

Ehkä tänne voidaan keräillä vastaavia jatkossakin. Näistä saattaa jopa oppia.

…miten ois esim. “kiinteää takaratasta ei saa riittävän kireälle ketjuruoskalla” -myytti?

^^I stand corrected, the expression (“in no way offence”) was truly nonsense and i won’t never use it again. Nichts für ungut.

^nyt meni ohi… vai oliks toi trolli…
mikä näistä oli “keksitty jopa ihan itse”?

IMHO = In My Humble/Honest Opinion
Rant = kato sanakirjasta
My 2 cents = sanonta
jos oli trolli niin hyvä niin, jatkakaa

Mulla oli edellisvuoden talvipyörässä itsarinapa pikalinkulla, tunnetusi en juuri muuta tee kuin skidaan räädisti kantakaupungin ajoradoilla liikennesäännöistä piittaamatta ja olen edelleen elossa kertomassa tätä hurjaa tarinaa. Ei se pikalinkku tai itsarinapa pyörässä ketään tapa mutta parempiakin vaihtoehtoja kieltämättä on olemassa.

myytti: rata-fork-end on kiinteävälitteisessä pyörässä parempi kuin minkään muun suuntainen lovi taka-akselin kiinnitykseen

puolesta:

  • takapyörän voi asentaa jonkin verran lähemmäs satulaputkea
  • saa skenepisteitä
  • vanhimmissa safety bicycleissäkin oli tän suuntaset fork endit
  • ketjunkiristimen saa toimimaan paremmin ja siis ketjun kireyden säätö on rutosti iisimpää kun ilman
  • on olevinaan jollain tapaa turvallisempi (täh? perustelkaas nyt ihan oikeesti, en usko muuten:)
  • näyttää ratapyörältä oli fillari sitten ratapyörä tai ei

vastaan:

  • mahollisen takajarrun säädöt muuttuu
  • kiinteästi asennetun lokasuojan kanssa renkaanvaihto vaatii enemmän akrobatiaa ja tekee täysin mahdottomaksi asentaa lokaria ns. talviasentoon, missä lokarin taimmainen kärki on lähempänä kumia ja lokarin ja kumin etäisyys kasvaa edetessä pyörän keulaa kohti

ei puolesta ei vastaan:

  • intiafiloissa ja muissa vanhan mallin historian mukaan tehdyissä herrasmiespyörissä, myös niissä vaihteellisissa, on rata-fork-endit vaikka niitä ei kyllä ihan taatusti ole suunniteltu velodromia kiertämään

Ite ainakin oon vahvasti sitä mieltä että rataforkendit on ihan kuul niissä fillareissa, joissa ei koskaan lokareita tarvita eikä takajarrullakaan ole niin väliä.

Tää lokarihomma muuttaa tilanteen päinvastaseks ja paras/vähitenhuono ratkasu on viistodroppi suorassa kulmassa jarrulängen ja akselin muodostamaa suoraa vastaan.

Jos siis suunnittelisin piirtopöydällä runkoa juottavalle käsityöläiselle piirustuksia omaan käyttöön tulevasta fiksikommuutterista olis siinä viistodropit ja kiinnityspaikat lokareille. Jarrujen vaijerit haluaisin kiinnittää muhvien kanssa yhteensopiks valituilla pannoilla. Jarrut ois rullajarrut tai muut käsillä ohjattavat navan sisään ympätyt ja molemmissa päissä ois myös napadynamo.

Tirkkifillarissa vois olla forkendit, jollen päättäis innostua epäkeskokeskiöistä, missä tapauksessa ois lyhyt pystydroppi.

Kumpaankaan fillariin ei tulis minkään sortin kiinnikkeitä vaihtajille, koska ne ois kuitenkin suunniteltu alusta lähtien olemaan yksivaihteisia.

temmi_hoo - 18:10, 29.10.2010 » myytti: rata-fork-end on kiinteävälitteisessä pyörässä parempi kuin minkään muun suuntainen lovi taka-akselin kiinnitykseen vastaan: * mahollisen takajarrun säädöt muuttuu
On syytä huomioida, että se myös muuttuu horisontaalisten dropouttien kanssa jos joudutaan jostain syystä siirtelemään kiekkoa suuntaan tai toiseen. Näitähän on esim. aika monissa konversioissa joista aika monissa on edelleen se takajarru kiinni.

Aikaisemmin taakseaukeavista keskusteltua:

SuicideHub - 16:38, 29.10.2010 » akseli tipu ulos, vaikka lipsahtaiskin eteenpäin kun joku tunkkireisi tempoo täysii. Ongelmia siitä seuraa joka tapauksessa, joten tiedä siitä sitten. Keskiön korkeus voi olla radalla(ja kadulla) aika tärkeääkin, ja kun koko hahlo on vaakatasossa, keskiön korkeus ei muutu ketjun pituuden mukaan navan siirtyessä, kuten se tekisi eteenaukeavissa.
jiima - 16:38, 29.10.2010 » Oma huomio asiasta on se, että esim kiekon kääntö onnistuu taaksepäin aukeevilla ilman renkaan tyhjentämistä, jonka miun beater taas vaatii.. Myös fillarin käyttö rihtauspukkina on helpompaa taaksepäin aukeevilla.
konkeli - 19:37, 29.10.2010 » On syytä huomioida, että se myös muuttuu horisontaalisten dropouttien kanssa jos joudutaan jostain syystä siirtelemään kiekkoa suuntaan tai toiseen. Näitähän on esim. aika monissa konversioissa joista aika monissa on edelleen se takajarru kiinni.
Tätä voi minimoida rakentamalla se suoraan kulmaan dropin ja jarrun välistä suoraa vasten, jolloin jarrupalasta tarkastellen kehä ei juuri kovin paljoa siirrykään.

Jiiman kiekon käännöstä en nyt oikeen osaa sanoa, varmaan aika mielenkiintonen yhdistelmä johon voi ehkä joutua jos on tosi tiivis takakolmio ja vaakadroppi. Kaikissa omistamissani filoissa pyörän saa irrotettua ja kiinnitettyä poistamatta paineita. Matkaa satulaputkeen tosin on ns riittävästi eli ei todellakaan millään ratageometrialla ajella. Lokaritkin mahtuu.

Rataforkendit rihtauspukkina kuulostaa pikkusen helpommilta ja tän nielen kyllä suorilta.

Turvallisuudesta, on toki ikävää jos akseli lipsuu ja näin tapahtuessa myönnän rataforkendin tuovan jonkinmoisen failsafepiirteen puuhaan. Mun mielestä sillon varsinainen virhe on tapahtunu aiemmin riittämättömän kiinnityksen suhteen mutta eipä se hirveesti lohduta miettiä siinä pannulennon aikana jos vaihtoehto oliskin hoiperrella omituisesti mutta kaatumatta pysähdyksiin (te kellä on päässy lipsumaan ootte kaiketi selvinny pystyssä???).

^yleensähän se lipsahtaa lähtiessä liikkeelle. Todennäköisesti silloin kun on räädisti lähtemässä valoista kun on vetänyt ensin koko autojonon keulille, että varmasti maksimoituu häpeä.

Hyvillä tarkoitukseen tehdyillä muttereilla kiristäminen helpottuu, kalliitahan ne on.

Radalla käytetään muttereita koska siellä ei oteta mitään riskejä ja koska renkaanvaihdolla ei ole koskaan kiire. Miettikää että Pietarin velolla ei saa ajaa avokiekoilla koska se on riski.

Linkku toimii ongelmitta, kun haarukanpäät on suorat ja niitä ei ole maalattu.

Vaan yritäs löytää ratanapa pikalinkulla. Siksi mutteri. Mut ei se siitä parempaa tee.

Maantiellä rengasrikko on niin paljon todennäköisempi, että se minimaalinen riski lipsumisesta voidaan ottaa. Ja sittenkin siitä seuraa vaan kumin hinkkavs haarukkaan.

Palaan vielä hetkeksi tuohon lipsumisen vaarallisuuteen:
Polkaistessa lipsahtava kiekko lähtee eteenpäin → iso ongelma eteenpäin aukeavilla dropouteilla
skidatessa lipsahtava kiekko lähtee taaksepäin → voi olla vaarallista ratahaarukan päillä - joskin ketju pitää sillloin vielä kiinni kiekosta.

Ja jotta en vaikuttaisi vain jauhavan jo käsitellyistä seikoista: ylempänä mainittiin “kiinteää ratasta ei saa riittävän kireälle ketjuruoskalla”
Riippuu käyttötarkoituksesta.
Pelkkään ratakäyttöön saa niin kireälle, ettei sen lopullinen ajossa kiristyminen haittaa ajotuntumaa liikaa. Radalla ei saa skidata, joten skidauskestävyydestä ei tarvitse murehtia
Katuajoon: minulla on jymähtänyt ketjuruoskalla kiinnitetty ratas niin, etten saanut ilman ruuvipenkkiä kiinni ja toisaalta oikein huolella rotafixattu ratas on pyörähtänyt niin pahasti irti, että pyöräytti lukkorengasta, jonka kierteet korkkasivat.