Mielestäni tämmöistä topsua ei ole joten perustan. Tänne voi laittaa mitä vaan pyöriin ja pyöräilyyn liittyvää itselle tapahtunutta kummaa mutta selitystä vaille jäänyttä.
Aloitan tämmöisellä teknisellä:
Herrapyörässäni on Shimanon jalkajarrunapa takana. Ajoin pyörällä sunnuntaina Larusta Kasarmitorille ja takas kun hain paketin lähipostistamme. Kaikki normaalia. Palasin himaan, lukitsin pyörän kellarin nurkaan kiinni toiseen pyörään, menin himaan.
Maanantaina en ajanu.
Tänään elikkäs tiistaina olin lähdössä hoitelemaan asioita ja kävin hakemassa pyörän kellarista. Heti lukon irrotettuani kohotin fillarin takapäätä jotta se irtoais toisesta pyörästä. Laskiessani sen takas lattialle huomasin heti kummaa klonksuntaa. Tutkailin asiaa ja huomasin seuraavat:
Jalkajarrunavan varren panta roikkui puoliksi irti (pultti oli tallella mutta mutteria ei näkynyt missään).
Jalkajarrunavan varsi retkotti kuutisen senttiä alempana ku normaalisti, ei kuitenkaan liikkunut kun koitin kädellä eli ei mielestäni pyörinyt vapaasti.
Jalkajarrunavan laakerit oli niin löysällä että vanteessa oli sentin verran liikettä sivusuunnassa.
Takanavan mutterit kummallakin puolella oli asianmukaisesti tiukalla.
En ymmärrä miten toi on mahdollista. Jos jalkajarrunavan panta oli auennu ajossa, miten helvetissä se ei ollut kiertynyt jarrutettaessa täyttä ympyrää ja kiilautunut chainstayta vasten? Miten se napa oli ehtiny löystyä noin paljon? Miten mä en ollu muka huomannu mitään ajaessani? Oliko joku roisto aloittanut kellarissa takapyöränvarastusoperaatiota avaamalla pannan mutta lopettanut sitten? Mä en tajuu mitään mistään enkä keksi mitään selitystä tähän.
Onks jengil vastaavia tai jotain ihan muita selittämättömyyksiä?
Tyttäreni asuu Kotkassa, mutta on majaillut pari viikkoa Helsingissä kaupungin vuokratalossa Pasilassa.
Yhtenä päivänä häneltä irtosi etukiekko pyörää nostettaessa.
Toisena päivänä takakiekko oli akselinsa osalta varsin kummallisessa kunnossa.
Pyörä on ollut lukittuna U- ja ketjulukoilla siten, että Mavic Axiumeja ei voi pölliä. Päättelimme, että kiekkoja on yritetty varastaa ja sitten huomattu, että ne ovatkin lukittuina.
Minkä merkkinen napa? Eikös ainakin joissakin jalkajarrunavoissa se reaktiovarren puoleinen laakerikartio ole kytkyssä siihen reaktiovarteen?
Muistaisin, että oon joskus, mahdollisesti Torpedo-mallisesta, navasta säätänyt laakerien välystä silleen, että avasin mutterit ja jätin reaktiovarren kiinni runkoon niin että sain siitä akselin neliskanttisesta päästä pyöritettyä akselia ja siten kiristettyä laakeria, kun se toinen kartio oli niinku lukittuna paikalleen sen reaktiovarren mukana.
Tossa on ehkä voinut tapahtua jotain päinvastaista. Niinku että navan mutteri on ollu löysällä ja reaktiovarsi on ollu vapaana ja se on sit päässy pyörähtelemään jarruttaessa vastapäivään sen verran, että se välys on siirtyny siitä mutterin ja rungon välistä sinne kartioiden väliin ja se kartio kiristäny sen mutterin tiukalle?
Sentin heittoon vanteella ei tartte ihan älyttömästi sitä laakeria löysätä?
Ottamatta näin väsyneenä kantaa Konstan ehtottoman topi-ansiokkaaseen ja aiheelliseen Le Mystére Originaléen, heitänpä ilmoille mieltäni jo pitkään askarruttaneen pähkinän:
Voiko olla niin, että suuremman renkaan ulkohalkaisijan omaavassa yksivaihteisessa pyörässä on suurempi “skaala” nopeuksia tietyllä kadenssivaihtelulla verrattuna pienempirenkaiseen yksivaihteiseen?
En tiedä osaanko selittää tätä pulmaa nyt riittävän/lainkaan ymmärrettävästi.
Jotenkin oma mutuintuitio on koko tämän yhä kyseenalaisen “oivalluksen” alusta saakka ollut vakaasti sillä kannalla, että isompipyöräisellä kulkupelillä saisi yhdellä ja samalla välityssuhteella katettua laajemman nopeusvaihtelun vähemmällä kadenssivaihtelulla, koska yksittäinen pyörän (renkaan) kierros kattaa suuremman matkan ja pienikin vaihtelu renkaaseen johdetuista kierroksista vaikuttaa etenemään enemmän kuin pienemmässä rengaskoossa.
Totta kai itse välityksillä on myös merkitys tuohon kadenssi → renkaan kierros -skaalaan, eli tiheämmillä/pienemmillä välityksillä skaalaa jää vähemmän, koska mitä pienempi vaihde sitä enemmän kadenssilukema alkaa lähestyä renkaan kierroslukemaa ja se nimenomainen vaihteen, eli veto- tai kierroslukusuhteen merkitys vähenee.
Pahoittelen, mikäli en nyt oikein onnistu tämän selittämisessä, mutta ehkäpä joku saa kiinni tästä kelasta ja orastavasta logiikasta(?).
Mulla ei siis riitä matemaattinen hahmotuskyky, eikä etenkään terminologia ratkaisemaan tota mun alkuperäistä väittämää, että tämä yhden vaihteen “skaalautuvuusetu” olisi jotenkin sitä merkittävämpi, mitä suurempi on renkaan halkaisija.
Mikäli jollain riittää intressit ja/tai paukut ratkoa tahi torpedoida tämä puolestani, niin antaapi palaa vaan!
Jos otetaan välitykseksi 48-17, renkaan leveys on 32mm ja kadenssit 60-110, niin 622 renkaalla nopeuden vaihtelu on 13,6-24,9 km/h ja 406 renkaalla nopeuden vaihtelu on 9,3-17 km/h eli molemmissa “skaala” on sama 183%. Mikä on juuri sama kuin valitsemieni kadenssien skaala.
Eli jos toi laskuri nyt laskee sitä mitä tarkoitit, niin mahdolliset erot “skaalassa” vannekokojen välillä taitaa olla niin pieniä että ne katosi pyöristäessä.
Tietty nopeus tietyllä kadenssilla on yhdistelmä renkaan halkaisijaa ja välitystä jolloin rengaskoosta riippumatta puolikas kadenssi tarkoittaa puolikasta nopeutta jne.
No niin, mut toi nyt on vaan seurausta siitä että samoilla välityksillä ja kadenssilla isompirenkainen pyörä menee kovempaa ja x prosenttia isommasta luvusta on enemmän kuin x prosenttia pienemmästä luvusta. Tän kun kompensoi laittamalla 406 pyörään vaikka 45-11 välityksen niin 24,8-13,5=11,3km/h.
Kävin maanantai-iltana kauppareissun varsin rauhallisesti ajaen. Pyörä lukkoon kellariin. Eilen ajamaan lähtiessä huomasin, että takarengas on tyhjänä. Rengas irti ja aivan hillitön snakebite sisurissa. En käsitä, miten se olisi maanantain ajojen seurauksena syntynyt, joten päättelin olen varmaan ajanut unissani.
