Tällanen siitä tuli
Halusin minäkin oman yksivaihteisen. Muodikkuuden lisäksi… halusin oppia polkemaan sulavammin ja teki mieli kokeilla, miltä se nyt sitten oikeasti tuntuu polkea kiinteävetoista.
Lähtökohtana oli mun oma junnuaikojen Colnago. Fillari näytti varastosta kaivettuna ihan hakatulta ja loppunajetulta, joten konversio fiksi/sinkulaksi ei tehnyt yhtään kipeää. Tän fillarin rungon kanssa on tullut vietettyä lukuisia ja taas lukuisia tunteja ja tuhansia kilometrejä tienpäällä. Hyvin palvellut fillari sai nyt uuden elämän.
Fillarissa on kiinni sekä vanhaa (3TTT stemmi, Cinelli tanko, Campagnolo Delta -jarrut) että modernimpaa osaa (mm. Paul Components kammet, H&Son vanteet, Phil-keskiö, BLB-navat, Brooks-satula, EAI-ratas…)
Kyyti on hyvää. Mulla itsellä on vielä kovasti harjoiteltavaa fiksipyörän tavoille. Mulla etu- ja takajarrut on enemmän kuin tarpeen. Koen ajavani turvallisesti jarrujen kanssa keskustassakin, mutta ilman niitä en lähtisi minnekään Vaikka olen ennen ajanut päivittäin häkkipolkimilla, nyt niiden käytön on joutunut oppimaan uudelleen. Alkaa melkein jo sujua.
Tää on mun kolmosfillari, jota käytän säännöllisesti lenkeillä ja kaupungissa. Enemmän mulle kuitenkin kertyy tunteja ja kilometrejä kahdella muulla pyörällä metsässä ja maantiellä.
Onpa harvinaiset jarrut, eikö nuo ole c-record century…? Hieno, vaikka olisihan se aina hienompi(mun mielestä) vaihteellisena. Mutta onhan tuokin jo aika erikoinen näky, enää tankonauhat ja se on siinä.
Kuvista ei sitä välttämättä ihan selkeesti erota, mutta jätin toki kaikki korvakkeet ja kiinnitysnipat sinne, missä olivat ennenkin.
Runko kävi läpi perusteellisen huollon: putket putsattiin ja ruostesuojattiin sisältä, koko runko niklattiin ja takahaarukka kromattiin, siihen päälle pulverimaali ja uudet tarrat. Ajatuksena, että runko kestää useamman muutosprojektin.
Kosheria siitä ei olisi saanut edes yrittämällä. Se oli mun omassa käytössä viritelty siihen kuntoon, että vain runko ja satulatolppa oli säästämisen arvoisia. Mistä sitä tietää, voihan se olla, että keväällä siinä on uudet kiekot ja vaihteet. Fillarit on tehty ajettaviksi ja nautittaviksi fiiliksen mukaan.
Nyt tykkään ajella sillä tuollaisena, mitä nyt mustat tankonauhat pistän lähiaikoina. Niin ja ehkä jonkun italialaisen kasarisatulan. (kuvassa satula vanhassa, mulle vähän huonosti sopineessa säädössä)
tnts - Täytyy myöntää, että stemmi on kompromissi ja ei sovi kokonaisuuteen. Mulla on valmiina upee Cinelli 101, mutta se on pikkasen liian pitkä. Lyhyempi on haussa. Ei kukaan haluis vaihtaa 115 mm:stä 100 mm:een?
kp - just sillä mä sen noin laitoinkin Aina saa haluta, mutta saamisen kanssa voi olla eri juttu. Toki tällekin löytyy hintalappu, jos jonkun on toi ihan pakko saada. Mutta, alunperin tää ei ollu myyntipostaus, joten en oo laittamassa sille hintaa.
Rungossa on Colnagoille tyypillisiä stanssauksia, jotka jätin maalauksen jäljiltä mustiksi. Ajatuksena, että ovat tyylikkäämmät, kun näkyvät vain läheltä. Vaihtoehtona siis sipasta niihin maalia, tehtaan tyyliin.
Kaikki teetetty työ on tietenkin ostajan ja myyjän välinen sopimus, ja hinta riippuu siitä, mitä varsinaisesti sovitaan, mutta voisitko kuitenkin kertoa, mitä tuo niklaus ja kromaus maksoivat ? Ja onko nikkelöinnin alla vielä kuparointi lisäämässä korroosio suojausta?
Siis: teräksen päällä ensin kuparointi, ja vasta sitten nikkelöinti ja lopuksi se kromaus ?
Pyörä on muuten erittäin kaunis.
Taottua siroa onttoa Cinellin tekemää quill stemmiä voisit kysellä nimimerkiltä “tizumo” tällä palstalla. Hänellä on noita myytäväksi saakka. Ja myös mustana, jos semmoisen haluaa. Löytynee niin 1A:ta kuin 1R:ää. Mallit noista näet tuolta:
harvinaisen tyylikäs, hyvällä maulla rakenneltu. Pidän tästä, siitä että entisöinti mahdollisuus on säilytetty. Ehdottomasti yksi tämän vuoden kauneimmista rakennelmista.
konkeli - otan uusia otoksia vetopuoleltakin, jos kiinnostusta riittää
tle88 - kiitos vinkistä! Runko tosiaan käsiteltiin useammalla eri kerroksella. Nyt kun kysyt, niin muistan (muistelen), että yksi niistä oli juuri tuo kuparointi. Sen alle tais tulla vielä joku toinen kerros. Lupasivat Amoilassa, että nyt kestää runko ainakin yhtä kauan kuin tähän asti. Laitan sulle hinnasta PM:n. Vastaan PM:nä kaikille muillekin, jotka ovat kiinnostuneita kyselemään pyörän pintakäsittelyn hinnoista.
Juunas - Deltat jakaa varmasti mielipiteet. Noi ei ole aikalaistensa joukossakaan tuntumaltaan mitenkään parhaat, huollettavuus suht haasteellinen ahtaiden sisuskalujen takia, painoa ‘riittävästi’ jne. Mutta tossa Campan satsaus setin ulkoasuun osuu just mun makuun. Normijarrut ei jotenkin tuntuneet oikeilta. (vaihtoehtona oli mm. napata mustat Campan Recordit maantiepyörästä)
