Eipä muuta, kuin että tulinpa väsyttävän työpäivän jälkeen melko hyvälle tuulelle lukiessani Art Blakeyn ja Nattens Madrigalin mehustelut samasta viestistä. Kiitos!
Edit: ja eekämittää kun Corto vielä siellä äänessä. Liian lukuisia ilon lähteitä samassa paketissa.
Ei mitään käsitystä Megadethin musiikista, mutta Teemu Mäntysaari kiinnitetty syksyn kiertueelle.
Sanoisin > kova
Bonnie Tyler - Total Eclipse of the Heart on ehkä yks kovimpia kasaribiisejä
kyllä jytisee 
ujeah, la 16.9.2023 Xysma + Kometa @ kuudeslinja/hki
Kaverin miksaus - (ja kaverin kissa)
"It’s all about pawz up vibez! Time to relax, rewind and day-dream with curated selections of downtempo, balearic, chillout, lounge and instrumental hip-hop from 80s up to date, mixed by Luigi Lugez. This is round 1 so more will definitely follow - enjoy the music!
Tracklist in the comments."
Trilogiahan toimii aina, vaikka itse tutustuin tarkemmin vasta Blaken aikoihin. Tämän jälkeen onkin sitten ollut aika fanboy-elämää. Kaikki enemmän tai vähemmän hyviä levyjä, joitain huteja lukuunottamatta.
Muutaman kerran todistanut livenä, mutta ei ne koskaan ole minään mestariteoksina mieleen jäänyt. Harmittaa viime syksyn peruminen. Harmittaa myös sen takia, ettei jaksanut lähteä pelkkää Emma Ruth Rundlea katsomaan, koska hänet oli nähnyt juuri Berliinissä kirkossa, joka paikkana oli todella hyvä.
Kyllähän siinä on oma tunnelmansa, kun näkee teini-iän lempparibändin livenä pitkästä pitkästä aikaa.
ABDUKTIO 
Joo, itsellä Nattens Madrigal tuli kunnolla kuunteluun joskus vuosituhannen alussa, ja on kyllä säilynyt säännöllisessä kierrossa siitä lähtien. Bergtatt hitusen myöhemmin, ja sekin on kyllä todella kova. Noiden ym. lisäksi en sitten oikein ole muuta kuunnellutkaan, ja oikeastaan tämän keskustelun myötä se jäi kiusaamaan. Siispä hommasin kaikki levyt Blakea lukuun ottamatta ja panin kuunnellen. Ja siellähän on muuten kovaa kamaa.
Kuuntelen töitä tehdessä aika paljon instrumentaalikamaa, joten toi ATTATASGGSGSGVCCXVD -mikälie, Lyckantropen Themes ja Riverhead upposivat tosi hyvin. Scary Muzak on vähän hassu, mutta toimii kyllä hyvin pyöräillessä, The Assassination of Julius Ceasar ja Flowers of Evil ovat minusta tosi hyviä, Messe uppoaa, ja Wars of the Roses ja Blood Inside ovat jääneet vielä vähän etäisiksi. Emma Ruth Rundlea kuulin vähän, kun jostain kuulin, että on esiintynyt Ulverin kera, ja hänen tuotantoaan tarttisi vielä ottaa haltuun.
Sunn O))):n kera tekemänsä levy pitää vielä kuunnella, ja Blakeen ryhdyn sitten, jos saan sen Williamin runoteoksen joskus luettua.
PS. oon aina arvostanut avatariasi
Jotenki Ulver on itelle ollu jopa niin kova juttu, että aikanaan ku ekaa tatskaa mietin, niin blood insiden kansihan se sitten oli. Aattelin, että ne on tehny itselleni sen verran merkityksellistä kamaa, että vaikka kuinka paskaa tekis jatkossa, niin pystyy ottamaan.
Mulla ei ole ollut sillä tavalla lempiartistia, mutta toi Nattens Madrigal on pystyyn yksi lempilevyistäni, ja se, että olen sitä parikymmentä vuotta kuunnellut, kertonee siitä, että kuinka paljon diggailen.
Ja on sillai luotto tuohon pumppuun, että vaikka en ensialkuun pitäisi jostain, niin tarttisi kuunnella paljon ennen kuin kehtaisi sanoa, että skeidaa on.
Lisää maté-juomaa pullokurpitsakuppiin ja
DJ Premieriltä tuli juuri kolmas Beats that collected dust -laatikontyhjennysjulkaisu. Laatu ei laske.
Tullut kuunneltua taas vähän Joutsenlampea, kyllä potkii. Ehkä ensikerralla katsomaan kun tulee ohjelmistoon, nyt ei pystynyt.
Lapsuus ja Kivarit ois kiva nähä pitkästä aikaa, mutta hemmettikun pitäs ainakin myös kahdessa muussa paikassa olla yhtäaikaa.
Valitsin että meen Hämeenlinnaan kahtomaan Hexvessel.
jostain plötsähti aivooni tää bengan bängeri
busta rhymesiä lainatakseni " that head-nod shit that make you break your neck"
