Tuli työnakki Budapestiin ja päätin sitten ottaa fillarin mukaan, Jounin lentorahtikertomusten rohkaisemana.
Lokakuun alussa lähtö, joulukuun alussa paluu. Tässä hiukan kertomusta kuvien kera.
Helsinki-Vantaan kentälle, pyörä painoi just sopivasti 10kg, hinta Finnairilla 40e. En pakannut sen kummemmin, kumit tyhjäksi, stonga irti ja siinäpä se. Ehjänä tuli perille.
Budapestin kentällä hetki kului että löytyi sopivan iso taksi (en siis todellakaan lähtenyt 2kk kamojen kanssa pyöräilemään 20 kilsaa keskustan suuntaan).
Eka kuva periltä, näkyy vielä miten sitä tulikaan pakattua:
Stonga jesseteipillä kiinni yläputkessa, tötteröt akseleissa, ketju teipattu chainstayhin kiinni ja sisäkumi-nippusideviritelmä leiviskän hampaita suojaamassa. Kammet oli kans lukittu teippi-nippariyhdistelmällä.
Lensin siis sunnuntaina. Maanantaina en uskaltautunut vielä paikallisen liikenteen hulinaan vaan suosiolla kuljin sen päivän työmatkan julkisilla. Tiistaina sitten eka kertaa vilinään, ja oli kyllä suomipoika ihmeissään, ruuhkat oli aika melkoiset. Raakasti vaan autojen sekaan, hyvin toimi. Kotimatkalla poikkesin paikassa jossa tuli käytyä varmaan sen 20 kertaa, eli Hummus Bar:
Sopiva paikka tälläiselle idunpurijalle. Unkarissa kasvissyöntikulttuuri on aika lapsenkengissään ja harvasta paikasta saa edes yhtä hyvää kasvisruokaa mitä itse pystyn kännissä silmät kiinni tekemään, mutta tämä oli virkistävä poikkeus.
Versio 1. työmatkasta kulki Oktogonilta Andrassyä pitkin “chain bridgelle” (szechenyi), siitä yli ja joen vartta paikallisen TKK:n tienoille.
Tietenkin oli tullut googleteltua etukäteen sopivia paikkoja missä pitäisi käydä, ja yksi niistä oli Csepelbolt, eli paikallista tuotantoa olevia fiksejä kaupattiin täällä.
Alun perin mielessä oli jopa ostaa moinen, mutta työn laatu ei päätä huimannut joten jäi kaupat tekemättä. Ostin kuitenkin Chargeen bullhornin ko. liikkeestä.
Trabanteja näkyi aika tavalla, samoin Bentleyitä, Lamborghinejä ja kodittomia. Melkoiset ovat tuloerot tuolla.
Sitten vähän nähtävyyksiä; Heroes square, sankariaukio. Andrassy ut:n toisessa päässä
http://farm5.static.flickr.com/4113/5064110923_1a342a8bcb.jpg
Tuolla aukiolla pelataan muuten suht usein pooloa. Hyvät valot jne.
Piti sitten ostaa fillariin valot. Toinen kauppa joka tuli googleteltua etukäteen oli nimeltään Bajnok Szerviz, ts. Champion service.
http://farm5.static.flickr.com/4133/5072501977_53c05a9cae.jpg
Käsittämättömän hyvää palvelua hyvällä englannin kielellä, asia jota ei välttämättä ihan helpolla tuosta maasta löydä (mm. bullhorn tuli ostettua lähinnä viittomakielellä aiemmin). Kyselin samalla olisko mitään mihin kannattaisi mennä, “joo, kaverit pelaa pooloa tossa lähellä, mee sinne”. No menin sitten
http://farm5.static.flickr.com/4124/5073108398_3ae5e9b503.jpg
Pelin jälkeen “yhdelle” unkarilaisittain, eli aika myöhään meni…
Sitten versio 2 maisemareitistä töihin, tällä kertaa “vapaudensiltaa” pitkin (Szabadsag hid)
http://farm5.static.flickr.com/4021/5074293671_104e8a028b.jpg
Ja piti poiketa taas Bajnok szervizessä.
http://farm5.static.flickr.com/4001/5078602806_2699a98b9a.jpg
Tästä tulikin sitten oikeastaan päivittäinen tapa. Tosin lähes joka kerta joutui lähtemään johonkin kaljalle. Kyseisenä päivänä käskettiin mukaan Goldsprint-turnaukseen ja pakko se sit oli mennä.
http://farm5.static.flickr.com/4103/5089048341_d376b48afa.jpg
500m, 4 kaljaa, aika 27-jotain eli aika huono. Nuo “turnajaispyörät” olivat siis tän paikallisen tehtaan valmisteita. Siis Csepel.
Jatkanpa raporttia myöhemmin…
