Jep, noi on ne pätkät jotka tahtonee mennä taluttamiseksi, eli Kuikunläänintien ja Lakistontien väli, jonka voi kiertää noin tai etelästä Vihdintietä ja sitten toi pätkä Pirttimäen ja Luukin välillä, joka on kyl ihan helppoa talutettavaa jos ei mee ajamalla, juurakkoista vaan. Ja Solvallan ja Pirttimäen välillä on paljon jyrkkiä nousuja, jotka on pinnaltaan kyl hyvin ajettavia jos on jalkaa. Pääasiassa kepun tyylisiä ulkoilureittejä ja tietähän tuo on.
Joo sen huomaa helposti ja openstreetmäppiin onkin merkattu toi pyöräilyreitti. Reitit eroaa tässä, noilla ton sinivalkosilla merkeillä viitta oikeelle kävelyreitille ja vasemmalle tietä pitkin Haltiaa kohti pyörällä.
Ajettava, mutta varmasti tosi märkä ja lätäkköinen tän kesän sademäärillä.
Helpottaa aika paljon jos et aja tuota vihreää reittiä vaan oikaiset punaisen viivan osoittamaa tietä pitkin tuon tunkkauspätkän.
Högbackan pysäköintialueen kohdalta pitäisi kääntyä vasemmalle Haltian suuntaan kun varsinainen reitti jatkaa pöpelikköön pyöräilykieltoalueelle. Toinen vaihtoehto kääntyä oikealle ja ajaa Kattilan kautta Haukkalammelle ja sieltä tietä pitkin Haltialle.
Vähän Haukkalammen risteyksestä Haltian suuntaan kääntyy suojatieltä kiva reitti jota pääsee Swinghillin itäpuolelta jatkamaan kohti Pirttimäkeä.
Vielä kun hyvin muistissa niin tässä lyhyt reittikuvaus välille Hetta - Alta, joka seurailee (Arctic post road mtb -reittiä)
- Päivä
Yöjunalla rolloon ja eskelisen linjalla Palojoensuulle, josta sain vielä kyydin Hettaan.
Ensimmäinen yöpyminen näkkäläjärven kulmilla.
- Päivä
Sataa vettä. Kamat kasaan ja kohti rajaa. Rajaa lähestyttäessä sattuu reitillä useita upottavia kohtia, jossa mönkijät ym. ovat tehneet reitistä paikoin mutavelliä.
Rajan ylittämisen jälkeen reitti jatkuu hyväkuntoisena mönkkäripolkuna. Tämän noin 8 kilometrin osuuden päättää šihccajávri -nimisen järvensuulle saapuminen. Syvyys elokuun lopulla about polveen, pohja hiekkaa, mutta paikoin kohtia jossa jalka saattaa humahtaa syvemmälle. Ao. Kuva vastarannalta. kuvassa vasemmalla olevaa hiekkarantaa pitkin pääsee rantatörmälle ylittämään.
Seuraavat about 12 kilometriä ovat soratietä. Suhteellisesti ottaen hyväkuntoista reittiä, joka johtaa e-45 päätielle.
Seuraavat about 40 kilometriä ovat asfalttia, reitti välillä dippailee hiekkateille. Tällä osuudella vastaan tulee Kautokeino ja reitti menee kaupan vierestä. Vettä sataa välillä kovempaa, joten nähtävyydet ym tauot ei kinostele.
Lopulta tämä asfalttipitoisin osuus päättyy reitin kääntyessä vanhalle postitielle. Tämä noin 50km osuus alkaa suhteellisen hyväkuntoisena mutta alkaa pikkuhiljaa muuttumaan lähinnä nelivedoille ja mönkkäreille soveltuvaksi.
Yöpyminen jossain tämän osuuden puolenvälin tienoilla nimettömäksi jääneen lammen rannalla.
- Päivä - Keskiviikko
Aurinko paistaa. Ja saa kamoja kuivateltua.
Nousumetrejä kertyy Mazéa/Masia lähestyttäessä ja lopulta muutama kilsa ennen Masia alkaa reitin ensimmäinen pitkä blissi alamäki, joka johtaa asfaltille (e-45), josta lyhyen ketjunpyörittelyn jälkeen tie vie Masin kahvila&kaupalle.
Masin jälkeen alkavat kilometrit joita varten reitti valittiin. Jyrkähkö haikkaus siksakkia sorapolkua ylös josta maisemat avautuvat.
Yöpyminen nimettömäksi jääneen lammen rannalla. About 70 kilsaa jäljellä Altaan.
- Päivä
Tähän noin about 75-80 kilsan osuuteen sisältyy noin 6km aslfattiosuus (joka menee kuvassa näkyvää järven reunaa pitkin), josta reitti vie takaisin mönkkäripolulle johtaen takaisin ylös maisemareitille.
Ja lopulta around 35-40 kilsaa ennen määränpäätä meri pilkistää ensi kerran.
Lopun polkulaskettelun jälkeen vielä muutama kilsa paikallista mökkitietä joka muuttuu pitkäksi asfaltti alamäeksi kohti joenvartta.
Alhaalla alkoi taas satamaan ja ihan loppuja reitin joenvarsi polkuja ei malttanut pyöritellä kun hotelli ja kuuma suihku odottivat
Uutta Keski-Suomessa:
Keuruun, Mäntän, Multian ja Suolahti-Äänekosken pätkät ovat noista eri tavoin tuttuja, ja näyttäisi olevan syrjäistä, houkuttavaa soratietä tarjolla yllin kyllin. Kun tarkoista reittikartoista tsekkasin tuttujen alueiden palveluita, niin hyvin oli tärkeät koottu, vaikka uimarantahelmiä yms. toki puuttui. Esimerkiksi upean Heräjärven laavu Keuruun/Mäntän metsissä on aika vaikea tietää ilman kunnon pohjatöitä.
Pohjoisella kierroksella varoittaisin itse aivan eeppisistä hyttysmääristä, piina alkaa jo toukokuussa.
On kyllä!
Nyt on sellaista reittiä, mitä on ajettu nappulasta asti. Kotoa mökille ja vielä toisellekkin mökille.
Palveluita on koottu hyvin. Maisemien tai reittien mukavuuden puolesta valkkaisin jossain kohtaa toisin.
Esim. yhdysreitti tonne pohjoisen lenkille, niin menisin ite varmaan äänekoskelta Saarijärven Pyhäjärven pohjoispuolelta suoraan Häkkilään. Tämä jos ei tarvi/halua saarijärven palveluita.
Kannonkoskella Piispalan kurssi- ja leiriksekusken lähellä merkattu leiripaikaksi Iso-Hiekka, Sopii uimapaikaksikin erinomaisesti, mutta siinä on ihan yhtä hieno, rauhallinen hiekkaranta Öjanranta, paljon lähempänä reittiä. Jää siihen sinisentien sillan ja Piispalan leirikeskuksen uimarannan väliin.
Ja yks suomen hienoimmista Funkkiskirkoista on kans Kannonkoskella.
Hitonhaudan lenkki menee keskisuomen komeimman maisemapaikan ohi parin kilsan päästä, mutta paikkaa ei ole merkitty. “keskisuomen koli” eli Hyyppäänvuori Lievestuoreenjärven rannalla. Luolaa, kalliota ja järvimaisemia.
Pitää vielä tiirata tarkemmin
Ottavat varmasti ilolla vastaan täydennyksiä, kai se Taneli tätäkin lukee. Tuo on aika lyhyessä ajassa tehty, joten varmaan on jäänyt jotain mestoja huomaamatta vaikka paikallisiakin osallistui. Ja joihinkin reittivalintoihin vaikuttaa maanomistajat.
Ja paikalliset ei kerro hiljaisia timantteja
Äkkiseltään tulee parikin laavua heti mieleen (siinä Öjassakin on ainakin ollut laavu, mutta sen lisäksi).
Ja jos nyt haluaa ajaa ton yhdystien saarijärven kautta, menisin Äänekoski-Parantala seuraavasti:
Gravelilla ajettavissa, näkötorni ja laavu välillä, levottoman iso törmäpääsky-yhdyskunta, karttaankin merkattu Kartano kievari, Eli Martti vainion tanssiravintolamesta ja sen viereinen Sammy Babitzinin kuolinsilta sekä Timo Suomalaisen suunnittelema (ja allekirjoittaneen maalaama) Hietaman kirkko.
Laavu taitaa olla jonkun yksityisen mailla ja joutuu suhtautumaan tulentekoon varovasti, mutta on siinä ollut kaivonrengas. En oo tulistellu.