ihan on fiilistelymatskua Lunnilla taas siinä
accro - 8:37, 22.9.2019 » Näkkälässä olin kalassa ja siellä oli leveetä renkaan jälkeä kairoilla. Te ette varmaan olleet kyseessä kun lähitte pöyriseen päin. Tosin tuskin oli paikallisetkaan, lapissa luotetaan polttomoottoriin :).Käsittääkseni tuo Pöyrisjärven alue on noussut hyvinkin suosituksi pyöräilijöiden parissa. Kuvarapsoja näkyy instassa monenmoisilta porukoilta ja ohjattuina reissuinakin. Eipä sillä, itselle tuo on kyllä kaikkein mieluisinta maastoa retkeillä. Näkee kaus ja ajaessa saa sinne kauas myös katsella, kun alla on varsin mukavasti edettävää pohjaa suurimmaksi osaksi. Ja kuitenkin kyseessä ihan oikea erämaa-alue ja sen mukaisesti varustauduttava.
Vasta kuvia katsoessa sitä hoksaa miten hyvissä keleissä onkaan taas saanut ajella. Ei ole myräkät haitanneet onneksi. Ötökkää oli sen sijaan tänä kesänä aikas sakeasti paikoitelleen… se siivittää ajamaan parempaa vauhtia, ja leirissä pystyy niitä,vastaan hyvin suojautumaan.
Vuosikatsaus taasen.
Takana edelleen sisuri ja keulalla sama looppi. Taidan keksiä varastoon toisen tangon valmiina jarrukahvoineen vaihdokiksi. Mekaanisten hidastimien etuja… Voin pitää tuon loopin lähinnä retkihommia varten olemassa. Ei se perusrullailuun ole mitenkään tarpeellinen vehjes.
Lisäksi ihmetyttää se, etten ole vieläkään vaihtanut tähän aikoinaan nauruhalvalla nappaamiani uusia hienostokampia. Heti hankittuani ne sain tämän nykyisen gxp-laakerin suojuksen pysymään riittävässämäärin paikoillaan, eikä se ole kaivannut mitään muuta kuin ajoa sen jäljeen. No, onpahan sellainen odottamassa. Kun ei näille nykyisille kammille taida olla juuri järkevää jatkosijoituskohdetta olemassa, niin ei aleta huvikseen toimivaa settiä purkamaan.
Vuoden varrella Lunni on lennellyt tasaisen harvasti. Kotikulmien syysräkäiset suonreunat ja sittemmin talvipolut ovat ohjelmassa aina, kun vaan muistaa käydä. Keväällä sain ajella Ylläkselllä maanmainioita talvireittejä ihan yksikseen, ennenkuin tuiskusivat umpeen.
Kesällä käytiin mutka Norjan puolella ja muutama lenkura pyöräilyä sielläkin onnelassa ajettiin.
Nakkasin pöljäilymielessä taas pitkästä aikaa käppyränkin ohjaamoon, jotta saa ajaa tulevissa krossimestaruuskisoissa lajihyväksytyllä pyörällä. Aivan kauhea se on tuolla peruspässinpäällä ajaa. Tulee vain ikävä aikaa, jolloin sen paikalla oli nyttemmin Gryphonissa majaa pitävä Luxy.
Kivoja aikoja. Muutama kuvanenkin.
Lähimetsän leikkipaikka. Näköjään vielä j-Barin kanssa.
My bleeding heart.
Yllästä.
https://live.staticflickr.com/65535/50410772431_8428d55275_z.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/50410772476_842f10780b_z.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/50410064298_49f49ab9bb_z.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/50410772481_cc1590388d_z.jpg
Norja on enemmän, kuin vain paikka maapallolla. Siellä tuntee olevansa ja elävänsä.
https://live.staticflickr.com/65535/50426614266_ef0b523774_z.jpg
Krossimuudi.
Siistejä pyöriä kaikki nämä sun singularit ja hyvä meno.
Onpa Lunnin seikkailuja hauska seurata. Näkyy viihtyvän hyvin karummassa maastossa, ja siitä minä nautin.
Kiitos.
Täsä, kun harrastus- ja ikävuosia on tullut lisää, niin huomaan lähimetsän ja ns. kuntolenkkeilyn vetävän entistä vähemmän puoleensa pyöräillen. Alkujaan pyöräilyn löytyessä sitä ryntäsi aikalailla jokaisessa mahdollisessa välissä ajamaan. Elonkirjon syvimmissä railoissa sit pakeni kait tyhjää kotiaan tuonne metsään, pääasiassa pyörällä silloinkin. Nyttemmin on kehonkurjuutus jäänyt vähemmälle ja olen siirtynyt varsinkin kesäisin enemmän nautintolajien pariin. Rullalautailu kuivilla keleillä ja purjelautailu tuulisilla vie paljon aikoja suvena. Toki peruskuntoa pitää edelleen ylläpitää ja jotain pitkiksiä tulee pyörällä hoidettua. Liian harvoin kyllä.
Lähimetsää tulee nykyään tutkittua lähinnä juosten. En ole sitä hommaa enää kovalla alustalla tehnyt sitten kesän -07 joten polkujen ja umpisen horjuminen jaloin on (melkein) mieluisaa.
Näinpä maistuvimmat pyöräilyt on löytyneet retkien ja seikkailuiden myötä. Välillä vielä joku kisakin sentään. Tänä kesänä tuli ajettua vain yksi kisamainen veto ja sekin virtuaalimuodossa Ylläksellä. Se päätteeksi sit sukelsin Ylläsjärven puolella alamäessä yhden paikan pää edellä tantereeseen, joten ei ihan kunnialla loppuun se päivä.
Karut tai ihmisetäiset paikat kiehtovat. Ja varsinkin ne, joissa näkee kauas. On hienoa, kun tajuaa oman pienuutensa luonnon keskellä ja seassa. Pyörä on mainio vehjes päästä paikkoihin, joihin kävellen on turhan pitkä matka. Silläpä tuo Pöyrisjärven seutu muunmuuassa hivelee mieltä ja kehoa aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Hyvää sisältöä pullollaan tämä ketju. Kiitosta vaan siitä
Mitäs Lunnille kuuluu vuonna 2024?
Vanhan topikin pumppaus jooh mutta inspiroivia ja mielenkiintoisia postauksia tässä topikissa kiitosta vaan 
2 Likes
Lunnin kuulumiset kiinnostaa juu! Tää topik on ollu omalle Lunnille ollu inspiraationa, vaikka onkin vaihteileva löysimys!
Kappas kappas, nämä kuulumisien kyselyt menneet täysin ohi jo kauan aikaa. Mennyt tämän foorumin seuraaminen aika vähälle, kun fokus keskusteluissa alkoi aikoinaan siirtyä enemmän ja enemmän vaihteellisiin pyöriin. Ja toisaalta palsta koki jonkun faceliftin ja iso osa kuvista omissa langoista katosi… No, tällainen setämies ilman dataosaamista kun olen niin tuntui sitten turhalle alkaa niitä esiin uudestaan kaivelemaan.
Se selittelyistä.
Lunni kulkee edelleen. Nykyisellään ehkä harvemmin kuin ennen, mutta kuitenkin. Vuosittain jotain retkihommaa ja keväisin Ylläksen talvireittejä.
Ei mainittavia ongelmia pyörän kanssa. Kampia en ole saanut vaihdettua, vaikka laatikossa makaa uudenkarhea XO setti odottamassa. Mitä sitä suotta, kun alkuperäinen X5 sarja toimii ja laakerikin edelleen kunnossa.
Viime kesänä koitin sovittaa alle 4,6” JumboJimit mutta eihän se pentele taakse mahtunut. Korkeussuunnassa raapi kiinni. On todella korkeat nuo renkaat. Päädyin pitämään takana sit vanhan renkulan ja vain eteen uutta. Sama se lopulta on mitä siellä pyörii, kunhan pyörii.
Hyvää rautaa tämä vehje on. Vaikuttaa kestävän myös pitkää paikoillaan oloa…
Kuvat syyskuun alusta Tappuri-Pahakuru-Hietajärvi suunnilta Pallaksen kansallispuistosta, eli kyllä se vielä ajoakin saa.
Kuski vanhenee, meno ei enää kovene!
19 Likes
Hyvä tilannepäivitys! Hyvän mielen pyörä! 
Jännä ettei JJ mahtunu, 4.6" Dillinger 5 on mahtunu aika hyvinkin pyörimään omassa! Onneksi päädyin 4" JumboJimeihin ni ei tullu hukkaostosta!
4,6” JJ on tosiaan aivan hiton iso kumi. Muistaakseni ei häviä korkeussuunnassa paljoa 27,5” kiekoilla pyöriville vertailupisteilleen. Yllätti itsenikin. Leveys olisi tosiaan mennyt heittmällä mutta korkeus rajoitti tyystin pois.
Harmittelin tuota, koska ihanaisen kevythän se kumi olisi ollut.
Vuodet vierii, tämäkin lintu täytti 10 vuotta kesällä.
Pitäis kyllä omakin tirppa viedä kunnolla retkelle, tuntuu että lähipusikossa on pyöritty jo tarpeeksi. Hossa ja pohjosen polut kiinnostais!
JJ on 4.0", 4.4" ja 4.8" kokosena. Jos 4.6" on 4.8" niin kokli tuota pykälää pienempää.
Jaa sitäkö on kolmea kokoa… no, kunhan tarve taas tulee kumia vaihtaa, niin ottaan asia pöydälle. Harrastus nykyisellään on mallia ”mihinkään en koske jos se toimii”.
Hossa on erinomainen paikka varsinkin pyöräillen. Siellä on jatkuvasti myös sopivan lähellä sivilisaatiota tai ainakin teitä, joita pääsee palaamaan takaisin, jos eteen tulee ongelmia. Ja toisaalta päiväretkinä ajettavissa, jos ei halua kantaa kaikkea mukanaan.
Juurikin syyskuun alussa Pallaksen takana pohdin, että en hevillä enää jalkaisin lähtisi vaellukselle, kun on oppinut pyörällä sitä tekemään, ja välineet löytyy. Se mitä kävellen ehtii mukavuuden rajoissa yhdessä päivässä, menee pyörällä alkupaloina. Kiirehän ei toki tarttisi olla (silloin kun reissuun pääsee), mutta silti.
Aikoinaan jaksoi vaihtaa välitystä Lunniinkin vuodenajan mukaan. Nyt mennään ympäri kalenterin yhdellä ja samalla. Tech talkkia mainittakoon, tuohon takanapaan (Hope) aikoinaan vaihtamani laakerit ovat kestäneet jo vissiin pidempään, kuin ne sen alkuperäiset. Kaksi laakeria sinne piti muistaakseni ostaa ns. paremmasta kaupasta ja loput muutaman euron bulkkia. Kaikki hyvin sillä saralla silti.
3 Likes