Liikennesäännöt

Prätkällä ajaessa on tullut vedettyä kaistojen välistä ja aina jollain on oma mielipiteensä siitäkin. Ei muutako sieltä mistä parhaiten pääsee. Kehä ykkösellä bussi kiilasi eteenkin kerran, autot ei paasseet liikkumaan mihinkään, mopoilla pääsi, tilaa oli parikin metriä.

No, koputin bussi ikkunaan ja kysyin kuskilta että mikä on hätänä? Kaverilla oli tosi tuskainen ilme ja yritti irvistellä jotain jonossa ajamisen olennaisuudesta ja järjestyksen tärkeydestä, hymyillen jatkoin matkaa.

Liikenteessä paikkansa saa, kun sen ottaa.

M

Onko tossa kaistaviivan päällä ajamisessa se juttu, että mopolla saa kyllä pyyhkiä menemään peilejä hipoen, mutta autojen tulee ohittaa riittävän kaukaa?

“Ei muutako sieltä mistä parhaiten pääsee.”

Näitä autoilijoitakin on nähty. Joskus noita liikenteen vastakappaleita kyräilessä on kyllä käynyt mielessä peiliin katsominenkin. Se tosin saattaa olla vähän ug-meiningin vastaista. Oh well.

Tiet on tehty autoille ja jalkakäytävät jalankulkijoille. Kaksipyöräisten (velot ja prätkät) pitäisi suostua näiden pääryhmien mukaiseen liikennekäyttäytymiseen silloin kun ollaan pääkäyttäjien stradoilla. Jos saat etua etenemiseen esimerkiksi leveyden tai nopeuden puolesta niin sitä ollaan ensisijaisesti kieltämässä, turvallisuuteen vedoten tietysti. Auto tai bussi isompana tarvitsee suuremman reviirin tai paremminkin “varoalueen” kuin prätkä tai fillari. Sen takia bussikuski veti tok-tok omaan päähänsä.

Pyörätiet (siis jalankulku/pyörätie yhdistelmät) on yleensä rakennettu päin v****a jolloin ei ole aivan selvää mikä osa on jalankulkijoille ja mikä pyörille. Jalankulkemisen luonteeseen liittyy pyöräilijän näkökulmasta poukkoilevaakin kulkemista, käveleskellään vaan. Pyöräily on määrätietoisempaa ja suoraviivaisempaa toimintaa. Jalankulkijan havainnointipiiri on huomattavasti pienempi kuin fillaristin. Nähdään vain muutama askel eteenpäin jolloin vauhdikas fillaristi pääsee yllättämään.

M

Ei autotie, vaan ajorata. Ajoradalla kulkevat ajoneuvot. Ajoneuvoja ovat maata myöten kulkevista leitteista ne, jotka eivät liiku raiteilla tai joita ei lasketa jalankulkijoiksi. Poikkeuksena polkupyöräilijän tulee käyttää pyörätietä, mikäli sellainen on erikseen merkattu. Sillä autolla ei ole mitään “etuajo-oikeutta” siihen ajorataan. Kaikille tiellä kohdattavilla liikkujille - oli ne laillisessa paikassa tai ei - tulee jättää riittävä alue liikkumiseen.

Varsin usein kaksipyöräisillä ajoneuvoilla liikkuvilla henkilöillä on kaksi näkemystä siitä riittävästä tilasta. Jostain syystä muiden liikkujien tulisi jättää kaksipyöräiseen enemmän väliä, kuin mitä kaksipyöräinen itse jättää muihin. (tunnustan, itsekin huomaan usein ajattelevani tämän suuntaisesti)

Viime päivinä on tullut mieleen, että mitäs jos käykin niin, että kävelijä harhautuu yhtäkkiä kävelytieltä pyörätielle kun meikäläinen kruisailee pyörätien puolella kohtuullista 25 km/h vauhtia ja pyöräilijä jää alle ja lyö päänsä asvalttiin.

Onko tällaisessa tilanteessa lakijärjestelmämme sitä mieltä, että ajoin huolimattomasti eli “tilannenopeus” olisi pitänyt olla hitaampi ja vastuu on pyöräilijän, vai pitääkö kävelijän oikeasti noudattaa liikennesääntöjä eikä heillä ole mitään sijaa pyörätien puolelle? Onko pyöräilijä koko ajan velvoitettu tarkkailemaan kävelijöitä ja näiden liikkeitä, vai riittääkö se, että ajaa kiltisti siellä pyöräilijöiden kaistalla?

Entä mitä laki sanoo sellaisessa tilanteessa, jossa autotien vieressä on erikseen pyörätie tai yhdistetty kevyen liikenteen väylä, jotka kummatkin ovat täynnä kävelijöitä ja minä kruisailisin autotiellä ja ajaisin epähuomiossa auton kylkeen tai vaikka loukkaantuisin jollain tavoin. Korvaako vakuutus sattumukset, kun kuitenkin ajoin lain mukaan väärin?

Entä onko pyörätiellä jokin nopeusrajoitus? Itse en ole sellaiseen vielä törmännyt. Nykyaikaisilla pyörillä kuitenkin polkaisee nopsasti yli 40 km/h vauhteihin ja se alkaa olla jo reipasta menoa se, kaupungissa pyörätiellä siis.

Hassuja kysymyksiä, mutta en ole näistä asioista ihan perillä, vaikka sellaiset pyöreät 25 vuotta olenkin kaduilla liikkunut pyörien päällä. Vielä kummallisemmiksi nämä pykälät varmaankin muuttuvat kun pyöräilijän alle jäänyt loukkaantuu, mahdollisesti vakavastikin.

ripaus - 15:41, 21.3.2009 » Viime päivinä on tullut mieleen, että mitäs jos käykin niin, että kävelijä harhautuu yhtäkkiä kävelytieltä pyörätielle kun meikäläinen kruisailee pyörätien puolella kohtuullista 25 km/h vauhtia ja pyöräilijä jää alle ja lyö päänsä asvalttiin. Onko tällaisessa tilanteessa lakijärjestelmämme sitä mieltä, että ajoin huolimattomasti eli "tilannenopeus" olisi pitänyt olla hitaampi ja vastuu on pyöräilijän, vai pitääkö kävelijän oikeasti noudattaa liikennesääntöjä eikä heillä ole mitään sijaa pyörätien puolelle? Onko pyöräilijä koko ajan velvoitettu tarkkailemaan kävelijöitä ja näiden liikkeitä, vai riittääkö se, että ajaa kiltisti siellä pyöräilijöiden kaistalla?
Yli 12 vuotias ei saa ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä (jalkakäytävän merkki, sellainen puöreä). Jos jalkakäytävä on täynnä, ei polkupyörää saa edes taluttaa jalkakäytävällä. Jalankulkijan tulisi ensisijaisesti liikkua jalkakäytävää pitkin, mutta saa kävellä myös pyörätietä, tällöin mielellään oikeaa reunaa. Periaatteessa, jos jalkakäytävä on tyhjä ja jalankulkija jää pyöräilijän alle selkeästi merkatun pyörätien alueella, niin pyöräilijän pitäisi olla vahvoilla, mutta tilannenopeuteen ja havainnointiin kiinnitetään varmasti huomiota. Jos yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kovin täynnä siinä saa ajaa, mutta noudattaisin kävelykadun ja pihakadun (jalkakäytävän merkki, mutta suorakaiteen mallinen) sääntöä, että max.noeus on 20 km/h. Polkupyörällä saa samaan suuntaan kulkevan pyörätien sijaan käyttää myös [s]autotietä[/s](hups. piti kirjoittaa, että:) ajorataa, mikäli pyörätien käyttö ei olisi järkevää/turvallista (esim. pitäisi ylittää monikaistainen tie päästäkseen sinne) ja kuvaamassasi tilanteessa voitaisiin soveltaa varmaan tätä. Oli tilanne mikä tahansa, niin käytäntö on osoittanut, että pyöräilijä on aina kusessa.
ripaus - 15:41, 21.3.2009 » Nykyaikaisilla pyörillä kuitenkin polkaisee nopsasti yli 40 km/h vauhteihin ...
Niin. Sellaisia ne on ne nykyaikaiset pyörät. Onneksi niissä on hyvät jarrut ;)

edit: tarkennetaan vielä tuota pihatie-kohtaa. Nopeus pitää sopeuttaa jalankulkijat huomioiden turvalliseksi ja maksimi on 20 km/h

Vastuu on sillä, joka rikkoo sääntöjä tai tekee jotain ennalta-arvaamatonta, esim hyppää sivusuunnassa fillarin eteen katsomatta. Kinaamista saattaa tulla, mutta niin se on. Tieliikennelakia: “Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
Ajorataan rinnastetaan tässä pykälässä pyörätie ja raitiotie.”
Kuitenkin: “Pyörätiellä polkupyöräilijän ja mopoilijan on aikoessaan linja-auton tai raitiovaunun pysäkin kohdalla sivuuttaa sille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun annettava esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille.”

Jos pyörätie on täynnä kävelijöitä, pitää rimputtaa soittokelloa ja odottaa että kiroilevat ihmiset poukkoilee pois edestä. Autotiellä ei ton takia saa ajaa. Järkevä poliisi varmasti hyväksyy tuon silti selityksenä, mutta ei kannata kauheasti kinata jos sellainen vähemmän järkevä osuu kohdalle. Valitettavasti pyörätielläkin saa kävellä, ihan lain mukaan: “Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa.”
Pyöräilijöillä on sama nopeusrajoitus kuin autoilla. Pihakadulla ja kävelykadulla tosiaan 20 km/h.

ripaus - 16:01, 21.3.2009 » Entä mitä laki sanoo sellaisessa tilanteessa, jossa autotien vieressä
joope - 16:01, 21.3.2009 » Jos pyörätie on täynnä kävelijöitä, pitää rimputtaa soittokelloa ja odottaa että kiroilevat ihmiset poukkoilee pois edestä. Autotiellä ei ton takia saa ajaa.
Hei! Se on oikeasti "ajorata," eikä autotie. Autoilla ei ole mitään yksinoikeutta siihen alueeseen. Ei vahvisteta vääriä kuvitelmia käyttämällä vääriä termejä.

Ja kyllä, jos jalkakäytävä/pyörätie on niin täynnä jalankulkijoita, ettei siellä mahdu fillarilla ajamaan, niin silloin saa ajaa ajoradalla. Tieliikennelaki sanoo eksplisiittisesti, että jos kulkeminen ei ole mahdollista kevyenliikenteenväylällä/pyörätiellä/jalkakäytävällä, niin silloin saa käyttää ajorataa.

Suomen laki on tässä tapauksessa IHQ, koska se ei sanele kirjaimellisesti kaikkea, kuten Ameriikassa tehdään, vaan hommat menee tulkintapohjalta ja poliisin tulkinta joko vahvistetaan tai kumotaan rosiksessa, hovissa, korkeimmassa tai EY-tuomioistuimessa.

+1

Turvallisinta on pyrkiä käyttämään ensisijaisesti ajorataa. Autoilijat ainakin periaatteessa tietävät miten liikenteessä pitäisi toimia ja ovat vähän helpommin ennakoitavissa kuin keskivertojalankulkija.

Torvea tai suutaan soittaville peukkua, törkeimmille peili- tai takaovikikkaa. Viranomaisille voi tarvittaessa käyttää perusteluna juuri tuota klv/pyörätie väärällä puolella/vaarallisessa kunnossa/täynnä jalankulkijoita/pysäköityjä autoja/jne etc.

Tietty jokainen järkevä ihminen ajaa siellä missä mahtuu, sanoi laki mitä hyvänsä. Mutta pyörätiellä kävelevät ihmiset ei ole automaattinen lupalappu ajaa ajoradalla, “Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.” Riippuu syiden pakottavuudesta ja vaaran ja huomattavan haitan määrästä. Tulkinnanvaraiset asiat on arpapeliä jossa voi voittaa tai hävitä, se selviää vasta jälkeenpäin.

Osittain tämä kaksipyöräisten “asema” johtunee siitä että talvisin meitä on huomattavasti vähemmän liikenteessä, jalankulkijat ja autoilijat tottuu olemaan omissa oloissaan ilman meitä häiriköitä. Kun suuret velomassat vyöryy näin kevään korvalla baanoille niin suurin osa kuskeista on amatöörejä jotka pelkää lunastaa paikkansa ajaa ajoradalla. Kevätkuskien epävarmuus ja auton peltikuori vahvistaa autoilijoiden omistavaa asennetta ajorataa kohtaan.

Kaupunkisuunnittelu ei todellisuudessa pysty vastaamaan nykypäivän fillariliikenteen tarpeisiin, eikä varsinkaan tavoitteena olevaan fillaroinnin kaksinkertaistamiseen. Sehän tarkoittaisi mm. pyöräilykaistojen maalamista ja siitä nousevaa älämölöä ei virkamiehen lounasrauha kestäisi.

Joo itsekin kokeilin tuota eilen, eli ajelin sekä ajoradalla että pyörätiellä.
Joka kerta kun pyörätieltä piti lähteä ylittämään katua/tietä joku oli tunkemassa eteen.
Mut heti kun siirtyi autojen sekaan tuli tilaa, kertaakaan ei töötti soinut eikä kukaan yrittänyt kiilata.

Tää oliskin hyvä, jos toimisi päivälläkin… Light Lane konsepti piirtää valolla pyörätien - Hilavitkutin.com

Ja jos autojen valot ei söis laaseria…

M

“Ei Jopolla jalkakäytävälle” -kampanja alkaa.

Jutun nettikeskustelu näyttää toistaiseksi maltilliselta. Liekö niin, että Hesarin lukijoissa on suhteessa enemmän kriittisesti pyöräilijoihin suhtautuvia…

Off-topicina: Lehteä joskus muinoin selailleena heräsi ajatus satiirisesta verkkojulkaisusta / uutismuotoisesta blogista, jossa voisi esitellä liikenteen ongelmakohtia pyöräilijöiden näkökulmasta, mutta kevyellä huumorilla / satiirilla: “Poliisi hätistää jalankulkijat ja autoilijat pyöräteiltä”.

Hämeenkadun turvallisuus syyniin

Vähän epäilen että laki ei noin vaan taivu tuohon pysäköinninvalvojaehdotukseen…
Mutta noin muuten ihan kiva ajatus.

Poliisi pisti isompaa vaihdetta silmään. Kertokaahan jos tulee tapauksia.

Hakaniemen torilla oli äsken pyöräpoliisit. Kävin Subwayssa syömässä ja laskeuduin Hakaniemen liikennevaloihin tyhjää autotien reunaa väärään suuntaan. Siitä tuli varoitus. Vieressä kävelytiellä ajaneet sakotettiin kaikki.