Latasin äsken “jalbumiin” 235 kuvaa kevään pyöräreissulta Australiasta. Matkaa kertyi 9356km, reitti karkeasti Cairns-Mt.Isa-Katherine-Broome-Carnarvon-Perth-Kalgoorlie-Adelaide (kaverilla reilu 14000km reitillä Adelaide-Adelaide) Kuumaa oli ja kuivaa, eikä ollu ruuhkia niinku kuvista näkyy. Kahden miehen reissu hoidettiin ilman huoltojoukkoja, telttamajoituksella jne. Nullarborin tasangolla saavutettu vapauden tunne oli kenties hienoin kokemus matkalla. Siihen mennessä jo homma toimi aika hyvin, kun ei ollut enää kuumakaan ja “kaikkeen” oli tottunut.
Arvostan!
Itse olen Aussi ja tiedän miltä noita ‘välimatkoja’ tuntuu, vaikken ole pyöräilyt noin paljon.
Pienenä me aina tehtiin pitkiä reissuja autolla ja kerran ajettiin Adelaidesta itään Sydeneyhin, sitten rannan pitkin Cairnsin asti ja sieltä Mt Isä kautta Tennant Creekiin ja sit etelään takaisin kotiin. Matka oli yli 10000km ja kesti ehkä kuukauden tai jotain.
Sit olen ajannut pitkiä matkoja prätkällä (kun moottoripyörän ajaminen oli mun pää harrastus ajalta 1995-2005). Kerran ajoin yli 1200km päivässä (800km seuraavana päivänä) ja mulla oli nakupyörä ilman plexi tai laukkutelineet. Se oli kyllä pitkä päivä!
Muuta hei, en halua mennä liian off-topic just nyt. Sanon vaan että onneks olkoon, toi on semonen juttu mistä voit olla todella ylpeä!
Käsittämättömän hieno homma, täytyy sanoa. Miten te hoiditte ton nesteytyksen tuolla oikein? Oon itte kans ollu Ausseis ja pelkkä ajomatka autolla darwinista Cairnsiin oli suht rankka. Iso hatunnosto! Kuin kauan teillä meni muuten tossa matkassa?
Ajopäiviä oli 58, lepopäiviä 7. Keskimääräinen päivämatka 161km, ajoaika keskimäärin vajaa 7,5h. Pisin päivämatka 229km keskinopeudella 28km/h, yli 200km päiviä normaalimmalla keskinopeudella oli 10. Lyhin päivä oli noin 80km, piti pysähtyä Geraldtoniin kasauttamaan uusi takavanne. Sinne tultiin vähän klenkkaamalla muutenkin, eturengas jumputti kun se oli vajaa 1000km aiemmin korjattu vuolemalla lisää kulutuspintaa rekka-auton gummista. Valuvian takia (Marathon XR) rengas kului puhki yhdestä kohtaa. Muuten ei isompia kalustohuolia ollut, paitsi kaverin Thomson -stemmi alkoi näyttää halkeamisen merkkejä. Sen vian havaittuamme lopetimme välikirien harrastamisen…
Vettä kuljetimme mukana Ortliebin 10L vesisäkeissä, joissain kuvissakin näkyy niitä takalaukkujen päällä. Joillain etapeilla oli vettä lähtiessä noin 50L, osa jäänä, siitäkin ryystettiin pussin pohjalta sitten sulaneet Se oli pohjoisen kuumuudessa kahden päivän satsi. Pisin vesipisteiden väli oli jotain 450km, sekin oli sitten vähän pakko ajaa kahdessa päivässä kun muuten olisi pitänyt olla vettä yli 70L. Tämä selittää osaltaan pitkähköä keskimääräistä päivämatkaa. Etelässä ilma oli viileä ja olimme vedenkin osalta omavaraisia päiväkausia, ilman päiväkirjaa en nyt muista mikä oli pisin jakso. Nullarbor oli 1300km ilman ruokakauppaa. Roadhousessa toki syötiin hampparit.
Oishan sitä monenlaista tarinaa. Ehkä joskus vois tehdä oikean nettisivun selostuksen kera, päiväkirjaa kuitenkin pidin joka päivä. Vielä tässä vaiheessa kyllä muistaa noista kuvista joka paikan.
Kiitos kommenteista ! Vielä en ole edes keksinyt miten saisi lyhyitä kuvakohtaisia kommentteja lisättyä tuonne jalbumiin. Sen verran duunia oli tuossa kuvienkin laitossa että mitään pidempää artikkelia ei nyt heti jaksa kirjoittaa. Ensin pitää ainakin tehdä itselle kuvat ihan paperialbumiin.
Kerronpa nyt kuitenkin ensikohtaamisesta paikallisten hämähäkkien kanssa. Se oli reissun toinen yö, ja ensimmäinen yö puskassa. Illan pimennyttyä ihmettelin kun heinikko näytti otsalampun valossa olevan ihan kasteessa, reilun 30 asteen lämmössä… Lähemmin tarkasteltuna kastepisarat osoittautuivat hämisten silmiksi! Tuli sitten vähän hidastettua askelta sen jälkeen. Tokkopa tuo edes vaarallinen laji ollut, muttei huvittanut tehdä lähempää tuttavuutta. Tapahtui samana yönä muutakin kiintoisaa, vaan jääköön se juttu toiseen kertaan
Etutelineessä oli kiinni pokkari joka otti kuvan viiden minuutin välein ja teki niistä videon. Tuossa linkitetyssä versioissa ei ole tehty muuta muokkausta, kuin katselunopeutta säädetty sen verran että ehtii yksittäisistäkin kuvista jotain ymmärtää. Pokkari otti matkan aikana vajaa 5000 kuvaa, virtaa riitti aurinkokennon ansiosta. Katsotaan jaksaako “videota” joskus vähän trimmailla muutenkin. Sen suhteen otetaan ideoitakin vastaan…
Näytä mulle missä sullon rusketusraidat… Laitanpa juhannuskevennykseksi tämmösen reissukuvan, jota en ole iljennyt aiemmin näyttää missään. Vielä vuoden jälkeenkin häveliäisyys vaati hivenen muokkaamaan naamavärkkiä, muuten en kestä tuota kuvaa itse katsoa. Kuvassa on vappu 2009 Broomen Cable Beachilla. Ajettu on 4 viikkoa, ja vähän pigmenttiä on ihoon jo muodostunut… Miksiköhän kaveri ei enää lähtenyt mukaan motellin uima-altaalle ?
Se oli pohjoisen kuumuudessa kahden päivän satsi. Pisin vesipisteiden väli oli jotain 450km, sekin oli sitten vähän pakko ajaa kahdessa päivässä kun muuten olisi pitänyt olla vettä yli 70L. Tämä selittää osaltaan pitkähköä keskimääräistä päivämatkaa. Etelässä ilma oli viileä ja olimme vedenkin osalta omavaraisia päiväkausia, ilman päiväkirjaa en nyt muista mikä oli pisin jakso. Nullarbor oli 1300km ilman ruokakauppaa. Roadhousessa toki syötiin hampparit.