Tässä siis luodaan turvaa tekemällä paikasta hankalasti käytettävä? Espossa? Se on ainakin johdonmukaista.
edlt. Suurin osa pysäkeille tulijoista tullee tuolta kiskojen vasemmalta puolen. Tien oikealta puolen tulee suht vilkas pyöräreitti, josta nyt siis joutuu tekemään 90° mutkan vittumaisen skidissä kolossa tai kiertämään tuolta takaa spårapysäkin toiselta puolen missä tie ja rata ylitetään samasta kohti. Sielläkin ärsyttävän korkeat kanttarit. kun on pakko ajaa hitaasti on turvassa?
Jos Tapiolaan menee niin ainoa kulkusuunta on tuolta huomioliivikavereiden kohdilta ja tonne suojatiemerkistä oikealle. Oon vasta kerran mennyt tosta nyt, luulin et tää on joku rakennusvaiheen hassuttelu
Toi kuuluu omiin vakireitteihin, ja se on tosiaan juuri niin typerästi tehty, kuin mitä kuvista voi päätellä. Sen lisäksi nuo kanttarikivetykset on 90 asteen kulmin varustettu, reilulla 5-10cm dropilla. Kyseinen ratkaisu on ollut jo pitkähköön tuossa…
Oma ratkaisu on yleensä luukuttaa tuolta kuvan oikealta tulevaa ajotietä katua pitkin edessä olevaan liikenneympyrään, josta sitten sinne Kuusisaari - Lehtisaari kelville.
Koska piirrustus havainnolistaa paremmin, niin näin:
Mulla ei oo nyt värikuvaa mutta siis oo äm GEE kun vetelin tänään ekaa kertaa vuoteen Ilmala-Pasila-välin niin tuota juu. Eipä tarvi sitä reittiä valita taas hetkeen.
tämä on valitettavasti mun duunimatkalla, ellei halua venyttää matkaa reilusti.
Oon tullu siis Postintaival-Televisiokatu-Veturitie reittiä ja onhan se melko suolesta.
MUTTA se täytyy sanoa, että kun ne nyt tekee sitä siltaremppaa siinä Veturitie X Televisiokatu X Pasilankatu risteyksessä, niin siinä on ollut yllättävän hyvät kiertotiet, vaikka ne on parin viikon aikana vähän muutelleetkin sitä paristi.
Aina selkeä ohjaus ränniin, joka on niin leveä, että mahtuu kohtaamaan vaivatta ja joka on SILEÄKSI PÄÄLLYSTETTY. Siis pyöräilijöille kiertotie.
Kyll, tää on kyllä ainoo tapa jos tossa mielii pysyä järjissään. Sit kans toiseen suuntaan jos ajatuksissaan jättää droppaamatta ajoradalle ni hymy hyytyy viimeistään siinä suojatiehässäkässä.
Eilen tuli jännittäviä hetkiä Huopalahden juna-aseman toisessa alikulussa (toinen, josta yleensä ajan läpi, oli suljettu). Siinä tulee alamäessä jyrkkä s-mutka suoraan tunneliin, jonne ei näe ollenkaan. Kohta on lähtökohtaisesti jo hasardi, mutta nyt se oli vielä ihan täynnä sepeliä koko matkalta mäkeä myöten (kuvassa koko punaisella merkitty matka on mäkeä). Tänään aamulla se oli onneksi pesty, toivottavasti ei minkään ennakkotapauksen seurauksena.
Itse meinasin törmätä pyöräileviin junnuihin tuossa mutkassa tänä aamulla. Komppaan iibislintua, Huopalahden asemanseutu on aika wäkkii shittii tällä hetkellä. Ylä- ja alamäkiä ja tiukkoja mutkia joka puolella.
teräväsärmäisissä 15 cm kanttikivissä ei säästelty
tappajasepeli, kruunattuna peltiruuveilla ym. metallinpalasilla
monttujen yllä puiset/metalliset siltarakenteet, joissa renkaan mentäviä koloja/railoja
rollaattoria ja lastenvaunua puskee vastaan koko kaistan leveydellä molemmista suunnista
mystisiä kuoppia, tolppia, esteitä keskellä väylää
mummut huutaa ettei täällä saa polkea
näkyvyys nolla rakennusten kulman taakse / alikulkuihin käännyttäessä
100 - 200 m saa kiertää ylimääräistä verrattuna autokaistalla ajamiseen (jossa autoilijat sitä mieltä että et kuulu tänne)
potkulautoja pitkin poikin työmaa-aitojen kyljessä
olenko katkera vai
ps. Vapun aikoihin Ainoan nurkille Tapiolaan oli sijoitettu jäätelökioski ja jonkinlainen esiintymislava sähkövetoineen pyöräkaistojen RISTEYKSEEN vaikka olis ollut koko aukio vapaana. En edes nähnyt tuolla juuri asiakkaita/ohjelmaa.
Eilen lenkin aikana alkoi tehdä mieli palauttavaa olutta → kotimatkalla ärrän kautta, tuossa on porukalla tapana jättää auto parkkiin kelville vaikka rakennuksen kummassakin päässä on parkkipaikat.
Olen aika montaa autoilijaa ystävällisesti asiasta huomauttanut ja niin tein eilenkin, vastaukseksi sain suunsoittoa ja mutinaa.
No mä sitten kunnon fillariterroristina jäin patsastelemaan pysäköidyn auton eteen, kuski huuteli että väistä, vastasin taas ystävällisesti että eiköhän siitä autosta pakki löydy. Karmean sadattelun voimalla kanssaihminen lähti paikalta ripesti kiihdyttäen… Mä jatkoin kotiin ja nautin kylmän oluen terassilla auringonpaisteessa.
