Seuraa teoreettinen kysymys sekapinnoituksesta! Kunnostan nyt iltapuhteena vanhaa maantiepyörän takakiekkoa (joku melko jykevä Vision). En jaksa hakea tietoa tätä kauempaa ja oon unohtanut joskus mahdollisesti oppimani, joten pähkäilen täällä. Tilanne:
vetopuolella pinnoja yht. 16kpl 3 ristiin, aeropinnat, hyvä kunto
vedon vastaisella pinnoja yht. 8kpl radiaalina, aeropinnat, vaihdettava useampi pinna
Liekö mahdollista saada tästä jännityksiltään kelvollinen himmeli, jos vaihdan vaan kerralla vasuripuolen kaikki aeropinnat tavallisiin ohennettuihin pinnoihin (Sapim Race 2,0mm/1,8mm)? Niitä kun sattuisi olemaan tällä hetkellä käsillä sopivassa pituudessa.
Löytyisikö ennalta oikeaa tietoa? Voisihan tätä pelkästään kokeilla, sillä varauksella että uusisi tarvittaessa heti perään jomman kumman puolen yhtäläisillä pinnoilla. Aika vähänhän noita on. Just nyt ei vaan huvita kokeellisuus, kun ei ole vielä kehän suoruudestakaan varmuutta…
Ei se pinnan aerous vaikuta niihin jännitteisiin mitään? Ne määräytyy ihan navan laippojen sijainnin perusteella suhteessa kiekon keskilinjaan.
Sitä voi sitten spekuloida, että venyykö aeropinna vai tavallinen ohennettu pinna enemmän kun se vedetään jännitykseen X. Tällöinhän se venyvämpi pinna kyllä kestää vähän paremmin kuormitusta menettämättä jännitettään kokonaan.
Ite en oo mikään materiaalitekniikan insinööri, niin etenisin asiassa ihan kokeilemalla ja vaihtaisin ne pinnat. Takakiekko kumminkin kyseessä niin katastrofin mahdollisuus kiekon lauetessa on pienempi kuin etusen kanssa. Jos jännitteet siellä ei-vedon puolella jää kovin alhaisiksi, saattaisin jopa sortua käyttämään jotain lukitetta kierteillä.
Väittäisin ettei ole mitään käytännön merkitystä. Paitsi aeropinnoja on kivempi aina koota kun niistä saa kiinni ettei ne kierry ja näkee helposti jos ovat kiertyneet.
Joo, ei oo väliä jos on erilaiset pinnat toisella puolella.
Myös pyöreistä pinnoista voi / kannattaa pitää kiinni näillä tai vastaavilla sileäleukaisilla -
Joillain erikoispinnoilla on pakko pitää kiinni ihan nippelinjuuresta, esim DTn uudet Aerolitet menee kierteelle loppukiristyksessä, jos ei pidä kiinni siitä pyöreältä osuudelta, ihan nippelin vierestä. Tää tuli todettua kantapään kautta ku kasasin niillä ekaa kertaa, muutama meni kierteelle siitä pyöreältä osuudelta ihan lopussa kiristelyä, kun piti vain litistetystä osiosta kiinni.
Siihen voi tarvita toispuoleisen nippeliavaimenkin, näiden kans mahtuu helposti pitää pihdeillä, esim.
Nippelien / pinnan kierteiden voitelu on sitte tosi tärkeetä muistaa tehdä. Muuten se loppukiristys menee hankalaksi ja pinnat kiertyy paljon herkemmin.
Mun ymmärtääkseni ainoastaan poikkipinta-alalla, materiaalilla ja kuormalla on merkitystä venymään. Ja pinta-alan pitäis olla sama kuin vastaavanpituisella ja -painoisella pyöreällä pinnalla.
No kaipa lähtökohta tuossa kasettinavallisessa kiekossa on se, että vetopuoli kokonaisuudessaan pitää saada kireämmäksi ja tämä on kompensoitu sillä, että pinnoja on siellä tuplamäärä (eli +100%) ei-vetopuoleen nähden.
Verrokiksi, jossain toisessa maantiekiekossa oli molemmissa laipoissa yhtä monta pinnaa (ehkä 10 ja 10). Tällöin kehä keskitettynä vasuripuolen pinnat olivat muistaakseni keskimäärin vain noin 60 kg kireydessä kun samaan aikaan vetopuolen pinnat oli n. 100kg vedossa. Ts. vetopuoli oli 66% tiukemmalla. Ehkä ääriesimerkki, mutta mennään tällä.
En tiedä voiko tuosta vetää sellaista johtopäätöstä että muiden mittojen ollessa samat, edelliseen verraten tuplamäärällä yhtäläisiä vetopuolen pinnoja niiden kireys olisi jätettävä vastaavasti puoleen (50kg). Edelleen taas kehä keskitettynä tällöin ei-vetopuolen pinnoilla olisikin silloin vetopuoleen nähden suurempi kireys (sama 60kg). Ja loppukiristyksessä nämä toki laitettaisiin molemmin puolin tuplakireyteen eikä mikään muuttuisi suhteessa mihinkään. Hohhoh puolivillaista teoriaa joo, mutta 120kg/100kg kuulostaisi mukavalta.
Jos aiemmin mainitsemaani Visionin kiekkoon laittaisi sekapinnoituksen, karkeasti pyöristäen siinä tapauksessa poikkipinta-aloiksi tulisi pyöreille pinnoille se 8x 2,5mm² vs. aerot 16x 3mm². Joku insinöörimpi voi laskea oikeaoppisesti eteenpäin epäsuhdan venytyksessä, mutta arvaan että ei-vetopuolen pyöreä pinna joutuisi verraten kovalle rasitukselle… mikä taas ei välttämättä ole liikaa paikallaan ollessa… ja onko sillä väliä kun pinnojen tehtävät ovat keskenään erilaisia… mutta nytpäs taidan olla höpöhöpöjuttujen suossa eikös juu.
Yleensä se 100-120 kg kireämmälle puolelle, ja löysempi on sitte mitä on kun kiekko on keskitetty.
Toi max 120 kg pitäs olla melkein kaikkien moderneiden vanteiden kanssa turvallinen, mutta Wheel Fanatykin linkissä sanotaan et 100 pitäs riittää.
Useimmile vanteille valmistaja ilmottaa sen max tensionin, jos käy kurkkaamassa tuotetiedot netistä tms. Kannattaa tsekata jos löytyy tieto.
Tää epäsymmetrisyys jännityksissä on ratkaistavissa offset - kehillä, missä reiät ei oo keskellä vaan vaikka 3-5 mm sivussa, niin saadaan tasattua jännityksiä ja pinnojen kulmaa. Ne on tosi hyviä etenkin maastopyörähommiin, tulee paljon kestävämmät kiekot. Eilen just kasasin yhen setin 35 mm leveitä kuitukehiä missä 5 mm offset, sillä saadaan eteen jo lähes sama kireys ja taakseki paljon lähemmäs toisiaan. Navan laippojen koolla voi myös vaikuttaa asiaan - monesti ne onki siksi erikokoset moderneissa maastonavoissa.
(tän maininnu aiemminki, tuolla on muitaki hyviä artikkeleita ja hyvä laskuri)
Aloin kassailee eilen noita dt swissi a510 santafixin napoihin. Ei oo mitää oikeeta rihtaus ständiä, pelkkä aliexpressistä tilattu tommonen suoristukseen käytettävä aika hatara. Ajattelin että järkevintä varmaan olisi kasata kiekko loppuun rungossa vaan koska etu ja taka napa ovat symetrisiä. Mielipiteitä?
Ei oo väliä onko navat symmetrisiä. Jos haarukassa kasaa, niin sitä kiekkoa pitää kääntää aina välillä ympäri, koska teipit tai nipparin pätkät tms joita käytät indikaattoreina ei oo koskaan symmetrisesti.
Lueskelin joskus järkeenkäypää (itselleni) teoriaa, jonka lähdettä ei oo nyt käsillä, mut jonka mukaan pinnan venymä on olennaisempaa kuin mitattava jännitys. Täten käyttämällä ei-vedon puolella ohuempia pinnoja saavutetaan samalla jännityksellä isompi venymä ja siten vahvempi kiekko. Oon kasannut nyt kaks takakiekkoo tällä tavalla ja hyvin on pysyneet suorina, ensirihtauksessakaan ei tarvinnut tehdä mitään.
Toki yhden kesän ajot vasta molemmilla takana ja muutkin kiekot on pääosin pysyneet suorina, joten mitään isompia kokemuspohjaisia johtopäätöksiä en ainakaan vielä pysty tekeen.
Tämä pitää täysin paikkansa. Pinnojen väsymisen aiheuttaa toistuva jännityksen menetys ja paluu. Kun pinnassa on valmiissa kiekossa riittävästi venymää, tämä saadaan estettyä.
Lopulta sinne kiekon vasemmalle puolelle valituilla ohuemmilla pinnoilla tai vähälukuisemmilla pinnoilla saavutetaan tismalleen sama asia: enemmän venymää per pinna.
Ellipsen aeropinnoihin sopiva nippeliavain? Mieluusti DT swiss tai vastaava luottokalu. Olen ilmeisesti liian huoleton tönärin kanssa, koska saan lukemiksi vaikka sun mitä mittauskerrasta ja nippelistä riippuen.
Oletan, että tää on siis ihan joku perus standardivekotin, mutta koska menee joka tapauksessa tilaustouhuiksi, niin yritetään nyt säästää aikaa ja rahaa viisaammilta kysellen.
Editz: joo kyllä kai nämä nänniavaimet ja puheenhaltijat on nyt saatu valikoitua kohdilleen.
Edelleen taas kehä keskitettynä tällöin ei-vetopuolen pinnoilla olisikin silloin vetopuoleen nähden suurempi kireys (sama 60kg). Ja loppukiristyksessä nämä toki laitettaisiin molemmin puolin tuplakireyteen eikä mikään muuttuisi suhteessa mihinkään. Hohhoh puolivillaista teoriaa joo, mutta 120kg/100kg kuulostaisi mukavalta.
