Ihanko tosissasi, Boren, kysyt?
Lainsäätäjähän on meille rautalankaa vääntänyt laissa ja asetuksessa: 1982/182 ja 1981/267
Autokoulu ja terve järki opetti meikäläiselle liikennekäyttäytymistä, mutta tuleehan noita töppäilyjä silloin tällöin. Ihan vahingossa, mutta kuitenkin. Samalla tavalla koitan asennoitua muihin; “tuskin tuo pahuuttaan eteeni hyppäsi”.
Joukkoliikenne ja kevytliikenne on hyviä aiheita. Kohta on kuntavaalit ja toivottavasti löytyy ehdokkaita, joilla on näistä asioista mielipiteitä ja jotka ovat valmiita sellaisia omaksumaan. Hepon sivuilta löytyi linkki http://www.kaupunkiliikkujat.fi-sivulle Tuolla näyttää olevan (joskin niukasti) juttua myös jalkakäytävillä pyöräilystä, mutta sivustolla kerrotaan, että sinne avataan liikenneaiheinen vaalikone. Toivottavasti se saa tuulta siipiensä alle, vaikka liikkumista taitaa olla liian myöhäistä saada yhdeksi kuntavaalien keskeisimmistä teemoista.
MrHat - 6 hours ago » Ihanko tosissasi, Boren, kysyt?Osittain joo. Aika lailla. Kyllä noi molemmat asiat on mulle jossakin määrin epäselviä.
On hirvittänyt vetäistä yhtäkkiä keskelle autotietä vasemmalle kääntyessä. Autoilijoiden liikennevaloja on tullut seurailtua, mutta toisaalta joskus jos vieressä menee suojatie, jolle on vihreät niin oon puikannut siinä välissä myös.
Näemmä tuolta koomikon linkeistä löytyi hyvin hyvin rautalangasta väännettynä jutut.
En muista, että mulle ois missään vaiheessa liikenneopetuksessa näitä kerrottu. Ei ajokorttia ajaessa, eikä aiemmin.
Keskellä kaistaa tulee ajettua noin muutenkin, ainakin keskustassa missä pysyy autojen vauhdissa. Muualla pitää sit vilkuilla olan yli vasemmalle ryhmittyessä.
tya - 41 minutes ago » Keskellä kaistaa tulee ajettua noin muutenkin, ainakin keskustassa missä pysyy autojen vauhdissa. Muualla pitää sit vilkuilla olan yli vasemmalle ryhmittyessä.niinno siis tarkoitin keskikaistaa enkä kaistan keskikohtaa.
Mä haluaisin palauttaa tätä keskustelua hieman takaisin politiikan suuntaan, tai erityisesti tämän hetken liikenteellisiin ongelmakohtiin.
Jokaisen polkiessa käyttämät reitithän vakiintuvat aika helposti ja arjen rutiineihin poljetaan samoja katuja ja kujia. Tuossa aiemmin luettelin omille keskustareiteilleni osuvia hankalia tai omituisia paikkoja. Mua kiinnostaisi tietää, mitä paikkoja/katuja/risteyksiä kukin pitää hankalana. Miksi ne ovat mielestänne hankalia (poislukien katuremontit ym, jotka ovat välttämätön paha)? Korjausehdotuksia?
No Hämeentie nyt on mainittuna jo HePon sivuillakin. Alaspäinhän sitä ajaa ihan hyvin, mutta ylämäkeen alkaa hirvittää, kun bussit vetää läheltä, eikä meinaa keretä alta pois. Turvallisinta on vain vetää punaisia päin ja koittaa keretä ottamaan kunnon irtiotto pääjoukosta. Lisäksi kurvi, elikkä Hämeentien ja Helsinginkadun risteys on pyöräilijälle aika v-mäinen; tuli mistä suunnasta tahansa.
Mechelininkadulla autot ajavat yleensä kuuttakymppiä, joten siellä on myös mukava sotkea pyörällä. Aleksanterinkatu on kans aika hasardi. Suurimman ongelman ehkä aiheuttavat jalankulkijat, jotka ovat tottuneet pitämään koko katua suojatienä.
Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.
MrHat - 23 minutes ago » Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.Ainaki Kulosaaressa ku noita on, muodostuu ongelmaksi se, et aina töyssyn kohdalla ohittaa auton, mut sit suuri osa autoilijoista kiihdyttää seuraavaan töyssyyn niin nopeesti, et sen joutuu taas ohittamaan töyssyn kohdalla..
samuli-1 - 13 minutes ago »Tämä on. Tosin aina jos ohittaa pyörällä auton, niin se kyllä kiihdyttää rinnalle, vaikka joutuisi ajamaan päiväkodin pihan läpi. Polkupyörän ohittamaksi joutuminen on vähän sama kuin joutuisi ajamaan pakettiauton perässä. Munathan siinä surkastuu.MrHat - 23 minutes ago » Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.Ainaki Kulosaaressa ku noita on, muodostuu ongelmaksi se, et aina töyssyn kohdalla ohittaa auton, mut sit suuri osa autoilijoista kiihdyttää seuraavaan töyssyyn niin nopeesti, et sen joutuu taas ohittamaan töyssyn kohdalla..
Ne Kulosaaren töyssyt toimii musta ihan hyvin, siinä tulee päästyä perille samaan aikaan kun auto kun itse ajaa tasaista vauhtia töyssyjen ohi ja auto kiihdyttää ja hidastaa jokaiseen… Huomaa autoilija samalla kuinka älytöntä touhua tuo on. 
Hämeentietä ylös ajaessa tulee aina torven- ja suunsoittoa bussikuskeilta ja vedetään protestina ihan läheltä. Se on aika rasittavaa, kun jengi ei tajua että se on oikeasti ainoa laillinen ja toimiva paikka pyöräilijälle. Rantatien kautta ei viitsi kiertää kun joutuu vääntämään sit hullua ylämäkeä.
Samaan listaan voi laittaa Topeliuksen- ja Runeberginkadut. Meilahdesta ehdottomasti nopein reitti keskustan läntiselle puolelle, ellei sitten halua ruoholahteen, jonne taas on viisainta vetäistä Hietsun hautausmaan kautta.
Bussit ja taksit ovat vähitellen ymmärtämässä, että se töölöntorille vievä mäki on ainoa hidaste fillaristille, ja ne eivät enää suhaa törkeästi ohitse siinä kulmilla, kun yleensä joutuvat joko valoihin tai bussi pysäkilleen. Henkilöautot taas tekevät kaikkensa, että pääsevät ohi just ennen korokkeellista suojatietä, jolla joku melkein aina melkein jää alle, tai sitten allekirjoittanut on liiskaantunut pysäköidyn ja etenevän auton väliin. Useimmat fillaristit näyttävät käyttävän siinä kohdassa puistonpuoleista jalkakäytävää, joka on näppärästi laatoitettu epätasaiseksi mille hyvänsä kulkuvälineelle. Kaupunkisuunnittelua, sano.
Mä ajan varsin usein keskellä kaistaa, vaikka lain mukaan mä en siinä saa ajaakaan. Ihan vain siksi, että a) mut huomataan siinä b) mua ei ihan niin herkästi lähdetä hasardisti ohittamaan c) mä kuitenkin liikun sen ~30, joten keskustassa mä ajan ihan muun liikenteen nopeudella d) siitä on helpompi ryhmittäytyä vasemmalle kääntyessä, ei tarvitse vetää koko kaistan yli, ja varoa takaatulevia.
Joukkoliikennepyöräpolitiikkaa: Nykyiset 150 kaupunkipyörää aiotaan korvata tuhannella uuden polven kaupunkipyörällä kesällä 2010.
Uutisesta pisti silmään maininta “Kaupunkilaisille pyörien käyttö on ilmaista”. Tarkoittaakohan tämä, että myös muilla on mahdollisuus lainailla (tai vuokrata pikku summalla) noita kaupunkipyöriä. Jos niin, toivottavasti lainaehdot ovat sellaiset, ettei tästä muodostu alhaisilla hinnoilla ja suurella pyöräkapasiteetilla epäterveen kilpailun kautta monopoliasemaan suuntautuvaa uhkaa pyörävuokraamoille.
Joka tapauksessa on positiviista, että polkupyörät tuodaan joukkoliikenteen rinnalle ja nähdään osana liikennesuunnittelua. Toivottavasti tästä tulee kehittyvä trendi ja asenne pyörällä liikkumista kohtaan muuttuu parempaan suuntaan.
Toi kaupunkilaisille sana saa merkityksensä kontekstista: “Kaupungin maksettavaksi jää arviolta 300 000 euroa vuosittain. Kaupunkilaisille pyörien käyttö on ilmaista.” Siinä haetaan kontrastia sille, että kaupunki maksaa, yksittäinen kaupunkilainen ei maksa käytöstä suoraan mitään. Välillisesti kyllä.
Pitäisin siitä, että toi 300000 katettaisiin yksityisautoilijoilta perittävillä ruuhkamaksuilla.
Ilmaistahan se niiden käyttö tähänkin asti on ollut, markettikärrytyyliin pantti fillariin ja telineestä irti.
Helvetin hyvä idea, mutta jotkut valopääjantterit pistävät ne paskaksi aina. Okei, tähän asti ne fillarit on olleet niin huonoja, että paskaksi pistäminen voitaisiin tulkita parannusyritykseksi. Ja jos vuosittainen kustannus on 300 000 euroa per tuhat fillaria, niin sillä rahalla kyllä pitäis saada ihan kohtalainen diili isommilta pyörätehtailta ns. semipomminkestäviin fillareihin. Hitto, sillä rahalla sais todennäköisesti tuhat jopoa!
Toivottavasti toi rahoitetaan ruuhkamaksuilla ja rankasti korotetuilla pysäköintisakoilla. Nykyisin neljäkybää ja keskusta-alueella viiskybää. Vrt. HKL:n liputta matkustamisesta saatava pikavoitto 80 €.
konkeli - 27 minutes ago » ...Ja jos vuosittainen kustannus on 300 000 euroa per tuhat fillaria, niin sillä rahalla kyllä pitäis saada ihan kohtalainen diili isommilta pyörätehtailta ns. semipomminkestäviin fillareihin. Hitto, sillä rahalla sais todennäköisesti tuhat jopoa! ...Todennäköisesti? greenbikehan myi loppuja jopojaan 299 €, joten jäisi vielä muutama euro rengaspaikkasarjaan ja kunnolliseen pystypumppuunkin.
Elämäni hirvein fillarointikokemus on suoritettu niillä ensimmäisen sukupolven kaupunkipyörillä. Ilmeisesti ovat kehittyneet paremmiksi, kun naapuri on sellaisen raahannut pyörävarastoonkin. Sääliksi käy miestä/naista.
Ruuhkamaksuillahan tuon kieltämättä keräisi nopeasti. On muutama asia, joista perisuomalainen ei luovu, käyköön kuinka kalliiksi tahansa; viina ja yksityisautoilu. Mutta taitaa olla sen verran tabu, että ei vielä pitkiin aikoihin nähdä ruuhkamaksujen toteutuvan.
299 joposta? Ohhoh, siinä on katteet edelleen kohdillaan. Mä laskin sen stokkahinnan kanssa, joka tais olla jotain 369 tms ihan naurettavaa. Ehkä siihen sais vielä asiallisen lukonkin, eli jotain muuta kuin sen kahden euron vaijerilukon millä noi näyttää pysyvän Beatrootin edessä paikoillaan.
Ruuhkamaksut pitäisi yksinkertaisesti siirtää muihin maksuihin. Eli esmes niihin pysäköintisakkoihin. Mun kaaliin ei yksinkertaisesti mahdu se, että minkä helvetin vuoksi kaupungissa saa jättää autonsa ihan mihin hyvänsä, ja se maksaa korkeintaan viiskybää. Ei vaan voi ymmärtää. Ei mitenkään. Siirtomaksutkin on ihan hanurista. Ja siihen siirtämiseen menee pari päivää, ellei kyseessä ole muuta liikennettä (ei siis pyöräilijöitä tai jalankulkijoita) haittaava asia.
Tuossa 300000+mainostuloissa on varmaan mukana sekä pyörät, telineet, että pyörien huolto. Huoltohan niissä maksaa, kun känniääliöt rikkoo niitä.
Ensimmäiseltä vuodelta laskettaneen pelkkä hankintamaksu, eli uudet pyörät + lukitusjärjestelmä. Osa telineistä on jo olemassa. Vuosittaisena maksuna se tuntuukin ihan järkevältä, mutta hankintahinnaksi muodostunee jotain ihan muuta. Ellei sitten niitä kahden sentin umpikumirenkaita taas kuvailla “erittäin kalliiksi erityisratkaisuksi jotta pyöristä saadaan kestävämpiä”.
Jos multa kysytään, niin 1000 pyörää on ihan vitusti. Ei missään nimessä huono asia, mutta 1000 pyörää on paljon. Ilmeisesti sijoittavat niitä sitten muuallekin kuin ytimeen.