Jeesiä noviisille - Nishiki Road master projekti

Omat pyörät
1

Noniin elikkäs kaverilta sain tarpeettomaksi jääneen harjoituskilpuri Nishiki Road masterin, ja tulikin mieleen että siitä voisi alkaa värkkäämään fiksiä. Ensikertalaisena eteen tuleekin paljon pohdittavaa, joten vinkit ja neuvot ovat tervetulleita.

Tämän näköinen peli: NISHIKI

Ajattelin, että kyseinen pyörä on ihan optimaali konversioksi ja runkokin on aikalailla sopivan kokoinen meikäläiselle.

Tuohon on jo Alex:n kiekot hommattuna (16 rattaalla). Lisäksi jo paikallaan oleva stemmi ja satula tolppineen saa aluksi kelvata. Ohjaustangoksi aattelin ihan suoraa alumiiniputkea (perus 26mm), mistä moisen saisi halvalla? Kellään tarjota?

Tosiaan valmis fixitakakiekka jo löytyy, mutta mites tuon keskiön kanssa, kuinka iisiä siihen on heittää oikeanlainen ratas paikalleen ottaen huomioon ketjulinjan? Olen aatellut 42t ratasta.

Mites maalauksen kanssa? Maalipinta on melko hyvässä kunnossa vielä, joten kannattaako alkaa maalaileen?

2

Jos nykyiset kammet on 170-milliset tai alle, niitä voi käyttää vallan hyvin. Sisemmän rattaan ketjulinja on varmaan aika liki sitä 42 milliä nykyisellään. Huollat keskiön, ostat lyhyemmät rattaanpultit ja pistät sen pienemmän rattaan sinne sisäpuolelle. Se ratas on varmaan 42, joten välityskin tulee kuntoon samalla.

Jos taas pelkkä ratas sisäpaikalla näyttää susta hölmöltä, selvität eturattaiden bcd:n (bolt circle diameter ja sheldon brown googleen) ja hommaat isomman rattaan tilalle ketjusuojan. Säästyy lahkeet, eikä tartte hommata uusia rattaanpultteja.

Pyörä näyttää hyvältä noin. Ite muuttaisin siitä mahdollisimman vähän. Jarrukahvoihin vois tilata uudet huput. Löytyy ebaysta hakusanalla non-aero hoods ja maksaa joku reilun kympin posteineen.

Enkä maalaisi. Uusista kiekoista sen sijaan poistelisin tarrat. Suora tanko ei oo ranteille sit kauheen kiva.

3

Älä maalaa! Ja älä sahaa/hio mitään pois. Konversioksi toi sopii ihan hyvin, mutta se on kuitenkin maantiepyörä ja voi olla että jonain päivänä haluat vielä ajaa sillä ihan vaihteilla (!). Niin on käynyt monelle täällä. Ketjulinja riippuu lähinnä keskiöstä. Helpoiten saat sen kuntoon laittamalla ratas sisemälle paikalle ja mittailemalla kuinka hyvin osuu kohdilleen. Sen jälkeen hankit mittauksien mukainen keskiö niin se on siinä. Rattaan koko ei vaikuta ketjulinjaan.

Niin ja harkitse vielä sen suoran stongan kanssa. Näyttäis tossa pyörässä dorkalta ja ajoominaisuudet ovat huonot. Jos droppitanko ei miellytä niin häränsarvet on kaupunkiajoon hyvä vaihtoehto.

Edit: New kids ehti heittää samat pointit jo. Ei se mitään. Kertaus on aina hyväksi:)

4

Jos sä olet stadissa, suoran stongan saat about eurolla kyläsaaren kierrätyskeskuksesta. Jos et, moisen tarjonnee mikä tahansa vastaava kierrätyskeskus… Suosittelisin ottamaan mukaan vielä jonkun raiserin. Saatat suoran stongan kanssa huomata kaipaavas vähän rauhallisempaa ohjausta. Ota stemmis mukaan, niin ei tule yllätyksiä stongan koon suhteen.

Pätkittyjä halpisstongia varmaan löytyy foorumilaisiltakin paljon. Sun sijainnin tietäminen helpottais. Jos satut olemaan Lahdessa meidän työhuoneelta saa tulla kukkotölkin hintaan hakemaan, mutta en jaksa alkaa postittelemaan.

Eturattaan vaihtaminen ei ole vaikeaa. Mutta saatat huomata, että ketjulinja vaatii säätöä. Jos käytät maantiekampia, siitä hommasta voit suoriutua vaihtamalla rattaan toiselle (todennäköisesti sisemmälle) puolelle. Operaatio saattaa kuitenkin vaatia keskiön vaihtamista kapeampaan. Maantiepyörien keskiöt kun tuppaa kahden eturattaan takia olemaan hippasen leveämpiä kuin ratapyörien.

42/16 on varmaan ihan jees välitys talven varalle. 42 hampaisessa eturattaassa on se hyvä puoli, että niitä on kapeina helposti saatavilla käytettynä. Ja jos käyttää kapeaa eturatasta ja leveää ketjua, se antaa vähän anteeksi myös ketjulinjan kanssa. Jos käytät kapeaa eturieskaa niin laita jarru.

Maalaminen on ihan oma asiasi, mutta ET MAALAA!!! =) Siis, joskus myöhemmin todennäköisesti alkaa korpeamaan, kun on veellyt siistin orkkismaalin päälle jotkut bilteman kilikalit. Ja niitten vaijerivientien ja muiden kannattaa myös antaa olla aloillaan. Nimimerkki: “joskus on vituttanut”

edit: hidas

edit2: saarnat fittuun

5

Tulipahan muuten mieleen, että olen muistaakseni nähnyt melko lailla samanlaisen road masterin vertikaaleilla dropeilla… En saa tosta sun kuvasta selvää, onko asian laita niin, mutta jos on, sulla on vaikeuksia tiedossa…

Joku vois linkkata sen kiinteäkelpoisten dropparien kuvan, en löydä tähän hätään…

6

oisko toi ImageShack - Best place for all of your image hosting and image sharing needs

edit: niin kannattaa tosiaan kattoo et runko aikuisten oikeasti on oikean kokoinen, aika moni joutuu myymään ensirakkautensa johon on uponnut kaikki rahat koska “oli kuitenkin vähän iso”

7

Kiitoksia vinkeistä!

Täytyy kai uskoa että en mene maalailemaan. Oli vain hyvä kuulla muiltakin miltä tuo silmään näyttää.

Pitää tuohon keskiöön ja ketjulinjaan paneutua kunnolla tässä. Mutta vaikuttaa siltä ettei kovin paha rasti ole. Ja kyllä, tuo sisempi (pienempi) ratas on sen 42.
Tampereelta oon. Kyllä täälläkin kierrätyskeskuksia ja vastaavia löytyy, mutta nyt kun oikeen funtsi niin ei se suora tanko taida ihan mukavin ajettava olla. Tuo droppitanko ei tosiaan ole kovin mieluisa itelle, eikä se visuaalisestikkaan kovin miellytä… jokin vastaava keppi voisi olla passeli: esim

Tuli tuossa eteen toinenkin kilpuri, joka on muuten hyvin vastaavanlainen kuin tuo Nishiki: crescent

Noista dropeista sen verta et kyllä se hymynaamallista näyttää: tässä
Eli ketjut pitäs olla hyvin kiristettävissä.

Vartta löytyy 178cm, joten mitkä olisi optimaaliset rungon mitat? Tuo crescent on peruja entiseltä naapurilta, jonka pituus on kuulemma 180cm

8

Suoran tangon tai riserin saa halvalla Biltemasta tai vaikka Laukkasen pajalta Sammonkatu 52. Stemmi tuossa Nishikissä näyttäisi olevan ihan perus SR, joten stongan halkasija taitaa olla sen 25,4mm.

Sinällään mitään pyöriin keskittynyttä kierrätyskeskusta Tampereella ei taida olla, ellei työttömien polkupyöräpaja etappia moiseksi lasketa.

9

Itsellä saman sorttinen projekti edessä, tosin Nishiki on Road Masterin sijaan Trim Master.

Laskureita runkokoon (yms.) selvittelyyn,

yksinkertaisia:
http://www.coloradocyclist.com/BikeFit/index.cfm
http://www.ebicycles.com/article/bicycle-frame-size-charts.html

monipuolisempia:
http://www.competitivecyclist.com/za/CCY?PAGE=FIT_CALCULATOR_INTRO
http://www.wrenchscience.com/ (vaatii rekisteröitymisen)

10

Laitat suojuksen tohon vaakaputkeen niin säilyy noi vaijerinkiinnikkeet ehjinä / ne ei häiritse.

http://bagaboo.hu/wp-content/uploads/top-tube-protector5.jpg

Edit: kuva linkiksi

11

“Tuli tuossa eteen…” ja kohteena on aito nervex muhveihin juottamalla tehty mangaaniteräsrunkoinen Crescent ?

Voisitko lukea ensin esim. tuon linkin, ennen kuin kajoat yhtään siihen Crescentiin ?

http://www.cykelhobby.com/svenska.htm

Googlaa nuo paremman pään Crescentit. Pyörä on jo vuosisadan alusta toimineen skandinaavisen pyörätehtaan tuotos, hyvin hieno ja arvokas pyörä. Historiaa on tosiasiallisesti enemmän kuin monilla muilla hipsteri merkeillä yhteensä.

Pelkästään välillä 1970-1980 eli kymmenessä vuodessa noilla pyörillä ajettiin täällä Suomessa 29 suomen mestaruutta eri luokissa. Esim. miesten SM -72, -73, -74, -76, -78. 1979 noilla pyörillä voitettiin täällä Suomessa 6 eri Suomen Mestaruutta, ja ko. vuonna esim. maantietempossa 3 (kolme) ensimmäistä sijaa ajettiin juuri tuollaisella oranssilla kilpurilla.

Ne, jotka tuolloin pyöristä yhtään mitään tajusivat ja niillä oikeasti myös kilpaa ajoivat, ajoivat juuri noilla pyörillä. Eivät siis muilla, vaan juuri noilla. - Syytä siihen on hyvä ihan pieni hetki miettiä, ja vetää siitä miettimisestä jokin johtopäätös.

Ja nyt noita pilkotaan sitten surutta fikseiksi, kun siinä on niin “kivat haarukanpäät.” - Tuo pyörä maksoi tuolloin yli 10 tavallisen pyörän hinnan, vrt. jotain, mikä maksaa nykyisin esim. 7000 euroa.

Olisiko mitenkään mahdollista, että harkitsisit edes sen toisenkin kerran tuon jo yli 30 vuotta ehjänä säilyneen Crescentin tuhoamista ?

Tuure

-.-

Ja jos pyörän oikeaoppinen huoltaminen ei ole aivan päivänselvä juttu ja jos et omista aivan täydellisiä oikeita työkaluja, niin sitä pyörän korjaamisen harjoitteluakaan ei välttämättä kannata aloittaa juuri tuosta Crescentistä.

Niin kuin täällä jo sanottiin, se voi alkaa myöhemmin ihan pikkuisen harmittamaan, jos vaikka tajuaa mitä on tullut tehtyä.

12

Ajettavaksihan pyörät on tehty, mutta Tuuren kanssa sen verran samoilla linjoilla että jos tuota alkaa fiksiksi pilkkoa niin ainakaan ei tee rungolle ja alkup. osille mitään vaan säästää ne niin että kasan saa halutessaan takaisin alkuperäispakettiin. Mutta mun mielestä jos pyörä pääsee kiinteänä ajoon sen sijaan että lojuisi varaston pohjilla niin sitä parempi.

13

Tuo vinossa oleva 531 merkintä tarkoittaa lisäksi, että rungon aivan jokainen putki on tuota samaa 531 mangaaniterästä. Se on siis joko 92319 tai 92320. Jos osat ovat Campagnoloa, esim. nuo navat, niin se on silloin se kaikkein kallein malli 92320.

Tuossa on vertailu eri putkimateriaaleista. Se 531 sijoittuu tuohon 525 ja 631 laadun väliin myös siltä lujuudeltaan. Lisäksi se on huomattavasti sitkeämpää kuin pelkkä kromi-molybdeeni 525. Mangaani teräksen käytöstä luovuttiin siksi, että materiaali on niin hankalaa ja vaikeaa ja kallista käsitellä. Sitä on vaikea esim. sähköllä hitsata, siksi se runko koottiin aina juottamalla.

http://reynoldstechnology.biz/assets/pdf/rtl_steel_alloys_extract.pdf

Siis yhä tänä päivänäkin vain jotkut titaani laadut ja 853 ja 953 menevät siitä vanhasta 531:stä vetolujuudessa ohitse, ja jäykkyydessä titaani häviää teräkselle kuin rukkanen. Uustuotantona tuon tasoinen runko maksaisi nelinumeroisen summan. ← lue tuo uudestaan.

Tuo Crescent on ollut aina sisällä, ja siinä on originaali kuntoinen maalipinta, ja originaalit osat.

Tuure

-.-

En minä nyt ilkeyttäni ja piruuttani yritä ohjata tekemään sitä fiksi kokeilua jostain ihan muusta pyörästä kuin juuri tuosta. Istu nyt onnellinen uusi omistaja edes hetkeksi sen pyörän viereen, ja katsele sitä, ja makustele, että haluatko ihan tosissasi purkaa juuri tuon pyörän päreiksi, ja alkaa kolhimaan niitä ohennettuja mangaaniteräsputkia jossain arkisessa rysnäämisessä.

Tuo pyörä on kappale kauneinta pyörätekniikkaa, ja esim. sen rungon juottajakin voidaan ihan yksilöidä. Sarjan alkupään juottamisen hoiti Sven Gustafsson ja loppupään juottaja oli Lasse Berg. (rungossa on vanha valettu etumerkki, se voi olla aika vanhakin pyörä, jopa '60-luvulta.)

Olenko minä nyt ihan oikeasti ainoa, joka tajuan noiden käsin tehtyjen vanhojen oikeiden kilpapyörien arvon ? Tuo kun ei tosiaankaan ole mikään tusinapyörä.

Pidä ihmeessä se pyörä täysin nykyisessä kuosissaan, huolla se aivan viimeisen päälle kuntoon, ja taluta kesällä vain aurinkoisena päivänä se esiin. Väliajat säilytä sitä seinällä pehmustetuissa koukuissa. Näin minä lämpimästi neuvon tekemään.

14

http://www.cykelhobby.com/92320ident.htm

Haarukan kruunusta voi päätellä, että pyörä on '70-luvulta, kun valmistaja on ranskalainen Vagner. Valettu etumerkki vie sen jonnekin ko. vuosikymmenen alkupäähän. Pyörä voi olla jo liki 40 vuotias.

Tuure

-.-

15

Tuure; kaiketi tässä ollaan edelleen fiksaamassa tuota ekan viestin Nishikiä, ei Cressua :slight_smile: Muuten pitkälti samaa mieltä kuin Tuure - Nishikillä ja Cressulla saattaa olla ulkoisesti samoja piirteitä, mutta tuo Cressu on palttiarallaa 10 vuotta vanhempi ja mahdollisesti paremmilla osilla, vaikkei Nishikikään taida olla huonoilla palikoilla - kahvat näyttävät 600-sarjalaisilta(?). Testit kannattaa mielestäni aloittaa Nishikillä.

Jos vartta on 178 cm, nuo molemmat saattavat olla nippanappa liian pitkiä. Tsekkaa mitoituslaskurilla “oikea” koko. Joku 54-55 cm vaakaputki saattaa olla aika lähellä sopivaa maantiemitoitusta.

16

Nätti Cressu.

Veikkaisin sen kuitenkin olevan 92318 70-luvulta. Ainakin kiinni samankaltaista osaa kuin omassa vastaavassani ja tuolla Cykelhobbyn vastaavissa. Eli Campan halvemmanpään navat (=8kpl pyöreitä reikiä, kun recordeissa ja muissa “huippuosissa” yleensä soikioita) sekä Suginon kammet eikä tolppakaan näytä campalta.
Kuva toki epäselvä joten ei voi olla varma ja onhan joku voinut vaihtaa osia, mutta tuskin. Osista nuo 318/319/320 helpoiten erottaan, kun maalaukset ja tarrat lähes samat.

17

MItä sarjaa nua cressun jarrukaffat on? Ihan perkeleen hienot.

18

^ Ne on MCB leimoilla olevat Weinmannit.
Omat täsmälleen saman näköiset ainakin olivat.

19

^danks. päheet o.

20

Huhhuh mitä sai taas lukea. Kiitoksia paljon infosta!

Eli taidan tehdä niin että nishikistä tulee fiksi omaan käyttöön ja cressun laitan (mahdollisesti) tänne myyntiin, jos se sitten päätyis jollekulle enemmän näitä arvostavalle.

Naapurin vanha ukko kertoikin siitä luopuessaan, että on useat pirkanpyöräilyt sillä painanu 70-luvulla ja että se tehtiin sille joskus aikoinaan tilaustyönä tai jotain.