Ich bin ein Berliner.. – Virallinen Berliini-ketju

no vitun hyvää matkaa vaan. Mä teen sitten skeneraportin pohjoisespanjalaisesta 2000 ihmisen kalastajakylästä.

Niin joo poliisitkin pysäytti tuossa yksi päivä kun temmoin hiukan vauhdilla, hiukan vikisivät siitä että on vain yksi jarru mut ei sen vakavampaa. Onneksi oli se yksi asennettuna matkaa varten. Saattoivat olla vielä hiukan kierroksilla viime viikkojen pyöräurpojen äkillisestä eksponenttiaalisesta kasvusta.

Palasin juuri viikon mittaiselta Berliinin matkalta. Vaikka fillarit eivät kuuluneet matkaohjelmaan, bongasin matkalla aiemmin mainitun Cicli Berlinettan lisäksi mielenkiintoisen vintage-pyöriä (niin rata-, kuin vaihdepyöriä ja sivujen perusteella paljon muutakin) myyvän liikkeen:

Muutama lisäkuva:
kliketi klik 1
kliketi klik 2
kliketi klik 3

Ja kaupan nettisivut, joilta löytyy lisää kuvia:
http://rembetis1.de/

Liikettä pitää ymmärtääkseni vanhempi herrasmies, jonka kanssa vaihdoin pari sanaa. Yhteisen kielen ollessa ontuvaa englantia, jäin siihen käsitykseen, että hän myy (pääasiassa tai ainoastaan) kokonaisia pyöriä. Hintoja en uskaltanut kysyä, sillä ateljeeta muistuttava myymälä kuolattavine myyntiartikkeleineen kieli siitä, että minulla ei niihin varaa olisi. Tämän vuoksi en tajunnut myöskään kysyä, toimittaako hän pyöriä ulkomaille.

Liikkeen lähistöllä on muuten lähes varauksetta suositeltava libanonilainen ravintola, jonka yhteystiedot voit bongata kuvan käyntikortista.

Aluksi näytti siltä, että Berliinissä ei liiku juurikaan yksivaihteisia, mutta tulihan noita fiksejä loppujen lopuksi useampikin vastaan. Yhtä lukuunottamatta kaikkien tunnusmerkkinä oli verkkainen liikehdintä, mutta sillä täysii polkeneella kuskilla olikin erotuksena muihin kypärä, joita ei monella fillaristilla ollut. Ilmeisesti autoilijat ja kevyen liikenteen kulkijat elävät jonninlaisessa harmoniassa keskenään, sillä kaikki vaikuttivat huomioivan muut tiellä liikkujat. Ajoradoilla polkeminen näytti houkuttelevammalta kuin Stadissa.

Tulit vissiin pari tuntia aikasemmalla lennolla, itse saavuin puolisen tuntia sitten samaiselta reissulta ja olin juuri postailemassa samanmoisia kuvia jotakuinkin samanmoisista paikoista. Tuolla Rembetis1:ssä olis lähteny kokonaista pyörää ymmärtääkseni alle viidensadan ja jotain diamantin vanhoja ratarunkoja 250€ kpl. Nyt kaduttaa ettei varannu suurempaa matkakassaa.

Loistava kaupunki ja fantastinen fillarikulttuuri! Suosittelen!

^Ne oli niin edullisia? Voi p–ka.

Noh… Jos olisin tuon tiennyt, loppuloma olisi mennyt potiessa kuumetta fillarin hankinnan suhteen. Onneksi tyttöystävä tykästyi kaupunkiin niin paljon, että haluaisi sinne takaisin. Jos tässä nyt tekosyitä tarvitaan edes… Pitää tienata hieman pätäkkää ensin siltä varalta, että siellä joskus pääsisi käymään tuliaisia hankkimassa. Sieltähän voinee palailla Suomeen suht edullisesti vesireittejä pitkin tuoden pyörän turvallisesti kotiin.

Off-topic: palasin itseasiassa eilisiltana. Kovasti tuntui olevan muitakin suomalaisia liikkeellä. Välttelin ottamasta kontaktia tuttua kieltä puhuviin ohikulkijoihin.

Kuulostaa tutulta, joululomalle suunnitellaan emännän johdolla uutta reissua. Yhdessä pienemmässä käytettyjen tavaroiden liikkeessä näkyi myös pinarellon maantiepyörä campan osilla, 299€. Rupesin siinä vaiheessa miettimään, onko mahdollista ottaa pikavippiä ulkomailta.

K-Mikko - 19:16, 23.7.2009 » Ja kaupan nettisivut, joilta löytyy lisää kuvia: [http://rembetis1.de/](http://rembetis1.de/)
Huh huh mitä pyöriä. Ei voi kuin silmät pyöreänä ihailla..
ossku - 19:50, 23.7.2009 » Tulit vissiin pari tuntia aikasemmalla lennolla, itse saavuin puolisen tuntia sitten samaiselta reissulta ja olin juuri postailemassa samanmoisia kuvia jotakuinkin samanmoisista paikoista. Tuolla Rembetis1:ssä olis lähteny kokonaista pyörää ymmärtääkseni alle viidensadan ja jotain diamantin vanhoja ratarunkoja 250€ kpl. Nyt kaduttaa ettei varannu suurempaa matkakassaa. Loistava kaupunki ja fantastinen fillarikulttuuri! Suosittelen!
Itse lähdössä elokuun alkupuoliskolla viikoks seikkailemaan Berliiniin. Täytyy varmaan harhauttaa vaimoke johonki kenkäkauppaan, mennä tonne hieromaan kauppoja ja jättää se fullsleeven ottaminen ens vuoden puolelle. Muutenkin mukavempaa parannella tatuointia talvipakkasilla :D

Fillarin polkemisen lomassa suurin osa todennäköisesti haluaa jossain vaiheessa pysähtyä ihmettelemään kaupunkia. Seuralaisen kanssa löydettiin hyviä vinkkejä pingstaten Berliini-ketjusta, josta löytyy lisätietoa tässäkin mainituista paikoista (sijainnit, webbiosoitteet, yms.).

Ravintoa - jotta jaksaa polkea

Ravinto on yleisesti ottaen edullista. Puolen litran olut maksaa kaupassa 60 sentin molemmin puolin. Ravintoloissa oluiden hinnat ovat helposti yli kolme euroa. Olut tuntuu olevan saksalaisten suosikkijuoma ja sitä myydään ympäri vuorokauden. Alkoholijuomien nauttiminen (ainakin mietojen) julkisesti ja joukkoliikennevälineissä on normaalia. Ruokakaupoissa voi tyydyttää myös muut alkoholitarpeensa suht edullisesti. Siideri on ilmeisesti pannassa, sillä sitä emme matkakumppanille löytäneet yhdestäkään kauapasta.

pingstaten ketjussa mainittua etiopialaista ravintolaa (Bejte Ethiopia) ei voi kehua tarpeeksi. Tunnelma on kodikas ja palvelu ystävällistä, kuten tuolla toisella foorumilla jo todetaankin. Ensimmäistä kertaa etiopilaista (kasvis)sapuskaa syöneenä en voi kuin kehua annoksen maukkautta. Ja kokoa. Nami, nami. Tätä on saatava lisää. Ei ole halvimmasta päästä, eikä välttämättä kaikkien makuun, mutta kokemisen arvoinen rafla.

Toinen suositeltavaksi havaittu ruokamesta on libanonilainen Babel-niminen ravintola. Muistuttaa hyvin paljon kiireistä pikaruokapaikkaa ainakin lounasaikaan, enkä usko sen olevan juurikaan erilainen illallisaikaankaan. Ruoka on hyvää ja edullista. Palvelu nopeaa ja ystävällistä.

Edullisimmat dönerit, joihin törmäsimme, olivat 2.50 euroa. Döneristä saa tuhdin välipalan, joka tuntuu kuitenkin selvästi terveellisemmältä (ja edullisemmalta) kuin Suomen snägäreiden tarjonta. Tulisinkaan kastike ei varsinaisesti tuntunut tuliselta, mutta heikkovatsaisten kannattaa varautua akuuttiin wc-hätään.

Kotimaasta poiketen ravintoloissa on ilmeisesti suotavaa antaa tippiä. Huhut kertovat, että 10 % aterian arvosta on sopiva summa. Tietämättöminä turisteina emme osanneet tipata kuin loman loppupuolella. Vahingosta viisastuneena varaisin lompakkooni sekalaisen kokoelman käteistä, jotta voisin helposti jättää vaihtorahat tarjoilijalle vaivanpalkaksi.

Liikenne ja liikkuminen

Aiemmissa viesteissä onkin jo hehkutettu fillarilla liikkumisen sujuvuutta. Yleisesti ottaen liikenteessä tuntui vallitsevan harmonia jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden välillä.

Joukkoliikenne on kattava ja nopea keino paikasta toiseen siirtymiseksi. Junissa ja metroissa pyörän kuljettaminen on ilmeisesti sallittua mihin kellon aikaan tahansa. Kulkuneuvojen ikkunoihin on (toisinaan/tavallisesti) maalattu pyörän kuva sen vaunun kohdalle, johon pyörän saa tuoda.

Joukkoliikennelippuja voi ostaa automaateista ja paikallisen YTV:n, BVG:n, palvelupisteistä. Lippu pitää leimata joko metro-/juna-asemilla tai busseissa olevalla leimauslaitteella ennen matkustamista. Seitsemän päivän lippu maksoi noin 26 hunajaista euroa ja sillä sai matkustaa AB-alueella. Parin vuoden takaisten kokemusten perusteella julkisilla matkustettaessa siviiliasuinen ruokkoamattoman saksalaisdekkarin näköinen mies saattaa lyödä naaman eteen virkamerkin, mikä tarkoittaa, että hänelle pitää näyttää voimassa oleva matkalippu. Ilmeisesti tarkastusmaksu on 30 euroa ja se pitää maksaa käteisellä. Vähän kuin kaikki muukin, sillä eksoottinen muoviraha ei kelpaa kaikkialla.

Kuriositeettina mainittakoon, että berliiniläiset tuntuvat diggaavan kiilapulttikammista siinä, missä suomalaiset fauber-keskiöisistä kansanpyöristä. Yleisesti ottaen berliiniläisten ajokalusto vaikutti parempikuntoiselta kuin Suomessa vastaantulevat fillarit. Yksivaihteisiin ei törmää läheskään niin usein kuin Helsingissä.

Pyöräliikkeitä tuntui olevan harvassa, sillä niihin ei tullut törmättyä samalla tavoin, kuin esim. missä tahansa kaupungissa Suomessa. Mauerparkin kirpputorilla oli muutama pyörämekaanikka huoltopisteillään. Asiakkaita näytti riittävän etenkin sisäänkäynnin kohdalla. Itse kirppikseltä en löytänyt kuin tavanomaisia naistenpyöriä ja pari stemmiä. Satulaputkia oli jonkinlainen kokoelma yhdellä myyjällä, mutta mitään löytöjä en usko siellä tulevan vastaan.

Mauerparkin kirppis kannattaa kokea. Paikalta saa kohtuuhintaista sapuskaa (ja olutta) ja tunnelmassa löytyy. Laaja myyntialue vetää porukkaa paikalle runsain mitoin. Vieressä on myös ruohokenttä, jossa ihmiset hengailevat. Visiittimme aikana sen laidalla järjestettiin ilmeisesti karaoke-skaba, joka veti runsaasti yleisöä kentän laidan rinteelle istuksimaan ja seuraamaan itsensä kameroille altistavia karaoke-artisteja.

Kirpputorilta voi suunnata tiensä aiemmin mainittuun libanonilaiseen pikaruokalaan, sillä matkan varrelta löytyy aiemmissa viesteissä mainittu Rembetis-liike.

Muuta sekalaista

-Ihmiset puhuvat joko saksaa tai äidinkieltään. Harvemmin englantia. Tästä huolimatta englannilla ja elekielellä pärjää hyvin.

-Transaktiot hoituvat pääasiassa käteisellä ja luotto- ja pankkikortit eivät käy läheskään kaikkialla. Automaateista (geldautomat) saa nostettua fyrkkaa. Eräs pahainen automaatti nappasi selittämättömästä syystä Visa Electronini matkan loppupuolella. Seuralaisella ei ollut ongelmia, mutta hän taisi käyttää vain automaatteja, jotka mainostivat olevansa kansainvälisiä.

-Olut on halpaa ja ruoka edullista.

-Kaksikerrosbusseilla ajelemalla näkee helposti ja edullisesti ns. pakolliset nähtävyydet.

-Viikko on liian lyhyt aika.

Takaisin pitää päästä ja Rembitisin pyörät jäivät mieleeni kummittelemaan. Taidan avata säästötilin matkustamiselle ja matkamuistoille.

Berliini näytti parhaat puolensa. Taas. Erityisesti Rad-Spannerei. Hakusessa oli Suginon Messenger ratas ja kammet. Rad-Spannereissa erittäin hyvää palvelua ja loistavaa englannin kielen taitoa. Done.

Ja jälleen kerran se Berliinin pyöräilykulttuuri; kunpa Suomessa autoilijat ottaisivat pyöräilijät yhtä hyvin huomioon!

Kolmatta kertaa kaupungissa, ekaa kertaa pyöräilykulttuurista kiinnostuneena, ja ei voi kuin olla kateellinen. Ekat huomiot olivat, että ihmiset, joita on varsin paljon, oikeesti pyöräilevät liikenteen seassa, ja hyvinpä pyöräilevät. Tänään huomasin myös, että jengi myös polkee varsin kovaa ja skarppina, eivät välttämättä autojen vuoksi, vaan osana liikennettä, toisin kuin tuntuu Suomessa olevan; siellä tuntee vain olevansa muiden tiellä. Pyöräkaistat, oisko ne iha jees?

Sinänsä hauskaa on berliiniläisten pyörien kunto, joka on varsin kehnoa…
Vaihteet tuntuu olevan kova juttu, ja sinkulat. Fiksejä on suht vähän. Lähetit tai ainakin lähetinomaisetkin ajavat paljon joko vaihteilla tai sinkulalla, mut ei kai siinä mitään. Yllätti vain, kun näki sen ekan, jonka pyörässä ketju kiersi kahden rattaan väliä, rullailemassa vapaalla Mini-U takataskussa.

Oma haaste olisi löytää joku lähettilaukku tällä retkellä, pitää varmaan pysäyttää
kadulla joku laukkuselkä ja kysyä, mistä moisen löysit.

Up. Äsken tuli lentoliput varattua. Suosituksia majoituksen suhteen otetaan kiitollisena vastaan.

Olen käynyt Berliinissä viitisen kertaa ja Die Fabrikia suosittelisin hostelliksi. Hyvällä alueella itäberliinin puolella Kreuzbergissä ja kävelymatkan päässä mm. erittäin mukava kesäklubi kanaalin varressa Club der Visionaere ja uintimesta/baari/klubi Badeschiff.

NKOTB - 16:30, 20.6.2010 » Up. Äsken tuli lentoliput varattua. Suosituksia majoituksen suhteen otetaan kiitollisena vastaan.
kuten myös, täytyy googlettaa tuo die fabrik

^^^Ite oon digannu vuokrata kämpän Berliinistä. Kohtuulisen edullista eli halvimmat samaan hintatasoa, kuin Hostellit. Only-apartments on yksi paikka, josta kämpän saa vuokkrattua.

Pari kertaa vuokrannut kämpän ja toiminut hyvin. Varsinkin isommalla porukalla tulee edulliseksi.

Baareista lähes pakollinen käynti on White Trash. Viereisessä goottiluolassa on hyvä aloitella Type O Negativen tahtiin ja siirtyä sitten puolen yön jälkeen White Trashiin ihmettelemään menoa ja ihmistä. Hieman sekoilua, mutta fiilis on aina ollut hyvä. Ruokaakin saa yläkerrasta melko myöhään, mutta mesta saattaa olla usein täynnä. Välikerroksen vessajonoista kannattaa valita tarkasti, nimittäin toinen on normikäytössä ja toinen “piipahtamiseen”. http://www.whitetrashfastfood.com/

Skaala:

http://www.tip-berlin.de/files/specials/user_upload_image_big/715.jpg

http://farm4.static.flickr.com/3209/2870447375_585f2b7e5e_o.jpg

Berliini 15.-18.7.

Täällä oon ite ollut kolmesti, tosin enpä oo ite matkaa hoitanut, mutta tuosta on hyviä kokemuksia. Huoneissa ei oo kuin sängyt ja kaapit, kylppärit ym yhteisiä, mutta kolmessa eri käytävässä on useampi suihku ja vessa, joten jonoa harvemmin syntyy. Myöskin, kun hostelliin ei mahdu valtavasti jengiä, ovat paikat siistit ja tunnelma varsin rauhallinen, mitä nyt joskus espanjalaiset ovat oksentaneet kokolattiamatolle käytävällä, mutta sellaista sattunee.
Yöllä saa nukuttua, eikä häiriöitä ole ollut, eikä muutenkaan mitään epämääräistä touhua.

Raitiovaunu kulkee tosta suunnilleen oven edestä, ja juotavaa saa 20m päästä ja leipomoonkin on suunnilleen 50m kävelymatkaa. Tossa lähellä on sitten pari mukulakivikatua, Krossener Strasse ja Simon-Dach Strasse ainakin on lähestulkoon täynnä hyviä ja edullisia ravintoloita, joista voi valita mieleisiään. Ja Gabriel-Maxilla joka on tossa suunnilleen samoilla nurkilla on myös esim Il Ritrovo, jossa koko henkilökunta italialaista ja ruoka ehkä parasta italia-mättöä mitä ikinä tullut syötyä, esim vaikka Berliinissä pizzan saa kahdella eurolla ja allekin, niin tuolla sen 8e maksaa siitä mainioudesta.

Tuosta hostellilta ei metroon pääse suoraan hyppäämään, mutta raitiovaunu tosiaan kuljettaa ainakin Warschauerstrasselle, eikä siihen tosin tuosta kauaa edes kävelekään. Friedrichshain on muutenkin varsin eloisaa ja mukavaa ympäristöä, josta ei ainakaan ensisijaisesti tarvitse lähteä pois etsimään jotain tekemistä, mutta sieltä kyllä pääsee ihan näppärästi ja sijainti on aika keskeinen kuitenkin.
Julkisilla pääsee, mutta ainakin itselle iski kateus usein kun katseli pyöräilykulttuuria siellä päin, muttei se ehkä lomaa pilaa.

Heh, tuli ehkä enemmän kirjoitettua kaupungista kuin siitä mitä täällä kysyttiin, mutta toivottavasti tästäkin ois jotain jeesiä.

Jos katutaiteet kiinnostavat, niin suosittelen ehdottomasti päivittäin tv-tornin juurelta lähtevää rundia http://www.alternativeberlin.com/ .

Lisäksi viime marraskuussa oltiin ex-temporena Antipub-crawlilla, josta sitten muodostui selkeesti paras ilta. Mielenkiintosia baareja, mielenkiintoisimpana Dr. Pong =)

Angel oli myös erittäin jees baari.

kysykää kuilulta, kuilu tietää.

majoitus ehdottomasti sunflower hostellissa, pillauerin kupeessa
lyhyt iskuetäisyys eihan sanomiin paikkoihin +watergate ja berghain