Työmatkapyöräily on kyllä tärkee. Päivä ei meinaa muuten lähteä käyntiin ihan millään ja nyt toipilashommissa on tosi vaikeeta välillä ku kokonaiskuormituksen takia täytyy tinkiä työmatkapyöräilystä jos aikoo hyvän mielen pyöräillä parina-kolmena päivänä noin muuten.
3 Likes
ei kyllä noi kommuutit aina nappaa. haluaisin vähän niinku vetää omilla ehdoilla kuitenki. mut sillon ku on toimiva aamu ja jos vielä lisäks ei ole ihan klesana iltapäivästä, niin kyllähän se sillon on ihan siisti juttu. mut vielä vähemmän jaksais jollain bussilla vetää että niin no…
onnea majavalle tupakkalakossa pitäytymisessä. nää kaikki
funktioi
tyynnytä itseäsi
älä vedä mitään paskaa
on välillä aika vaikea sovittaa yhteen vaikka siis perjaatteessahan ne tukee toisiaan, mut sit taas aina ei oo aikaa odottaa sitäkään. hetkittäin tuntuu että se on semmone “valitse kaksi kolmesta”-hommeli ::D:D:DD
2 Likes
Sori tyhmä kysymys mut mitä funktioi tässä tarkoittaa?
ylipäätään kaikki se toimintakyky mikä tähtää tuottavuuteen ja arjen pyörittämiseen.
tässä nyt joitain vuosia tehnyt 80% työaikaa (6h/pv), ja on kyllä parantanut työssä jaksamista. jaksamisen haasteet sitte muilla elämän alueilla.
oon kyllä mieltä, että 8h/pv on huono normi.
1 Like
Itellä on yhdestä elämänvaiheesta päinvastaiset kokemukset tosta työmatkapyöräilystä jaksamisen lisääjänä. Oli about 17 kilsaa ovelta ovelle, vetelin sitä aika pitkään päivittäin, kunnes oli pakko myöntää että en jaksa enää harrastaa mitään muuta iltaisin. Kroppa ei vaan palautunut työmatkatemposta. Vaihdoin sit semmoseen puolet fillarilla puolet julkisilla ja selvisin elossa.
6 Likes
Joka päivä 20km duuniin toimi niin kauan, kuin puoliso oli vanhempainvapaalla. Onneksi vaihdoin vähän ennen hänen töihin paluuta paikkaan, jossa oli 50% etämahdollisuus, joten konttorille kahtena/kolmena päivänä viikossa ja päiväkotiin viennin ja haun vuorottaminen toimi varsin hyvin. Toki se auttoi, että kuudelta herääminen ei oo mulle ongelma, joten ehdin viideksi päiväkotiin vaikka ajoin kaks tuntia työmatkaa ja tein kokonaisen päivän. Talvisin kyllä väsytti, sitä en kiellä.
Ja se vielä, että elämä helpottuu useamman kertaluokan, kun kersat alkaa mennä omatoimisesti kouluun. Eka jää pois se päiväkotiin saattaminen ja parin vuoden päästä ne osaa jo herätä oikeaan aikaan ja syödä ite aamupalan.
2 Likes
Tää vaihe kun realisoitu niin olin kyl niin
Nyt meillä onkin kaks teiniä joita näkeen tyyliin kerran kaks päivässä.
3 Likes