Erot herkkyydessä, rullaavuudessa jne. - huomaako ihminen?

Wattien todentaminen voikin olla hankalaa. Valistunut luulija kyllä tuntee kaikenlaisia tuntemuksia pyöristään pientenkin säätöjen jälkeen.

Blissistä puheenollen. Liika kova tärinä kovista kumeista kuluttaa watteja muuallakin kuin polkemisessa. Jos keho toimii iskunvaimentimena, niin kai sekin jotain kuluttaa.

Mut mä oonki epäurheilullinen mukavuusajaja.

Edit: Boldattu kohta rekisteröityi pätkittäin. Uskon, että todella pienenkin eron huomaa, jos muutos tehdään tietoisesti. Pikkuhiljaa itsekseen tyhjentyvää rengasta ei. Siinäpä King of Fixediin tehtävä. Kuinka paljon painetta laskettiin kumeistasi?

Mun jalkapumpun mittari näyttää ainaki yhden barin liian vähän ja pumppailin renkaita aivan ylitäyteen. Flätteja tuli hillittömät määrät. Kun tajusin pitää pienempiä paineita niin flatitkin loppu, tai ainakin harveni selvästi. Oli kyllä myös suht loppuunajetut renkaat, mutta väheni silti.

Tässä jotain ehkä kait topikin aiheeseen liittyen jos joku ei o nähny vielä:

Kumien paineiden arviointi onnistuu varmaan puristelemalla tai pyörän päälle nojaamalla paremmin kuin pelkästään vierintävastuksesta päättelemällä.

Meinaan tietyn paineen saavutettuaan kumi kyllä kovenee ihan helvetisti, mutta ei vieri pätkän vertaa paremmin. Toisaalta kumi saattaa hyvinkin matalilla paineilla vielä rullata ihan OK.

http://stream1.gifsoup.com/view/33769/damn-o.gif
ilmeeni kun tuntee 57/559 vs. 47/622 välisen eron tuolla pihalla tällä kelillä

Huomaatteko mitään eroa cantit vs levarit? Sateella itse huomaan ainakin. En tosin ole mitannut.

Oikeasti jengi käyttää aika paskoja renkaita. Kesällä näkee maantiekuskeja, joilla on 3k pyörässä entry-luokan avot pumpattu 130psi. Samat tyypit kauhistelee yli 8kg pyöriä ja juo pelkkiä lisäaineita juomapulloistaan. Runko pitää olla jäykkä, muuten ei pääse eteenpäin ollenkaan. Rungon jäykkyys testataan painamalla jalalla keskiöstä sivusuunnassa. Jos joustaa, menee puolet tuotetuista wateista hukkaan. Sitten lainataan pumppua, jotta saadaan varmasti tarpeeksi ilmaa 23mm Kendoihin. Tää on mun kokemus pyöräilijöistä, jotka miettivät tuottamaansa tehoa harrastuksessaan.

Maastossa muuten huomaa, että pienillä paineilla kaipaa leveempää kehää tukemaan rengasta. Mutkat muuttuu yllätyksellisiksi kun rengas muljuu alta.

Alfinen kanssa huomaan, että tuotan vauhdin lisäksi jurnutusta ja rutinaa, joka vie osan vauhdista pois. Muissa tapauksissa yritän maksaa renkaista mahdollisimman paljon ja pitää paineet niistä alhaalla.

^saatoin ajatella joskus noin, tai en tiiä

mannine - 23:48, 18.12.2014 » ^saatoin ajatella joskus noin, tai en tiiä
Sama.

Nykyään väliä on enää aamupalalla ja eväillä.

oon nykyään myös aika herkkä vuodattamaan kyyneliä mm. elokuvista jne kissa hommis.

herkemmäks on menny ja huomaan sen

Huonokin rengas saattaa rullata kohtalaisesti matalilla paineilla suvikelissä, mutta pakkasella fiilis on kuin polkisi seinää vasten. Renkaan rakenne muuttuu niin jäykäksi joten paineita on taas nostettava.

Vaihdoin perussisurin Spessun 70g turbotubeen ja ero oli tuntuva. Sitä en tiedä tuntuiko pelkästään korvien välissä, mutta silläpä ei ole juurikaan väliä kun en kilpaa aja.

Maastopyörässäkin huomaa kyllä selvästi eron sisureiden ja litkujen välillä.

Samanlaisia kokemuksia täällä.

Tärkeintähän ainakin itelleni on se, että ajaminen on kivaa. Jos se jonkun muutoksen jälkeen tuntuu kivemmalta, ei oo hirveästi väliä onko ero niin pieni, että sen voisi vain jollain mittalaitteistolla havaita.

Edelleen tosiaan kiinnostaa, minkälaisia wattimääriä pyörityksen pitäisi keventyä (tai muuttua raskaammaksi) niin, että kuski huomaa eron jaloissa korvienvälin sijaan. Ihan mielenkiinnosta vaan.

Laakerien vierintävastuksesta David Gordon Wilsonin kirjassa Bicycling Science on laskelma, jonka lopputulos on tällainen:

Koska kirja on varsin empiristinen, Wilson esittää koejärjestelyä, jossa kiekko kiristetään akselistaan sorvin tyyppiseen mekanismiin, siihen ripustetaan ajo-olosuhteita simuloiva 500 N lasti, pyöritetään akselia ja mitataan millä voimalla kiekko vastustaa kiertoliikettä. Toisaalta laakerien vastus on suhteessa niin mitätön, että Wilsonin mielestä peruspyörissä voitaisiin yhtä hyvin siirtyä käyttämään liukulaakereita.

Vähän raskaslukuinen kirja, ollut mulla yöpöydällä nyt tasan vuoden ja olen melkein lopussa. Kohta saa lainaan.

Joko joku on laskenut optimaaliset hitausmomentit eri käyttötarkoituksiin ja etsinyt sopivat kiekkosetit näiden saavuttamiseen?

väärä

ikkuna

Olin laskea alleni innostuksesta, kun useiden kilojen pyörivä massa (läskirenkaat) kohtasivat ekoja kertoja esteitä ja pyörä ei hidastunutkaan töksähtäen. Kiihdyttämiseen vaadittu lisäenergia ei siis mennytkään aivan hukkaan.

qlt - 14:53, 18.12.2014 »
negaatio - 14:13, 18.12.2014 » Vaihdoin maravintterit kesärenkaisiin. Huomasin eron.
Dat feel. Kevään merkki ja olo mitä kevein. Viimeks pakastuessa tiputtelin paineita contin cx renkuloista kuudesta barista neljään. Pito parani, mut tahmeemmaks muuttu. Varmaa kovemmat jätkät huomaa jo pienetki erot. Nollapostaus.
Itse olen huomannut pakkasten saapuessa hyvin monien renkaiden menevän tönköksi, tässä varmasti yksi syy tuohon tönkköön fiilikseen?

Edit : single malt olikin jo tästä kirjoittanut eli en voi ihan väärässä olla :slight_smile:

Laajennetaanpa aihetta polkemisvastuksesta muuhun ajotuntumaan. Etkot oli täällä.

kid_scientifik - 16:07, 16.1.2015 » eli esimerkiksi minun ajokokemuksellani en pysty sanomaan _mitään objektiivista_ esim. kohtuullisen lähellä toisiaan olevien surly steamrollerin ja gorilla zengangin runkomateriaalien erosta/vaikutuksesta ajossa? enemmän tuo mainitsemasi bias minusta luonnehtii esim. rolleriuskovaisten vakuuttelua erojen mitättömyydestä, semminkin kun yleisesti paremmiksi tiedettyistä putkiseteistä kasatuista raameista ei ole kokemusta lainkaan.
En sanoisi niin jyrkästi, että yhtään mitään objektiivista et voisi sanoa.

On kuitenkin fakta, että pyörästään rahaa maksanut ihminen saattaa pyrkiä oikeuttamaan ostoksensa.
On myös fakta, että ihminen saattaa haluta vaikuttaa älykkäältä ja hienostuneelta.
On myös fakta, että niiden pyörien välillä on muitakin eroja, kuin putkisetti.

Jos niitä putkisettejä haluaisi vertailla edes alkeelliset kompastuskivet välttäen, testin pitäisi tapahtua sokkona, kuskeilla ei saisi olla mitään ennakko-odotuksia tai tunteita koekalustoa kohtaan ja oikeastaan koeajajille ei edes saisi kertoa, mitä kokeessa yritetään oikeasti saada selville.

kid_scientifik - 17:20, 16.1.2015 » on aivan varma, että putkisettien erot eivät tyhjene geometriaan liittyviin tekijöihin. erityisesti lähellä toisiaan olevissa geoissa väite siitä, ettei muita eroja ole, on täysin absurdi.
Onneksi tällaista ei kukaan ole väittänytkään, joten voidaan olla yhtä mieltä. Se mun vastaväitteenihän oli, että geometrian [i]ja[/i] muun setupin muutokset vaikuttavat yhdessä [i]kokonaisuuteen[/i] niin paljon, että kuskin voi olla [i]vaikea[/i] erotella sieltä juuri putkisettien väliset erot luotettavasti. Näiden ihan mekaanisten erojen lisäksi on tosiaan se psykologinen vinouma, jonka olemassaolon havaitset vahvasti "rolleriuskovaisten" kohdalla. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö vinouman vahvuus olisi sama myös niiden kohdalla, jotka uskovat siihen paremmista putkista koottuun pyöräänsä.

Vinouma on olemassa, vaikka putkisettien välillä on oikeitakin eroja. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita.

kid_scientifik - 17:20, 16.1.2015 » tässä on keskusteltu ainoastaan tästä empiirisestä havainnointiin liittyvästä näkemyksestä. jos asioista halutaan keskustella laajemmin ja asetetaan alun kysymys siitä onko eri runkomateriaaleissa ja putkiseteissä faktuaalisia eroja, voidaan mukaan tuoda konstitutiivis-teoreettisia perusteluita: materiaalien koostumuksiin ja kokoonpanoihin liittyviä. en usko, että joku tosissaan puolustaa kantaa, jossa eroja ei faktuaalisesti ole olemassakaan.
Faktuaalisia eroja on varmasti olemassa. Samalla tavalla fillarin polkemisvastuksessa muutaman watin ero on sellainen, ettei sitä polkija huomaa, vaikka ero on olemassa. Jos mennään kuntosalin puolelle, missä oot ilmeisesti mm. kyykännyt pitkään ja paljon, uskoisitko luotettavasti erottavasi eri päivinä 98-kiloisen tangon ja 102-kiloisen tangon toisistaan? Oma kokemukseni kun on se, että jonakin päivinä täsmälleen sama tanko samoilla painoilla tuntuu kevyemmältä, ja joskus raskaammalta.

Mun mielestäni tässä keskustelussa yksi näkökulma on se, miten eri runkomatskuja ja -rakenteita hyödyntämällä saadaan tehtyä parempi pyörä, ja toinen näkökulma on se, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että pyöräilijä tykkää päivästä toiseen nousta satulaan ja ajaa.
Ensinmainitussa asiassa “omat kokemukset” - vaikka se käsittäisi kuusinumeroisen luvun kilsoja - ovat yhtä arvokkaita kuin kertomukset homeopatian puolesta. Luonnontieteellisestä näkökulmasta niillä ei tee yhtään mitään.
Jälkimmäinen näkökulma on itelleni paljon tärkeämpi, ja siinä omat kokemukset taas on kaikki kaikessa. Jos fillarilla on kiva ajaa, mulle on aivan yhdentekevää johtuuko se putkisetistä vai siitä, että muista syistä tykkään kyseisestä fillarista hyvin paljon. Ainoa syy muuttaa tätä kantaa voisi olla rahasta kisaaminen, mutta eipä tällaista keskitason väärinpyöräilijää mikään kaupallinen taho ihan äkkiä lähtisi sponsoroimaan.

Lumikko - 18:13, 16.1.2015 »
kid_scientifik - 16:07, 16.1.2015 » eli esimerkiksi minun ajokokemuksellani en pysty sanomaan _mitään objektiivista_ esim. kohtuullisen lähellä toisiaan olevien surly steamrollerin ja gorilla zengangin runkomateriaalien erosta/vaikutuksesta ajossa? enemmän tuo mainitsemasi bias minusta luonnehtii esim. rolleriuskovaisten vakuuttelua erojen mitättömyydestä, semminkin kun yleisesti paremmiksi tiedettyistä putkiseteistä kasatuista raameista ei ole kokemusta lainkaan.
En sanoisi niin jyrkästi, että yhtään mitään objektiivista et voisi sanoa.
Minä sanoisin, että äärimmäisen vähän mitään objektiivista voi sanoa pelkän henkilökohtaisen ajokokemuksen perusteella mistään. Yhden ihmisen tuntemuksiin perustuva tieto on määritelmällisesti subjektiivista. Mitä useammalla havainnoitsijalla on toisiaan tukevia kokemuksia, sitä voimakkaammin lähestytään objektiivisuutta. Toki asiantuntenvan havainnoitsijan suureen henkilökohtaiseen kokemukseen pohjaava subjektiivinen mielipide voi olla hyvinkin arvokas, muttei se objektiivinen ole. Tai sitten olen ymmärtänyt käsitteen käytön tässä jotenkin väärin.

Sorry, ehkä lillukanvarsia tämäkin.

Ja aiheeseen lähemmin liittyen: kiinnostaisi kyllä tietää erottelevammin, minkälaisia eroja ajokokemuksessa kid Rollerin ja Gorillan välillä havaitsit? Pelkkä “parempi” kun ei kerro kovin paljoa.