Ensiaputopikki. Eli entäs jos / mitäs kun? Ja pitäisikö jotenkin varautua..?

Lumikko - 23:27, 22.12.2013 » Ensiaputopikki vois olla erikseen.
Tätä on tullut muutaman kerran mietittyä itsekin. Suksihommissa muutamat leikkauspöytää vaatineet pannut takana, joten älläreitä ajellessa ja metsässä temutessa välähtää aina välillä mielessä "entäs jos..?"

Laukussa kulkee aina kaikenlaista työkalua mukana pyörän ajokuntoon palauttamiseksi, mutta entäs kuski? Itselläni ei ainakaan ole mukana yleensä ilmastointiteippiä, laastaria ja haavasidettä kummempaa ensiapua mukana. Tai no, buranaa ja pirtua (rasvanpoistoon/haavanpuhdistukseen/moraalin nostamiseen) on mutta mietin olisiko jotakin olennaista syytä jemmata laukkuun? Ainakin joskus pannujen jälkeen olen kaivannut pinsettejä soran kaivamiseen polvista nahan alta…

http://www.roadid.com/ tai vastaava ranteeseen

Elinluovutuskortti ajopaidan taskuun (ei nykyään virallisesti enää tarvita, ilman korttia omaisilta kysytään mahdollista toivetta joka voi aiheuttaa viivettä/aiheettoman kiellon)

^ Snadisti makaaberi viba, mutta eittämättä hyvä olla, että pahimmassa tapauksessa varaosat pääsee nopeasti kiertoon.

Viime kesän pidemmälle ajoreissulle asentelin Ride ID+ appin iphoneeni ja mukana oli desinfiointisavetteja, laastareita ja sideharsoa. Perus buranat lääkkeenä. Normaalisti ei ole kyllä mitään mukana.
https://lh6.ggpht.com/CBV6nRhmhrTm53sjC6EVzZxQuIJ3jydrr4FxNd2yT9e5-lSRcU81QUaL2d60zJfugQY=h900

Retkeilijän ensiapupakkaus aina mukana vyötärölaukussa jossa toolssit sisurit ja siripirit mut ei oo tarvinnu ikinä onneks käyttää. Ea1 suoritettu kans joskus 2004 eikä siitäkään muista mitään. Pitäs päästä kertaamaan

^^^^ensiapu-konsteiksi aika rajut…

mutjoo, joku luuri tms on ihan ok että voi apua soitella/pyydellä/anella/toivoa… hyvä on olla myös joku paikantaju/gepsivekotin jos on jossain tontunPssä…

ja se ettei yksin oo niissä pahimimssa paikoissa (varsinkin noissa mäkitouhuissa aika vitaalia)

ja ehkä tärkein: jättää sen viimesen runin vetämättä, kandee lopettaa siihen tokavikaan… T: nim.merk.pari kertaa sen viimesenkin vetänyt

tuntuu et jos ja kun sitä rompetta ja roinaa mukanaan kulettaa, sattuu aina just se mitä varten ei oo varautunut… miten siihen vois varautua?

improvisaatio on pop, kaikkeen ei voi koskaan varautua. ja toisaalta voi olla että vaikka ois kaikki tarvittava laukussa niin sit jäätyy tositilanteessa ja silloin niistä ei ole mitään apua. eli jos tietää olevansa jäätyilijä, pitäis treenata niin sikana että kaikki tulee miettimättä selkärangasta.

Hyvä topic!

Erittäin hyvä topik! Tämä pyöriny koko päivän mielessä.lähinnä siksi että tammikuussa espanjan matka ja vaihtoehtoina joko fiksuttelu tai hissipyöräily.molemmissa omat riskinsä.tähän asti on kyllä tullu vedeltyä kaikkial ilman mitään ea tarvikkeita vaik olis kai ihan hyvä olla ain vähintään perushärpäkkeet mukana.

E.varaosatkiertoonviba kolahti ainakin omalla kohalla.tunsin piston.
E.mä en kyl oo varma onks nää varaosat kierrätyskelposii.saattaa olla.mut kierrätys on keståvää

Joo, vähintään sideharsorullaa kannattaa olla. Joku pieni ja kevyt EA setti ei paljoa vauhtia hidasta.
Ehkä paras apu rankkaan tilanteeseen olisi puhelin tai kaveri jolla on puhelin.

Muinoin ku kävin mettässä ajelee, ni oli aina kakskymppinen pieneks taiteltuna parktoolin pikapaikkarasiaan. Jos sattus sattuu ni sillä pääsee taksilla himaan. Tai lekuriin.

^joo mulla oli myös silloin kun nyt on viimeksi pidempiä lenkkejä ajellut ni käteistä tai pankkikortti ja henkkari/kelakortti samasta syystä.

Pave - 2:54, 23.12.2013 » Muinoin ku kävin mettässä ajelee, ni oli aina kakskymppinen pieneks taiteltuna parktoolin pikapaikkarasiaan. Jos sattus sattuu ni sillä pääsee taksilla himaan. Tai lekuriin.
Ommuute pikapaikat iham superpaska keksintö.. aikaa menee kuitenkin about saman verran kuin perinteisillä paikoilla ja takeita ilmanpitävyydestä ei ole.

Mutta asiaan, jostain syystä kun urbaania aluetta ajellaan, en ole kantanut ea-jutskia mukana, mutta kun ajellaan kauemmas on mukana rokpeteltä pummattu miniea. Ei onneksi ole tarvinnut käyttää.

kaikkein paras ensiapu on kun muistaa, ettei lähde mitään ultimate-hölmöilyjä tekemään yksin vaan on aina mukana joku toinen. esimerkiksi maastossa ryskääminen äärirajoilla yksin ei ole se kaikkein fiksuin veto. siinä ei paljon puhelimet tai pakkaukset jeesaa jos on kykenemätön niitä itse käyttämään ja siihen, että joku sinut löytää voi mennä aikaa.

zykkeli - 8:24, 23.12.2013 » kaikkein paras ensiapu on kun muistaa, ettei lähde mitään ultimate-hölmöilyjä tekemään yksin vaan on aina mukana joku toinen. esimerkiksi maastossa ryskääminen äärirajoilla yksin ei ole se kaikkein fiksuin veto. siinä ei paljon puhelimet tai pakkaukset jeesaa jos on kykenemätön niitä itse käyttämään ja siihen, että joku sinut löytää voi mennä aikaa.
Jep, tuo meinaa välillä unohtua, samoin ei muista mainita kellekään (esim. vaimolle) lähtevänsä ajamaan, saatikka minne on menossa. Tai maininta jää tasolle menen metsään/ajan maantiellä. Metsähommista ja varustautumisesta senverran, että kuten lumi-ukko joskus mainitsikin, lasit olisi metsässä hyvä muistaa pitää päässä silmiä suojaamassa.. Olen yrittäny skarpata tässä, mutta tuppaavat perkeleet huurtumaan.

Mulla on vaan kassissa perus laastarit, leukotape ja jotakin isompaa kaavasidosta.
Vois olla jeppis siderarso/särkylääke/puhdistusaine kombo lisäksi.
Samoin kassissa aina kulkee kääntöveitsi ja tehokas piene flikkari, hyödyllisiä nekin.

pitäisköhän järkätä yv ea 2014? rokpete suhmuroi tarjoushinnan?

Jokohan taas olis vaihtunut elvytysohjeisto. Ainakin neljästi tullut käytyä EA1 ja joka kerta eri ohjeet. Ei sillä, että muistaisin mitkä ne viimeisimmät on, mutta tärkeintä taitaakin olla nopea rytmi (joskus annettiin, että staying alivessa on asiaan kuuluva tempo) ja sit puhalluksia väliin.

Joku kurssi olisi hyvä. Mulla on pohjalla vain EAlapinjärvi vm. 01, ja edes vastakäyneenä en luottanut kauheasti ensiavustajan taitoihini sen pohjalta…


  • jotta ei nyt mene syyttelyksi, niin ei mekään finninaamaisina siviilipalvelusvelvollisina ihan kauheasti skarpattu aina
Odie - 8:38, 23.12.2013 » ..lasit olisi metsässä hyvä muistaa pitää päässä silmiä suojaamassa.. Olen yrittäny skarpata tässä, mutta tuppaavat perkeleet huurtumaan.
Jokaiselle pakkoskarppaus tässä kohtaa, kaksi kertaa kaveria auttanu t-keskukseen/sairaalaan näönlähdön pelko perseessä. Huurtumattomat lasit ei kuitenkaan niin paljoa maksa, etteikö jokainen olisi sitä valmis maksamaan jos vaihtoehtona on loppuelämä yksisilmäisenä.