Eka YV-kokemus 2008-2018

Synttäriviikko on tuloillaan ja kymmeneen vuoteen sisältyy montaa eka kertaa ja erityisesti historian kannalta erilaisia vaikkakin samoja.

Olisi hauska nähdä millaisia kokemuksia ja missä on koettu ensipuraisu.

Itse olen hieman jäävi horisemaan muuta kuin muinaisten aikojen perustamisosaston seuraamista jne. varmaankin sopivalla hetkellä siihenkin palataan, mutta eniten kivointa olisi kuulla muiden kokemuksia, fiiliksiä ja ajatuksia aiheesta.

Olikohan 2010 kun tyyppasin nimim. vehviksen oranssia rolleria ja mietin et miten tämmöstä ajetaan

2011 joku pölli mun (nykyään näitä kai sanotaan jokski hobocrosseiks?) paskan ysärimaasturin joten ostin vispin koska se vaikutti hyvältä idealta ja merkkarin vispitopsu oli humalassa niin hyvää luettavaa.

…Onkohan muuten kyseinen oranssi rolleri vielä jossain elossa, olis ihan hauska muisto menneisyydestä omistaa tämä joskus.

Kiitos nimimerkki Stobe, taisi olla vuosi 2013 kun aloin lurkkaamaan ansiostasi. Matkan varrelle mahtunutta:

-Eka projekti ja sormi ketjulinjasta läpi.
-Ekat YV-synttärit itelle Jyväskylässä.
-Kaikki tapahtumat, kaikki ihmiset <3
-Mindw jäbän kanssa pyöräilemässä Etelä-Ranskassa. Löin deittiäpyt tulille eräs ilta maatessani auringonpolttamana hotellissa, no tuli tossa joku hetki sitten puoli vuotta täyteen yhdessäoloa Ranskiksen kanssa.
-Bögöcrew one love.
+Paljon muuta.

Joskus 2008 eksyin ekaa kertaa sivuille, kun olin aikeissa hankkia uuden polkupyörän teini-iässä synttärilahjaksi saamani Tunturi atbeen tilalle. Muistan et olin heti myyty pelkistetyistä ja huoltovapaista yksivaihteisista, vaikken niistä mitään vielä ymmärtänytkään. Ne näytti siisteiltä ja that´s it ja harkitsemani hybridit jäivät siitä hetkestä Polkupyörätukkuun.

Taloyhtiön jätelavalta dyykkasin sit pari ehdokasta, joista molemmat tais muuten olla taas tuntureita: retki super ja joku vanhahko peruspyörä. Peruspyörästä väsäsin jalkajarrullisen lokarittoman klunkkerhenkisen häksättimen suoralla tangolla. Opettelin myös huoltamaan fauberkeskiön :DD ja oli muuten kova fillari, olis varmaan vieläkin. Mutku eihän siinä ollu mitään maantiepyörän linjoja kuitenkaan – ja kun retki superissa mun mielestä oli – niin yritin siitä sit tehdä ekaa fiksiä. Superin keskiö oli niin matalalla, etten uskaltanu sillä lopulta kiinteänä ajaa ja phixylyfe jäi hetkeksi telakalle. Jännä juttu, et en varmaan koskaan ole senkään jälkeen nähnyt fillaria, jossa olis keskiö ollu niin matalalla. Kapeet sliksit tietty alla, koska se oli 23mm tai gtfo.

Afalta hankin ekan oikean maantiepyörän rungon ja rakensin siitä ekan fiksini ikinä. Se oli valkoiseksi kannutettu hilseilevä Olmo, jossa oli mm. stemmi jumissa. (Paljon myöhemmin yritin irroittaa stemmiä Turun yt:n pajalla ja siinä yrityksessä vääntyi sit myös Olmon kromattu haarukka.) Mukana tuli myös droppitanko, tolppa ja stripattu satula, etujarru ja olisko tullut jopa kammetkin vielä en ihan tarkkaan muista enää. En antanut pienten muotoseikkojen olla esteenä ja hankin loput rojut ja löin foorumin vinkkejä seuraten fillarin kasaan. Perus löysällä olevat lukkorenkaat ja biltsun lukkorengasavaimella ja myös tuurna+vasarakombolla kiristely-yritykset kävin läpi tietty, mutta se överinsiisti fiilis on jäänyt kehoon, kun sillä pääsin ekoja kertoja ajamaan kouluun ja opiskelijan duuneihin. MINDBLOWN enkä ees romantisoi.

Eka varsinainen tapahtuma ja ällärit, joihin uskalsin osallistua oli TurkuMayhem olisko ollut sit 2010 2008, fuks sake olin 2010 jo järkkäämässä näitä… Kaks flättiä, loppukilsat taluttamalla maaliin ja dfl enkä ees ollu dfl, mutta oli siistiä ja sain heti uusia turkulaisia fillarikavereita, joiden merkityksestä tän sairauden eskaloitumisessa voisinkin kirjoittaa toisen pitkän stoorin mutten nyt. Turq oli upee. Sain vähän tuntumaa myös pääkallopaikan sakkiin eli hkijengiin ja näin myös semisti pelottavan pauluksen ekaa kertaa, mut ei se sit niin pelottava kuitenkaan oo <3. Helsingissä vierailin skenettämässä muistaakseni ekaa kertaa hietsun poolokaukalolla. Näistä se sitten lähti ja laajeni ja yhä jatkuu. Monia siistejä kisoja ja juttuja ja tapahtumia ja ihmisiä ja muistoja on ja ennenkaikkea lisää tulee koko ajan.

Kiitos yv 2008-2018! Ilman tätä foorumia olisin niin montaa ystävää, kaveria ja kokemusta köyhempi et huhuh. Olisin kyl tosin ainakin teoriassa rikkaampi rahallisesti se on myönnettävä, mut oon vähän mieltä että koska joku sairaus jokaisella meillä kuitenkin on, niin olkoon se sit fillarit ja fillarointi, kun se nyt vaan on niin tosi kiva sairaus (mulle).

DOWN WITH THE SICKNESS

Elokuun alkupuolella 2008 olin kriittisellä pyöräretkellä ja SanttuT tuli siellä lähetyssaarnaamaan tyyliin “hei ajat kanssa tuollaisella fiksipyörällä, oletko kuullut tällaisesta sivustosta…”

Samalla viikolla taisin olla jo katselemassa pooloja Väiskillä. Good times.

Tulin foorumille lukemaan ROad Rage -ketjua. Vieläkin täällä, mutta muista syistä.

Member since 24.5.2008, lukee profiilissa. Ekan fiksin ostin Santulta joskus 2007 kesällä BC Hellsingin foorumilta. Pyörä oli kerrassaan mainio, mutta hieman liian pieni disco-Rossin. Se ehti vaihtua hieman liian isoon Crosscheckiin ja rata-Rossinkin päätyi haltuun ennen foorumin avaamista. Ekat keskarit missasin syystä tai kolmannesta, tokat keskarit Kaapelin rannassa sitten eka foorumitapahtuma. Oli hieno ja lämmin alkukesän ilta. Joku ryhmäajo taidettiin silloin vetää Kaivarin rannan kautta Sörkkaan illan päätteeksi, ellen väärin muista. Useamman vuoden ajan kävin useimmilla keskareilla, kunnes alkoi tulla ikämiehen kremppaa ruhoon ja ajamisen määrä romahti. Ajovuodet olivat elämän hyviä vuosia.

Syyskuuta 2008 polkaistiin Miettisen kanssa käyntiin Ghettoblaster. Saatiin aika runsas osanotto, ja reitti taisi olla ns. mieleenjäävää laatua. En enää tarkkaan muista, mutta olisikohan ollut reilu 25 km ajoa, jos osasi ajaa suoraan. Ajalla ennen gps-laitteita harva taisi klaarata vähimmäismatkalla. Aika monta erilaista Ghettoblasteria järkättiin kuumimpina skenevuosina. Ajatus oli aina yrittää keksiä jotain uutta. Mieleen muistuu 16 kilsaa Kontulaan, pyöräsuunnistus (maastokartalla Hertsikan teollisuusalueella ja Roihikassa), taideturneekin taisi olla Ghettoleimattu, ja vikat meidän järkkäämät olivat Vuosaaren lottoajot, missä arpaonni ratkaisi kuskin ajomäärän.

Pikkupojasta asti sanonut aina, että yksinkertainen on kaunista niin vanhemmat laskivat täten 0 vaihde x 0 vaihde = 0 vaihdetta ja hommasivat ylioppilaslahjaksi sinkulan, jolla on tullut sitten hoidettua lähestulkoon kaikki liikkuminen 2016 kesästä lähtien. Foorumille päädyin Oulun urbaanien kuvarastien myötä.

Sen positiivisen huomion voisin vielä lisätä, että kun ihan (omina) alkuaikoina eri paikkakuntien harrastajien välillä tuntui olevan sekä tapahtumissa että foorumilla lievää epäluuloisuutta ja keskinäistä nokittelua perustuen kai siihen, miten pitkällä kukin harrastamisessa oli, ja että mikä taho/ketkä ns. phixysoihtua oikein kuljettavat, niin enää pitkiin aikoihin en ole ainakaan itse aistinut mitään tuollaista. Tulee mieleen esim. debatti turkupoolosäännöt vs. hkipoolosäännöt yms. (Turussa tosi moni päätyi ajamaan jarruttomana ja niinpä pooloakin pelattiin no brakes -säännöillä.) Kai toi tollainen on ihan perus yhteisön kehkeytymiskähinää, mutta hyvä että homma on kypsynyt avarakatseisemmaksi ainakin tossa merkityksessä.

Member since 16.6.2008, mutta koska olen vanha setä, muistini ulottuu YV:tä edeltäville lähetti- ja hangaround-somepalstoille. Se on hyvä, koska aina kun YV tuntuu sisäänpäinlämpiävältä konossööriporukalta, voi muistella menneitä ja helpottaa! Hieno palsta - niin vähän ikävää vääntöä, trollausta ja ilkeilyä, että vähentäminen onnistuu vain peiliin katsomalla. Kaikenlainen integraatio sukupolvien, paikkakuntien ja taustojen suhteen tuntuu vaan jatkuvan.

Hattara taisi olla ensimmäinen fixed gear -pyöräilijä jonka opin vahingossa tuntemaan, ja Smurffi oli toinen, joten voi vain ihmetellä, miksi rohkenin itse ryhtyä, hehhee. Taisi johtua Bob Jackson -Ilkasta, joka silloin tosin soitti jouhikkoa Fujin selässä.

Ihmeellinen mutta hieno tulokulma tähän harrastukseen kaiken kaikkiaan, sanoisin.

En enää muista mistä sain päähäni, että yksivaihteinen pyörä on hyvä, mutta tänne eksyin sen jälkeen stalkkaamaan ehkä joskus 2009. 2010 ostin tismalleen 8 vuotta sitten Tricrossin foorumi-ilmoituksesta, mutta rekisteröidyin vasta noin vuotta myöhemmin. Luulin, että kuvarastilangan vuoksi, mutta se tulikin vasta myöhemmin. :confused:

Hyvä foorumi internet-foorumiksi.

edit: tuplaväärinymmärsin kysymyksen, en jaksa miettiäo kolmatta vastausta

Member Since 11.1.2011. Kesällä 2010 näin Z-junassa jonkun foorumilaisen vispin tai muun sukkulan ja näytti niin hiton hyvältä että kiinnostus heräsi. Ekan fiksin kasasin keväällä 2011 chopperollin muokkaamasta retkiraleighista. mitään erikoistyökaluja ei ollut eikä mäntsälästä saanut. välitys oli 52/16 koska ne osat sattu olemaan kiinni ja niillä sit ajettiin jarruttomana tietty. Foorumille kirjauduin luettuani sitä melkein vuoden päivät, taisi olla niin, että piti lähettää yv:tä jollakkin niin täyty sit tehdä tunnarit.

Ensi yksivaihdefiilistelyt aikanaan 2000 alussa sinkuladirtti ja street pyörillä.
2011 ostin foorumilta (?) Spessun Langsterin jonka näköjään laitoin 2012 eteenpäin. Tuolla ajoin pääasiassa vaparilla, joitain fiksikokeiluja satunnaisesti.
2013 sit karkas käsistä ja tässä sitä ollaan.

Mulla on hatara muistikuva, että 2006 olisin menny ratikalla Nordenskiöldinkatua ja vastaan olis tullu hitommoinen parvi pyöräilijöitä kovaa ja sekalaisella tyylillä ja maanantaina olisin lukenu lehdestä, että kaupungissa oli ollu joku ECMC.

Se ei varsinaisesti vielä sytyttäny, vaan lonkkaripiireissä pyörinyt “steelduck”, joka hehkutti fiksiään jossain skedesessareissa. Oli tarve saada vähemmän tuhoisa harrastus ja kävin tyyppaamassa pyörää Munkkisaaren tolpalla. Oli se siistiä, vaikka ankka hehkuttikin teräsfillareita ja dissas Langsteria, eli tunnarit BC:n foorumille ja ostoilmoa postaamaan.

G-maili paljastaa, että Oulun Mikan kanssa on tehty kaupat 5.9.2006 ja konversioaihio lähetetty VR:n rahtivaunussa 10.9. (kuvitelkaa, että se lafka on joskus palvellut asiakkaita).

Eli kyllä mä sanoisin, että näitä tyyppejä tällä videolla voi syyttää aika monesta asiasta

Ai joo, piti olla 2008. Sori OT.

Joo. Tämä on hyvä topi.
Rupesin miettimään, että millon tämän foorumin hokasin…
Taitaa olla justiin sillonko oon tänne tunnukset teheny. Sitä aikasemmin pyörien kans touhunnu kovastikkin.
…fiksikiekot hankin sillon kun asuin Raisiossa, siinä Turun kupeessa. Oliko Foxkompin jannu, jolta ne ostin “tiskin alta”. Hänen nimeä en kyllä muista…
Ne kiekot oli muutamassa pyörässä, kunnes ostin joltain Turkulaiselta jantterilta hyvän rungon, joka on tänäpäivänäki käytössä. Fiksinä mentiin muutama vuosi, mutta nyt täälä napapiirillä on vaihettu vaparille, kun nuo alamäet on aika rajuja.
Nyt suunnittelen jotain laukku/pussukka systeemiä siihen. Eli pitäis päästä tuonne tien päälle sotkemaan. Retkipaikat on jo katottu…suunnilleen.

Ja yksivaihdefoorumista sen verran, että paras pyöräilyfoorumi ikinä.
Nuo muut…fillarifoorumi… (kirjotin tähän aika kakkaa siitä…) mutta painon takasin näppäintä

Yksivaihdekäyttäjille: pitäkää tämä YV. hengissä. Sillä tästähän se kaikki aikoinaaan alkoi, ja siihen se tulee päättymäänkin.

Mun yksivaihdeinnostus ja koko internetpyöräilyharrastus taisi saada alkunsa kun Mongoose linkitteli irkissä/facebookissa kuvia hienoista fillareista joskus 2009, vähän sen jälkeen eksyin selailemaan foorumia ja ICNetin #yksivahde-kanavalle.

Ekan sinkulani hankin vuonna 2010, ekan fiksin kasailin alkuvuodesta 2011 ja vähän sen jälkeen jätin etusormen takarattaan ja ketjun väliin ketjuja öljytessäni. Samalla tiellä ollaan edelleen.

Veljellä oli paita “one gear, one love”. Olin että mitä hemmettiä, johan nyt on enempi parempi. Mutta jotenkin jäi kaivelemaan. Sitten ostin joltain tyypiltä tällä palstalla aika rottaisen rungon jonka rakensin ihan hirveäksi sinkulaksi. Melko pian sen jälkeen muutin Brysseliin missä totesin että ei täällä ole mäkiä. Sen jälkeen oon kasannut ja purkanut lukuisan määrän sinkuloita ja fiksejä. Eka fiksihomma oli vissiin 2,5 vuotta sitten Lontoossa, yhtä kovaa hirvitti ja nauratti.

Ostin syksyllä 2011 ensifiksini, käytetyn '09 Paddy Wagonin Turun Ajopyörästä. Se oli jonkun siellä työskennelleen nuoremman kaverin, jonka nimen olen unohtanut.

“Tähän mahtuu Marawintterin nastatkin. Oon ajellut tällä pari talvee Vaasassa”, esitteli myyjä.
Mietin tuolloin, että kuka hullu nyt talvella vaihdepyörällä tjsp. ajaa.
“Steel is real”, huuteli vanhempi kaveri takaa, kun emmin hiukan rottaisen oloisen kompliitin ostamista kolmellasadalla. Mitähän sekin meinaa, en aio varastaa tai mitään. Liekö ollut myyjän isä, paikan omistaja.

Tiskillä kortin vinguttamisen jälkeen pyysin kääntämään flipflop-takakiekon kiinteälle puolelle, olinhan vuoden verran kuolaillut ****foorumille ilmestyneitä, kiinnostavan kliinejä konversioita ja olinhan myös hiljan löytänyt Yksivaihde-palstan.

Hitto että kuumotti ekat kymmenet metrit Ajopyörän pihassa, molemmat jarrut toki kiinni varmuuden vuoksi.

Hiukan jännitti lukea “Pää täyteen ja pyörän selkään” -eran juttuja – piti pikku hönössä selailla foorumia pari vuotta. TQHCFR-kastajaisiin synttäripäivänäni seitsemäs syyskuuta 2013 sitten uskaltauduin paikan päälle. “Ei vittu – nämähän todella puhuvat samoin kuin kirjoittavat foorumille” häivähti päässä aluksi. Mutta jengihän oli: mainiota.

Pikku hiljaa Wagonista lähti takajarru ja myöhemmin -vaijerikin, lopulta etujarrukin. Droppi on vaihtunut kuituriseriin, mutta keltaiseen, korkeakehäiseen etukiekkoon talvella 2011 tussaamani “#5” näkyy vielä.

Muutama kesä sitten pikkujäbä oppi ajamaan ilman apupyöriä Turun velolla, jossa oltiin Lars Kustaan kanssa isigoreratailemassa.

Muistan myös lyöneeni tofuu grilliin samaisessa paikassa jossain tapahtumassa, ja jengi kyseli: “Mitä toio?” Muistan myös ekat Mayhemini, kun groupissa Linnankatua skenesaunan paikkeilla vetäessäni mietin, etten edes tiennyt pyörällä päästävän niin lujaa.

Foorumin kautta on tullut tavattua mukavaa jengiä, ja paljon oon oppinut kaikenlaista monestakin asiasta.

Ekoissa älläreissäni olin dead fuckin’ last, ja sitä positiota olen tässä vuosien saatossa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta uusintanut.